Ero sivun ”Meromiktia” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p kh |
p uuu |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Pakasaivo 1.jpg|thumb|300px|[[Pakasaivo]] Muoniossa.]] |
[[Tiedosto:Pakasaivo 1.jpg|thumb|300px|[[Pakasaivo]] Muoniossa.]] |
||
[[Kuva:Vähä-Pitkustaa idästä.JPG|thumb|300px|[[Vähä-Pitkusta]] Somerolla.]] |
[[Kuva:Vähä-Pitkustaa idästä.JPG|thumb|300px|[[Vähä-Pitkusta]] Somerolla.]] |
||
'''Meromiktia''' on tilanne, jossa [[järvi|järven]] [[alusvesi]]kerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen [[täyskierto]]on. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden [[happikato]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin | Nimeke =Biologian sanakirja | Vuosi =2003 | Luku = | Sivu =442 | Selite = |
'''Meromiktia''' on tilanne, jossa [[järvi|järven]] [[alusvesi]]kerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen [[täyskierto]]on. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden [[happikato]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin | Nimeke =Biologian sanakirja | Vuosi =2003 | Luku = | Sivu =442 | Selite =Uudistetun laitoksen 2. painos | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Otava| Tunniste =ISBN 951-1-17618-8 | Kieli = }}</ref> |
||
Suomessa meromiktiaa on tavattu noin kahdessatoissa järvessä. Syynä siihen voivat olla ainakin järven suuri syvyys yhdistettynä pieneen pinta-alaan ja jyrkät, suojaiset rannat.<ref name= "JH">Joki-Heiskala, Päivi: Iso- ja Vähä-Pitkustan vedenlaatu. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Iso- ja Vähä-Pitkustan hoitosuunnitelma | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu =7 | Selite =Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IV | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Someron kaupunki | Tunniste = | www =http://www.somero.fi/UserFiles/somero/File/AsuminenJaYmparisto/ymparistosuojelu/ilmastonmuutos/2006-02-24T09-33-3695.pdf | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> Esimerkkejä meromiktisista järvistä Suomessa ovat jyrkkärantainen rotkojärvi [[Pakasaivo]] [[Lapin maakunta|Länsi-Lapissa]] [[Muonio]]ssa<ref name="luontoon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/pakasaivo/geologinennahtavyysjahaltioidenkoti?inheritRedirect=true | Nimeke =Pakasaivo, geologinen nähtävyys ja haltioiden koti | Tekijä =Johansson, Peter | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> ja syvä harjujärvi [[Vähä-Pitkusta]] [[Somerniemi|Somerniemellä]] [[Somero]]lla [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]]<ref name= "JH"/>. Niissä meromiktialle tyypillisesti järven alusvesi on hapeton.<ref name= "JH"/><ref name="luontoon"/> |
Suomessa meromiktiaa on tavattu noin kahdessatoissa järvessä. Syynä siihen voivat olla ainakin järven suuri syvyys yhdistettynä pieneen pinta-alaan ja jyrkät, suojaiset rannat.<ref name= "JH">Joki-Heiskala, Päivi: Iso- ja Vähä-Pitkustan vedenlaatu. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Iso- ja Vähä-Pitkustan hoitosuunnitelma | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu =7 | Selite =Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IV | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Someron kaupunki | Tunniste = | www =http://www.somero.fi/UserFiles/somero/File/AsuminenJaYmparisto/ymparistosuojelu/ilmastonmuutos/2006-02-24T09-33-3695.pdf | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> Esimerkkejä meromiktisista järvistä Suomessa ovat jyrkkärantainen rotkojärvi [[Pakasaivo]] [[Lapin maakunta|Länsi-Lapissa]] [[Muonio]]ssa<ref name="luontoon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/pakasaivo/geologinennahtavyysjahaltioidenkoti?inheritRedirect=true | Nimeke =Pakasaivo, geologinen nähtävyys ja haltioiden koti | Tekijä =Johansson, Peter | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu = 30.8.2015 | Kieli = }}</ref> ja syvä harjujärvi [[Vähä-Pitkusta]] [[Somerniemi|Somerniemellä]] [[Somero]]lla [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]]<ref name= "JH"/>. Niissä meromiktialle tyypillisesti järven alusvesi on hapeton.<ref name= "JH"/><ref name="luontoon"/> |
||
Versio 28. marraskuuta 2019 kello 19.58
Meromiktia on tilanne, jossa järven alusvesikerros on pysyvästi sekoittumaton eikä osallistu järven joka keväiseen ja syksyiseen täyskiertoon. Syynä tähän on maailmanlaajuisesti tyypillisimpänä tapauksena kemiallinen meromiktia, joka aiheutuu raskaamman suolaisen veden kertymisestä järven pohjalle. Tuloksena meromiktiasta on yleensä alusveden happikato.[1]
Suomessa meromiktiaa on tavattu noin kahdessatoissa järvessä. Syynä siihen voivat olla ainakin järven suuri syvyys yhdistettynä pieneen pinta-alaan ja jyrkät, suojaiset rannat.[2] Esimerkkejä meromiktisista järvistä Suomessa ovat jyrkkärantainen rotkojärvi Pakasaivo Länsi-Lapissa Muoniossa[3] ja syvä harjujärvi Vähä-Pitkusta Somerniemellä Somerolla Varsinais-Suomessa[2]. Niissä meromiktialle tyypillisesti järven alusvesi on hapeton.[2][3]
Lähteet
- ↑ Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Pertter Portin: Biologian sanakirja, s. 442. Uudistetun laitoksen 2. painos. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b c Joki-Heiskala, Päivi: Iso- ja Vähä-Pitkustan vedenlaatu. Teoksessa: Iso- ja Vähä-Pitkustan hoitosuunnitelma, s. 7. Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti IV. Somero: Someron kaupunki, 2005. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 30.8.2015).
- ↑ a b Johansson, Peter: Pakasaivo, geologinen nähtävyys ja haltioiden koti Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 30.8.2015.