Ero sivun ”Mandelaiset kielet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
linkki, samoja kielimuotoja |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Mandelaiset kielet''' ovat [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] puhuttujen noin 40 [[Kieli|kielen]] ryhmä. [[Joseph Greenberg]]in mukaan ne kuuluvat [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisiin kieliin]]. Usein niitä pidetään myös erillisenä [[kieliryhmä]]nä, jolla ei ole sukulaisia.<ref name="Afrika 138">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 138 | Tunniste = }}</ref> |
'''Mandelaiset kielet''' ovat [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] puhuttujen noin 40 [[Kieli|kielen]] ryhmä. [[Joseph Greenberg]]in mukaan ne kuuluvat [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisiin kieliin]]. Usein niitä pidetään myös erillisenä [[kieliryhmä]]nä, jolla ei ole sukulaisia.<ref name="Afrika 138">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 138 | Tunniste = }}</ref> |
||
Suurimpia mandekieliä ovat [[mandingon kieli|mandingo]] ja sen |
Suurimpia mandekieliä ovat [[mandingon kieli|mandingo]] ja sen lähisukukieli [[maninka]] (noin 9 miljoonaa puhujaa [[Mali]]ssa, [[Burkina Faso]]ssa, [[Guinea]]ssa, [[Senegal]]issa ja [[Liberia]]ssa), Malin pääkieli [[bambaran kieli|bambara]], Burkina Fason [[djulan kieli|djula]] ja [[soninken kieli|soninke]] (noin miljoona puhujaa lähinnä Malissa ja Burkina Fasossa). Muita kieliä ovat [[busan kieli|busa]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[manon kieli|mano]], [[menden kieli|mende]], [[samon kieli|samo]] ja [[vain kieli|vai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 127 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> |
||
Useimmat mandelaiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa vaita, mendeä, [[loman kieli|lomaa]], [[kpemen kieli|kpemeä]] ja [[bamanan kieli|bamanaa]] varten laadittiin omaperäiset [[kirjoitusjärjestelmä]]t, jotka eivät yleensä saaneet laajempaa käyttöä (ks. [[vai-kirjoitus]], [[mende-kirjoitus]]). Mandingoa, maninkaa ja djulaa kirjoitetaan [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella]], eräitä muita kieliä [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella kirjaimistolla]].<ref name="Afrika 138" /> |
Useimmat mandelaiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa vaita, mendeä, [[loman kieli|lomaa]], [[kpemen kieli|kpemeä]] ja [[bamanan kieli|bamanaa]] varten laadittiin omaperäiset [[kirjoitusjärjestelmä]]t, jotka eivät yleensä saaneet laajempaa käyttöä (ks. [[vai-kirjoitus]], [[mende-kirjoitus]]). Mandingoa, maninkaa ja djulaa kirjoitetaan [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella]], eräitä muita kieliä [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella kirjaimistolla]].<ref name="Afrika 138" /> |
||
Versio 18. lokakuuta 2019 kello 10.05
Mandelaiset kielet ovat Länsi-Afrikassa puhuttujen noin 40 kielen ryhmä. Joseph Greenbergin mukaan ne kuuluvat nigeriläis-kongolaisiin kieliin. Usein niitä pidetään myös erillisenä kieliryhmänä, jolla ei ole sukulaisia.[1]
Suurimpia mandekieliä ovat mandingo ja sen lähisukukieli maninka (noin 9 miljoonaa puhujaa Malissa, Burkina Fasossa, Guineassa, Senegalissa ja Liberiassa), Malin pääkieli bambara, Burkina Fason djula ja soninke (noin miljoona puhujaa lähinnä Malissa ja Burkina Fasossa). Muita kieliä ovat busa, kpelle, mano, mende, samo ja vai.[2]
Useimmat mandelaiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa vaita, mendeä, lomaa, kpemeä ja bamanaa varten laadittiin omaperäiset kirjoitusjärjestelmät, jotka eivät yleensä saaneet laajempaa käyttöä (ks. vai-kirjoitus, mende-kirjoitus). Mandingoa, maninkaa ja djulaa kirjoitetaan arabialaisella, eräitä muita kieliä latinalaisella kirjaimistolla.[1]
Lähteet
- ↑ a b Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 138. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 127. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X.