Edmond Halley

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Edmond Halley vuoden 1687 tienoilla, jolloin hän kustansi Isaac Newtonin teoksen Philosophiae Naturalis Principia Mathematica julkaisemisen.

Edmond Halley (joskus "Edmund", 29. lokakuuta 165614. tammikuuta 1742) oli englantilainen tähtitieteilijä, geofyysikko, matemaatikko, meteorologi ja fyysikko. Hän havaitsi matkoillaan Afrikassa ja Amerikassa magneettisen ja maantieteellisen pohjoisen eron eli erannon sekä toimitti 1701 ensimmäisen aihetta käsittelevän kartan.[1] Revontulet Halley selitti magneettiseksi ilmiöksi ja hän keksi peilioktantin sekä käytti ilmapuntaria korkeusmittauksiin.[2] Hän toimi Kunin­kaalli­sena tähti­tieteilijänä (Astronomer Royal) ja Green­wichin kunin­kaallisen observa­torion johtajana vuosina 1720-1742.[3]

Nykyään Halley muistetaan parhaiten Halleyn komeetasta, jonka uudelleenesiintymisen Halley ennusti oikein. Lisäksi Halleyn mukaan on nimetty asteroidi 2688 Halley.[4]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tietosanakirja. Osa 3. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1911.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietosanakirja, palsta 35
  2. Tietosanakirja, palsta 36
  3. The official website of The British Monarchy: Astronomer Royal Viitattu 12.9.2013.
  4. Lutz Schmadel: Dictionary of minor planet names + addendum. New York: Springer Online, 2008. ISBN 978-3-540-34361-5. (englanniksi)
Edmond Halleyn hauta Westminster Abbeyssa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edmond Halley.
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.