Ero sivun ”Halleyn komeetta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kuvakoodi |
kh |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| kiertoaika = 75,3 [[vuosi|a]]<ref name=JPL>{{Verkkoviite | Osoite = http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=1P | Nimeke = JPL-tietokanta: 1P/Halley | Julkaisija = [[Nasa]] | Ajankohta = 29.8.2003 | Viitattu = 9.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
| kiertoaika = 75,3 [[vuosi|a]]<ref name=JPL>{{Verkkoviite | Osoite = http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=1P | Nimeke = JPL-tietokanta: 1P/Halley | Julkaisija = [[Nasa]] | Ajankohta = 29.8.2003 | Viitattu = 9.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
| inklinaatio = 162,3° |
| inklinaatio = 162,3° |
||
| edellinen_periheli = |
| edellinen_periheli = 9. helmikuuta 1986 |
||
| seuraava_periheli = |
| seuraava_periheli = 28. heinäkuuta 2061 |
||
}} |
}} |
||
'''Halleyn komeetta''' ('''1P/Halley''') on tunnetuin ihmisen nimeämistä [[komeetta|komeetoista]]. Se on nimetty [[englanti]]laisen [[Tähtitiede|astronomin]] ja matemaatikon [[Edmond Halley]]n mukaan, joka |
'''Halleyn komeetta''' ('''1P/Halley''') on tunnetuin ihmisen nimeämistä [[komeetta|komeetoista]]. Se on nimetty [[englanti]]laisen [[Tähtitiede|astronomin]] ja matemaatikon [[Edmond Halley]]n mukaan, joka 1700-luvun alussa ennusti komeetan ilmaantuvan uudelleen vuonna 1758. Komeetta on [[periheli]]nsä aikana helposti nähtävissä paljaalla silmällä.<ref name=AToday>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astronomytoday.com/astronomy/comets.html | Nimeke = Comets, awesome celestial objects | Tekijä = Delehanty, Marc |Julkaisija = AstronomyToday | Viitattu = 9.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Halleyn komeetta kiertää [[Aurinko]]a kiertoradalla, jonka kiertoaika on noin 76 |
Halleyn komeetta kiertää [[Aurinko]]a kiertoradalla, jonka kiertoaika on noin 76 vuotta. Sen viimeisimmät perihelit, eli komeetan radan [[aurinko]]a lähimmät pisteet, toteutuivat vuosina 1910 ja 1986.<ref name=JPL/> Silloin komeettaa tutkittiin luotaimilla ([[Giotto (luotain)|Giotto]], Suisei ja Vega), jotka saivat lähikuvia ytimestä. Seuraavan kerran komeetta tulee näkyville vuonna 2061.<ref name=Jetprop/> |
||
Komeetan aiheuttamia meteoriparvia ovat [[Orion (tähdistö)#|Orionidit]] lokakuussa ja [[Eta-akvaridit]] toukokuussa. |
Komeetan aiheuttamia meteoriparvia ovat [[Orion (tähdistö)#|Orionidit]] lokakuussa ja [[Eta-akvaridit]] toukokuussa. |
||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
|- valign="top" |
|- valign="top" |
||
|| |
|| |
||
* |
*240 eaa. (1P/−239 K1) |
||
* |
*164 eaa. (1P/−163 U1) |
||
* |
*87 eaa. (1P/−86 Q1) |
||
* |
*12 eaa. (1P/−11 Q1) |
||
* |
*66 (1P/66 B1) |
||
* |
*141 (1P/141 F1) |
||
* |
*218 (1P/218 H1) |
||
* |
*295 (1P/295 J1) |
||
* |
*374 (1P/374 E1) |
||
* |
*451 (1P/451 L1) |
||
|valign=top| |
|valign=top| |
||
* |
*530 (1P/530 Q1) |
||
* |
*607 (1P/607 H1) |
||
* |
*684 (1P/684 R1) |
||
* |
*760 (1P/760 K1) |
||
* |
*837 (1P/837 F1) |
||
* |
*912 (1P/912 J1) |
||
* |
*989 (1P/989 N1) |
||
* |
*1066 (1P/1066 G1) |
||
* |
*1145 (1P/1145 G1) |
||
* |
*1222 (1P/1222 R1) |
||
|valign=top| |
|valign=top| |
||
* |
*1301 (1P/1301 R1) |
||
* |
*1378 (1P/1378 S1) |
||
* |
*1456 (1P/1456 K1) |
||
* |
*1531 (1P/1531 P1) |
||
* |
*1607 (1P/1607 S1) |
||
* |
*1682 (1P/1682 Q1) |
||
* |
*1759 (1P/1758 Y1) |
||
* |
*1835 (1P/1835 P1) |
||
* |
*1910 (1P/1909 R1) |
||
* |
*1986 (1P/1982 U1) |
||
|} |
|} |
||
=== Vuoden 530 komeetan vaikutukset === |
=== Vuoden 530 komeetan vaikutukset === |
||
Erään teorian mukaan vuoden |
Erään teorian mukaan vuoden 530 ohituksen aikana komeetta on käynyt todennäköisesti poikkeuksellisen lähellä Aurinkoa ja siitä on irronnut osia. Komeetan osien arvellaan syöksyneen Maahan vuosina 536–538. Tapahtuman aiheuttaman pölypilven epäillään aiheuttaneen poikkeuksellisen rajun [[Ilmastonmuutos vuosina 536–545|10 vuoden ilmastonmuutoksen vuodesta 536]] alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/miksi+vuoden+536+talvi+kestikin+10+vuotta/a961286 | Nimeke = Miksi vuoden 536 talvi kestikin 10 vuotta? | Tekijä = Janne Luotola | Julkaisu = Tekniikka & Talous | Ajankohta = 21.1.2014 | Viitattu = 22.1.2014 }}</ref> |
||
=== Vuoden 1986 jälkeen=== |
=== Vuoden 1986 jälkeen=== |
||
[[ |
[[Tiedosto:ESO-Comet Halley at 28 AU-phot-27a-03-fullres.jpg|pienoiskuva|Halleyn komeetta kuvattuna 2003 28 AU:n etäisyydellä Auringosta]] |
||
12. helmikuuta 1991 |
Komeetasta lähti 12. helmikuuta 1991 kaasunpurkaus, joka kesti useita kuukausia. Tällöin komeetta oli 14,4 AU:n etäisyydellä Auringosta. Purkaus teki pölypilven, jonka läpimitta oli 300 000 km.<ref name=graw>{{Cite web|title= McGraw−Hill AccessScience: Halley's Comet|author=J. C. Brandt| publisher=McGraw-Hill|url=http://www.mhest.com/spotlight/pluto/pdf/Sample_Halley'sComet.pdf|accessdate=27 November 2009}}</ref> Purkauksen arvioidaan alkaneen 1990 joulukuussa, jolloin komeetan kirkkaus kohosi magnitudista 24,3 magnitudiin 18,9.<ref name=Prialnik1992>{{cite journal |author= D. Prialnik and A. Bar-Nun|title=Crystallization of amorphous ice as the cause of Comet P/Halley's outburst at 14 AU |journal=Astronomy and Astrophysics |volume=258 |issue=2 |pages=L9–L12 |year=1992 |bibcode=1992A&A...258L...9P }}</ref> Halleyta havainnoitiin 2003 kolmella [[Very Large Telescope|VLT:n]] teleskoopilla Chilestä, jolloin Halleyn magnitudi oli 28,2. Teleskoopeilla havainnoitiin Halleyta, koska se on kaukaisin ja himmein koskaan havainnoitu, tarkoituksena saada vahvistus havainnointimenetelmälle, jolla voisi löytää erittäin himmeitä [[Transneptuninen kohde|transneptunisia kohteita]].<ref name="ESO2003">{{Cite web|title=New Image of Comet Halley in the Cold |url=http://www.eso.org/public/outreach/press-rel/pr-2003/phot-27-03.html |publisher=European Southern Observatory |date=1 September 2003 |accessdate=22 February 2009}}</ref> Astronomit voivat nyt tarkkailla komeettaa missä tahansa radan kohdassa.<ref name="ESO2003"/> |
||
Halleyn komeetan seuraavan perihelin on laskettu tapahtuvan vuonna |
Halleyn komeetan seuraavan perihelin on laskettu tapahtuvan vuonna 2061,<ref name=Jetprop>{{Verkkoviite | Osoite = http://ssd.jpl.nasa.gov/horizons.cgi | Nimeke = Horizon Online Ephemeris System | Tekijä = Yeomans, Donald | Julkaisija = [[California Institute of Technology]] | Viitattu = 9.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> jolloin sen odotetaan olevan edellistä vierailua paremmassa kohdassa Maahan nähden ollen samalla puolen Aurinkoa kuin Maa.<ref name=yeo>{{Cite journal|title=The History of Comet Halley|author=D. K. Yeomans, J. Rahe and R. S. Freitag|journal=Journal of the Royal Astronomical Society of Canada|volume=80|page=70|bibcode=1986JRASC..80...62Y|year=1986}}</ref> Silloin sen kirkkauden odotetaan olevan −0,3, verrattuna vaatimattomaan +2,1 vuonna 1986.<ref name=sten>{{Cite web|title=When will Halley's Comet return?|publisher=NASA|author=S. Odenwald|url=http://www.astronomycafe.net/qadir/q17.html|accessdate=29 November 2009}}</ref> <!--It has been calculated that on 9 September 2060, Halley will pass within {{convert|0.98|AU|km|abbr=on}} of Jupiter, and then on 20 August 2061 will pass within {{convert|0.0543|AU|km|abbr=on}} of Venus.<ref name=jpl2061>{{Cite web|date=11 January 1994 last obs |title=JPL Close-Approach Data: 1P/Halley| publisher=Jet Propulsion Laboratory|url=http://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=1P;orb=0;cov=0;log=0;cad=1#cad |accessdate=5 May 2009}}</ref> --> Vuonna 2134 Halleyn odotetaan ohittavan Maan 0,09 au:n (13 000 000 km) etäisyydeltä ollen tällöin −2,0 magnitudia.<ref name=sten/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 28. marraskuuta 2019 kello 14.39
1P/Halley | |
---|---|
Halleyn komeetta vuonna 1986. |
|
Löytäminen | |
Löytäjä | Ei tiedossa, mutta Edmond Halley laski komeetan radan. Ensimmäinen kirjallinen havainto Nikeforos Gregoraalta 1300-luvulta. |
Löytöpäivä | Esihistoriallinen |
Kiertorata | |
Apheli | 35,1 AU[1] |
Periheli | 0,586 AU[1] |
Isoakselin puolikas | 17,8 AU[1] |
Eksentrisyys | 0,967 |
Kiertoaika | 75,3 a[1] |
Inklinaatio | 162,3° |
Edellinen periheli | 9. helmikuuta 1986 |
Seuraava periheli | 28. heinäkuuta 2061 |
Halleyn komeetta (1P/Halley) on tunnetuin ihmisen nimeämistä komeetoista. Se on nimetty englantilaisen astronomin ja matemaatikon Edmond Halleyn mukaan, joka 1700-luvun alussa ennusti komeetan ilmaantuvan uudelleen vuonna 1758. Komeetta on perihelinsä aikana helposti nähtävissä paljaalla silmällä.[2]
Halleyn komeetta kiertää Aurinkoa kiertoradalla, jonka kiertoaika on noin 76 vuotta. Sen viimeisimmät perihelit, eli komeetan radan aurinkoa lähimmät pisteet, toteutuivat vuosina 1910 ja 1986.[1] Silloin komeettaa tutkittiin luotaimilla (Giotto, Suisei ja Vega), jotka saivat lähikuvia ytimestä. Seuraavan kerran komeetta tulee näkyville vuonna 2061.[3]
Komeetan aiheuttamia meteoriparvia ovat Orionidit lokakuussa ja Eta-akvaridit toukokuussa.
Perihelit
Halleyn komeetan edelliset perihelit ovat tapahtuneet seuraavina vuosina (mukana myös perihelien tunnukset):[1]
|
|
|
Vuoden 530 komeetan vaikutukset
Erään teorian mukaan vuoden 530 ohituksen aikana komeetta on käynyt todennäköisesti poikkeuksellisen lähellä Aurinkoa ja siitä on irronnut osia. Komeetan osien arvellaan syöksyneen Maahan vuosina 536–538. Tapahtuman aiheuttaman pölypilven epäillään aiheuttaneen poikkeuksellisen rajun 10 vuoden ilmastonmuutoksen vuodesta 536 alkaen.[4]
Vuoden 1986 jälkeen
Komeetasta lähti 12. helmikuuta 1991 kaasunpurkaus, joka kesti useita kuukausia. Tällöin komeetta oli 14,4 AU:n etäisyydellä Auringosta. Purkaus teki pölypilven, jonka läpimitta oli 300 000 km.[5] Purkauksen arvioidaan alkaneen 1990 joulukuussa, jolloin komeetan kirkkaus kohosi magnitudista 24,3 magnitudiin 18,9.[6] Halleyta havainnoitiin 2003 kolmella VLT:n teleskoopilla Chilestä, jolloin Halleyn magnitudi oli 28,2. Teleskoopeilla havainnoitiin Halleyta, koska se on kaukaisin ja himmein koskaan havainnoitu, tarkoituksena saada vahvistus havainnointimenetelmälle, jolla voisi löytää erittäin himmeitä transneptunisia kohteita.[7] Astronomit voivat nyt tarkkailla komeettaa missä tahansa radan kohdassa.[7]
Halleyn komeetan seuraavan perihelin on laskettu tapahtuvan vuonna 2061,[3] jolloin sen odotetaan olevan edellistä vierailua paremmassa kohdassa Maahan nähden ollen samalla puolen Aurinkoa kuin Maa.[8] Silloin sen kirkkauden odotetaan olevan −0,3, verrattuna vaatimattomaan +2,1 vuonna 1986.[9] Vuonna 2134 Halleyn odotetaan ohittavan Maan 0,09 au:n (13 000 000 km) etäisyydeltä ollen tällöin −2,0 magnitudia.[9]
Lähteet
- ↑ a b c d e f JPL-tietokanta: 1P/Halley 29.8.2003. Nasa. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Delehanty, Marc: Comets, awesome celestial objects AstronomyToday. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Yeomans, Donald: Horizon Online Ephemeris System California Institute of Technology. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Janne Luotola: Miksi vuoden 536 talvi kestikin 10 vuotta? Tekniikka & Talous. 21.1.2014. Viitattu 22.1.2014.
- ↑ J. C. Brandt: McGraw−Hill AccessScience: Halley's Comet McGraw-Hill. Viitattu 27 November 2009.
- ↑ D. Prialnik and A. Bar-Nun (1992). "Crystallization of amorphous ice as the cause of Comet P/Halley's outburst at 14 AU". Astronomy and Astrophysics 258 (2): L9–L12. Bibcode: 1992A&A...258L...9P.
- ↑ a b New Image of Comet Halley in the Cold 1 September 2003. European Southern Observatory. Viitattu 22 February 2009.
- ↑ D. K. Yeomans, J. Rahe and R. S. Freitag (1986). "The History of Comet Halley". Journal of the Royal Astronomical Society of Canada 80. Bibcode: 1986JRASC..80...62Y.
- ↑ a b S. Odenwald: When will Halley's Comet return? NASA. Viitattu 29 November 2009.
Kirjallisuutta
- Kari Kaila, Heikki Oja, Mauri Valtonen, Tapio Korhonen: Komeetat. Ursan julkaisuja 22. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1983. ISBN 951-9269-22-3.
Edeltäjä: - |
Luettelo komeetoista | Seuraaja: 2P/Encke |