Ero sivun ”Arvid Broms” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Zunter (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
28 533 muokkausta
Tuoreita lehtitietoja taiteilija Bromsista uuden elämäkertaromaanin julkaisun merkeissä
Rivi 1: Rivi 1:
'''Arvid Broms''' (ent. Arvi Oskari Autere) ([[5. kesäkuuta]] [[1910]] [[Helsinki]] – [[10. toukokuuta]] [[1968]] [[Lappajärvi]]) oli suomalainen taidemaalari, tyylisuunnaltaan [[symbolismi|symbolisti]] ja [[surrealismi|surrealisti]].<ref>Nelimarkka-museon julkaisu nro 10: Arvid Broms -Levoton etsijä, ISBN 978-95197064-8-1</ref>
'''Arvid Broms''' (ent. Arvi Oskari Autere) ([[5. kesäkuuta]] [[1910]] [[Helsinki]] – [[10. toukokuuta]] [[1968]] [[Lappajärvi]]) oli suomalainen taidemaalari<ref name="Nelimarkka2008">Lampinen, Maria ja Sorjonen, Olli (toim.): ''Arvid Broms – levoton etsijä''. Nelimarkka-museon julkaisuja, nro 10. Nelimarkka-museo, 2008. ISBN 978-95197064-8-1</ref>. Hänet tunnetaan erityisesti varhaisena suomalaisena [[surrealismi|surrealistina]]<ref name="Puumala">Puumala, Anne: "Arveen arvoitus". ''Pohjalainen'', 21.9.2019, s. 22–23.</ref>. Surrealismin ohella hän edusti eri vaiheissa uraansa [[kubismi]]a ja [[symbolismi]]a, mutta myös [[Realismi (taide)|perinteistä realistista maalaustyyliä]]<ref name="Nelimarkka2008"/><ref name="Puumala"/>.


Arvi Broms opiskeli [[Helsingin yliopiston piirustussali]]ssa, Pariisissa [[Académie de la Grande Chaumière]]ssa ja [[Académie Colarossi]]ssa ja [[Harold Speed]]in yksityisoppilaana Lontoossa.
Broms opiskeli [[Helsingin yliopiston piirustussali]]ssa, Pariisissa [[Académie de la Grande Chaumière]]ssa ja [[Académie Colarossi]]ssa, puolalaissyntyisen [[Moise Kisling]]in johdolla<ref>[https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/arvid-broms Arvid Broms]. Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 23.9.2019.</ref> sekä [[Harold Speed]]in yksityisoppilaana Lontoossa{{Lähde}}.

Jo uransa alkuvaiheessa Broms aiheutti kansallisen kuvataideskandaalin tärvelemällä esikoisnäyttelynsä maalaukset puukolla<ref name="Puumala"/>. 1957 hän maalasi [[Porthania]]n ala-aulaan monumentaalimuraalin ''Eteenpäin – ylöspäin'', jota pidetään Suomen ensimmäisenä täysin [[abstrakti taide|abstraktina]] julkisena seinämaalauksena<ref>[http://www.halvi.helsinki.fi/museo/kokoelmat/taidekokoelmat/taidekokoelma/taidekokoelman_esittely.htm#Malliksi_ja_opiksi_taidetta_piirustuslai "Taidekokoelman syntyhistoriaa"]. Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 23.9.2019.</ref>. Lappajärven kantakrouviin vuonna 1968 syntynyt maalaussarja [[Lappajärvi|Lappajärven kunnan]] historiasta jäi Bromsin viimeiseksi teokseksi<ref>[s.n.]: [https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/elavia-kuolleiden-kuvia-1.662539 "Eläviä kuolleiden kuvia"]. ''Ilkka'', 16.8.2010. Viitattu 23.9.2019.</ref>.

Broms oli huomiota herättävä persoonallisuus, joka nousi mielellään seuran keskipisteeksi. Hänen epävakaa luonteensa tuotti elämässä paljon ongelmia. Taiteilijan toiminnasta puuttui esimerkiksi suunnitelmallisuus pahasti. Hän sortui nuorempana pikkurikollisuuteen ja kärsi [[alkoholismi]]sta. Naimisissa Broms oli viidesti. Hän ehti olla suhteessa muun muassa itseään 11 vuotta vanhemman näyttelijä [[Emmi Jurkka|Emmi Jurkan]] kanssa. Myöhemmin juoruttiin, että Broms olisi ollut [[Jussi Jurkka|Jussi Jurkan]] biologinen isä.<ref name="Puumala"/>

Arvid Bromsista käytettiin myös kutsumanimiä Arvi ja Arvee. Elämänsä viimeiset vuodet vuodesta 1958 lähtien hän asui Lappajärvellä. Hänet on haudattu [[Helsingin ortodoksinen hautausmaa|Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle]].<ref name="Puumala"/>

Kirjailija [[Antti Tuuri]] julkaisi 2019 Bromsista elämäkerrallisen romaanin ''Levoton mieli''<ref>[https://otava.fi/kirjat/levoton-mieli-2/ Levoton mieli]. Otava.fi. Viitattu 23.9.2019</ref>.


== Julkisia teoksia ==
== Julkisia teoksia ==
* Vaasan lääninvankilan alttaritaulu: "Minä olen tie", 1950
* ''Minä olen tie''. Alttaritaulu. Vaasan lääninvankila. 1950.
* "Eteenpäin - Korkeammalle", 1956, seinämaalaus. Helsingin yliopiston [Porthania]-rakennus
* ''Eteenpäin – ylöspäin''. Seinämaalaus. Helsingin yliopiston Porthania-rakennus. 1957.
* ''Lakeuden kansan vaellus''. Seinämaalaus. Seinäjoen maakuntatalo. 1958.
* Seinäjoen maakuntatalon suuri friisi: "Lakeuden kansan vaellus", 1958
* Lappajärven historia maalaukset, Lappajärven kantakrouvi, 1968
* Lappajärven kunnan historiaa esittelevä maalaussarja. Lappajärven kantakrouvi. 1968.


==Lähteet==
==Lähteet==
<references/>
<references/>

==Kirjallisuutta==
* Tuuri, Antti: ''Levoton mieli''. Romaani. Otava, 2019.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/arvid-broms Taiteilijamatrikkeli]
*[http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Broms%2C+Arvid&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=3&mode=executeSearch&lang=fi&order=PAAKIRJAUS&cmd=&cmdParam1=&cmdParam2=&cmdParam3=&cmdParam4= Kirjav@ - Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmatietokanta]
*[http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Broms%2C+Arvid&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=3&mode=executeSearch&lang=fi&order=PAAKIRJAUS&cmd=&cmdParam1=&cmdParam2=&cmdParam3=&cmdParam4= Kirjav@ - Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmatietokanta]


⚫
{{AAKKOSTUS:Broms, Arvid}}

⚫
{{DEFAULTSORT:Broms, Arvid}}

[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Vuonna 1910 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1910 syntyneet]]

Versio 23. syyskuuta 2019 kello 23.47

Arvid Broms (ent. Arvi Oskari Autere) (5. kesäkuuta 1910 Helsinki – 10. toukokuuta 1968 Lappajärvi) oli suomalainen taidemaalari[1]. Hänet tunnetaan erityisesti varhaisena suomalaisena surrealistina[2]. Surrealismin ohella hän edusti eri vaiheissa uraansa kubismia ja symbolismia, mutta myös perinteistä realistista maalaustyyliä[1][2].

Broms opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa, Pariisissa Académie de la Grande Chaumièressa ja Académie Colarossissa, puolalaissyntyisen Moise Kislingin johdolla[3] sekä Harold Speedin yksityisoppilaana Lontoossalähde?.

Jo uransa alkuvaiheessa Broms aiheutti kansallisen kuvataideskandaalin tärvelemällä esikoisnäyttelynsä maalaukset puukolla[2]. 1957 hän maalasi Porthanian ala-aulaan monumentaalimuraalin Eteenpäin – ylöspäin, jota pidetään Suomen ensimmäisenä täysin abstraktina julkisena seinämaalauksena[4]. Lappajärven kantakrouviin vuonna 1968 syntynyt maalaussarja Lappajärven kunnan historiasta jäi Bromsin viimeiseksi teokseksi[5].

Broms oli huomiota herättävä persoonallisuus, joka nousi mielellään seuran keskipisteeksi. Hänen epävakaa luonteensa tuotti elämässä paljon ongelmia. Taiteilijan toiminnasta puuttui esimerkiksi suunnitelmallisuus pahasti. Hän sortui nuorempana pikkurikollisuuteen ja kärsi alkoholismista. Naimisissa Broms oli viidesti. Hän ehti olla suhteessa muun muassa itseään 11 vuotta vanhemman näyttelijä Emmi Jurkan kanssa. Myöhemmin juoruttiin, että Broms olisi ollut Jussi Jurkan biologinen isä.[2]

Arvid Bromsista käytettiin myös kutsumanimiä Arvi ja Arvee. Elämänsä viimeiset vuodet vuodesta 1958 lähtien hän asui Lappajärvellä. Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.[2]

Kirjailija Antti Tuuri julkaisi 2019 Bromsista elämäkerrallisen romaanin Levoton mieli[6].

Julkisia teoksia

  • Minä olen tie. Alttaritaulu. Vaasan lääninvankila. 1950.
  • Eteenpäin – ylöspäin. Seinämaalaus. Helsingin yliopiston Porthania-rakennus. 1957.
  • Lakeuden kansan vaellus. Seinämaalaus. Seinäjoen maakuntatalo. 1958.
  • Lappajärven kunnan historiaa esittelevä maalaussarja. Lappajärven kantakrouvi. 1968.

Lähteet

  1. ↑ a b Lampinen, Maria ja Sorjonen, Olli (toim.): Arvid Broms – levoton etsijä. Nelimarkka-museon julkaisuja, nro 10. Nelimarkka-museo, 2008. ISBN 978-95197064-8-1
  2. ↑ a b c d e Puumala, Anne: "Arveen arvoitus". Pohjalainen, 21.9.2019, s. 22–23.
  3. ↑ Arvid Broms. Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 23.9.2019.
  4. ↑ "Taidekokoelman syntyhistoriaa". Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 23.9.2019.
  5. ↑ [s.n.]: "Eläviä kuolleiden kuvia". Ilkka, 16.8.2010. Viitattu 23.9.2019.
  6. ↑ Levoton mieli. Otava.fi. Viitattu 23.9.2019

Kirjallisuutta

  • Tuuri, Antti: Levoton mieli. Romaani. Otava, 2019.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arvid_Broms&oldid=18430309”