Ero sivun ”Oskar Merikanto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Soitinmusiikkia: englanninkieliset nimet ovat tarpeettomia tässä yhteydessä
Korjattu faktoja ja korvattu tynkäteksti sävellyksistä viittauksella pääartikkeliin. Myös tässä olisi hyvä olla tärkeimpien sävellysten esittely, mutta se täytyy tehdä kunnolla.
Rivi 24: Rivi 24:
| kotisivut =
| kotisivut =
}}
}}
'''Frans Oskar Merikanto''' (vuoteen 1882 '''Mattsson'''; [[5. elokuuta]] [[1868]] [[Helsinki]] – [[17. helmikuuta]] [[1924]] [[Oitti]]) oli suomalainen [[muusikko]] ja [[säveltäjä]].
'''Frans Oskar Merikanto''' (vuoteen 1882 '''Mattsson'''; [[5. elokuuta]] [[1868]] [[Helsinki]] – [[17. helmikuuta]] [[1924]] [[Oitti]]) oli suomalainen [[säveltäjä]], [[muusikko]], [[kapellimestari]] ja [[opettaja]].


Ikätoveristaan Jean Sibeliuksesta poiketen Merikanto suuntautui yksinkertaisempaan ja kansanomaisempaan ilmaisuun. Hänestä onkin sukeutunut yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä.
Ikätoveristaan Jean Sibeliuksesta poiketen Merikanto suuntautui yksinkertaisempaan ja kansanomaisempaan ilmaisuun. Hänestä tulikin yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä.


Oskar Merikanto tunnetaan erityisesti [[yksinlaulu]]istaan, kuten ''Pai, pai, paitaressu''; ''Ilta tuntureilla''; ''Oi, muistatko vielä sen virren''; ''Kullan murunen'' ja ''Soi vienosti murheeni soitto'' sekä valssistaan ''[[Kesäillan valssi]]''. Myös pianoteokset ''Romanssi''; ''Älä itke, äitini'' ja ''Valse Lente'' ovat hyvin tunnettuja.
Oskar Merikanto tunnetaan erityisesti [[yksinlaulu]]istaan, kuten ''Pai, pai, paitaressu''; ''Ilta tuntureilla''; ''Oi, muistatko vielä sen virren''; ''Kullan murunen'' ja ''Soi vienosti murheeni soitto'' sekä pianovalssistaan ''[[Kesäilta]]''. Myös pianoteokset kuten ''Romanssi'', op. 12 ja ''Valse lente'', op. 33 ovat tunnettuja ja suosittuja.


== Ura ==
== Ura ==
Oskar Merikannon isä Frans Ferdinand Ala-Kanto oli ammatiltaan ylikonduktööri. Merikanto sai yksityisopetusta [[urut|urkuri]] ja säveltäjä [[Lauri Hämäläinen|Lauri Hämäläiseltä]], kunnes [[Aurora Karamzin]]in tukemana pääsi opiskelemaan [[Leipzig]]iin vuosiksi [[1887]]–[[1889]]. Tämän jälkeen Merikanto opiskeli [[Berliini]]ssä [[Albert Becker]]in johdolla vuosina [[1890]]–[[1891]]. Vuonna [[1892]] hänet valittiin [[Johanneksenkirkko (Helsinki)|Johanneksenkirkon]] urkurin virkaan, jossa hän toimi kuolemaansa saakka.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=78.htm | Nimeke = Merikanto Oskar | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Sininen laulu | Julkaisija = Yle | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref> Oskar Merikanto on säveltänyt 91 yksinlaulua.
Oskar Merikannon isä Frans Ferdinand Ala-Kanto oli ammatiltaan ylikonduktööri. Merikanto sai yksityisopetusta [[urut|urkuri]] ja säveltäjä [[Lauri Hämäläinen|Lauri Hämäläiseltä]], kunnes [[Aurora Karamzin]]in tukemana pääsi opiskelemaan [[Leipzig]]iin vuosiksi [[1887]]–[[1889]]. Tämän jälkeen Merikanto opiskeli [[Berliini]]ssä [[Albert Becker]]in johdolla vuosina [[1890]]–[[1891]]. Vuonna [[1892]] hänet valittiin [[Johanneksenkirkko (Helsinki)|Johanneksenkirkon]] urkurin virkaan, missä hän toimi kuolemaansa saakka.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=78.htm | Nimeke = Merikanto Oskar | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Sininen laulu | Julkaisija = Yle | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref> Oskar Merikanto on säveltänyt 91 yksinlaulua.


Oskar Merikanto oli perustamassa vuonna [[1911]] [[Kotimainen Ooppera|Suomalaista Oopperaa]] ja toimi sen ensimmäisenä [[kapellimestari]]na vuosina 1911–1922. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=78.htm|nimeke=YLE Teema {{!}} Sininen laulu {{!}} Taiteilijat {{!}} Musiikki {{!}} Merikanto Oskar|julkaisu=vintti.yle.fi|viitattu=2017-11-02}}</ref> Hän toimi myös [[Päivälehti|Päivälehden]] (myöhemmin [[Helsingin Sanomat]]) pitkäaikaisena musiikkikriitikkona.<ref name="YLE"/>
Oskar Merikanto oli perustamassa vuonna [[1911]] [[Kotimainen Ooppera|Suomalaista Oopperaa]] ja toimi sen ensimmäisenä [[kapellimestari]]na vuosina 1911–1922. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=78.htm|nimeke=YLE Teema {{!}} Sininen laulu {{!}} Taiteilijat {{!}} Musiikki {{!}} Merikanto Oskar|julkaisu=vintti.yle.fi|viitattu=2017-11-02}}</ref> Hän toimi myös [[Päivälehti|Päivälehden]] (myöhemmin [[Helsingin Sanomat]]) pitkäaikaisena musiikkikriitikkona.<ref name="YLE"/>


== Yksityiselämä ==
== Yksityiselämä ==
Oskar Merikannon poika oli säveltäjä [[Aarre Merikanto]]. Tämän poika oli [[kuvanveistäjä]] [[Ukri Merikanto]]. Heidät on kaikki haudattu samaan hautaan [[Hietaniemen hautausmaa]]lle. Haudalla on 1927 paljastettu [[Yrjö Liipola]]n toteuttama muistomerkki<ref>Liisa Lindgren: ''Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri'', s. 233. SKS, Helsinki 2009.</ref>.
Oskar Merikanto solmi elinikäisen avioliiton 29.8.1892 Liisa Häyrysen (4.2.1869 - 14.3.1949) kanssa. Heidän ainoa lapsensa oli säveltäjä [[Aarre Merikanto]]. Tämän poika oli [[kuvanveistäjä]] [[Ukri Merikanto]]. Heidät on kaikki haudattu samaan hautaan [[Hietaniemen hautausmaa]]lle. Haudalla on 1927 paljastettu [[Yrjö Liipola]]n toteuttama muistomerkki<ref>Liisa Lindgren: ''Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri'', s. 233. SKS, Helsinki 2009.</ref>.
== Teoksia ==
== Teoksia ==
[[Kuva:Oskar Merikanto stamp.jpg|thumb|Merikanto-postimerkki vuodelta 1968.|alt=]]
[[Kuva:Oskar Merikanto stamp.jpg|thumb|Merikanto-postimerkki vuodelta 1968.|alt=]]


===Oopperoita===
== Sävellykset ==
{{pääartikkeli|[[Luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä]]}}
* ''[[Pohjan neiti]]'' ([[ooppera]], 1898)
* ''[[Elinan surma (ooppera)|Elinan surma]]'' (ooppera, 1910)
* ''[[Regina von Emmeritz]]'' (ooppera, 1924)

=== Soitinmusiikkia ===
* Idylli
* Kesäillan idylli, op. 16 nro 2
* Kesäilta, op. 1 ([[Kesäillan valssi]])
* Mä oksalla ylimmällä, muunnelmia [[Gabriel Linsén]]in laulusta [[Kesäpäivä Kangasalla]], op. 26
* Scherzo
* Suomalaisia Kansanlauluja 1. Vihko
* Suomalaisia Kansanlauluja 4. Vihko
* Suomalaisia Kansanlauluja 5. Vihko
* Valse lente, op. 33 (1898)
* Romanssi, op. 12 (1891)
* Passacaglia fis-molli, op. 80 (1913)

===Laulumusiikkia===
====Kuoroteoksia====

* [[Nälkämaan laulu]]
* [[Työväen marssi]]
* Laula, laula veitoseni 1922 (lahjoitus [[Viipurin Lauluveikot|Viipurin Lauluveikoille]])
* Nyt on kaikki kallistunna 1922 (lahjoitus [[Viipurin Lauluveikot|Viipurin Lauluveikoille]])

====Yksinlauluja ja duettoja====
* Annina (san. [[Daniel Fallström]])
* Elämälle, op. 93 nro 4 (san. Ernst V. Knape, suom. [[J. V. Snellman]])
* Itkevä huilu, op. 52 nro 4 (san. [[Larin-Kyösti]])
* Kullan murunen, op. 20 nro 1 (san. [[J. H. Erkko]])
* Laatokka, op. 38 nro 1 (san. [[Mikko Uotinen]])
* Lastentaru takkavalkealla, op. 82 nro 3 (suom. I. Koskimies)
* Ma elän!, op. 71 nro 1 (san. Larin-Kyösti)
* Merellä, op. 47 nro 4 (san. [[J. H. Erkko]])
* Miks' laulan, op. 20 nro 2 (san. [[J. H. Erkko]])
* Miss' soutaen tuulessa (alkup. Där björkarna susa) (san. [[Viktor Sund]], suom. [[Jussi Snellman]])
* Muistellessa, op. 11 nro 2 (san. [[J. H. Erkko]])
* Oi, kiitos sa Luojani armollinen (san. [[Eino Leino]])
* Oi, muistatko vielä sen virren, op. 52 nro 3 (san. [[Eino Leino]])
* Onnelliset (san. [[Aleksis Kivi]])
* Pai, pai paitaressu, op. 2 nro 1 (san. Mustakallio)
* Soi vienosti murheeni soitto, op. 36 nro 3 (san. [[Heikki Ansa]])
* Tuulan tei (''[[Tukkijoella (näytelmä)|Tukkijoella]]''-näytelmästä)


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 9. heinäkuuta 2019 kello 16.37

Oskar Merikanto
Oskar Merikanto.
Oskar Merikanto.
Henkilötiedot
Koko nimi Frans Oskar Merikanto
Syntynyt5. elokuuta 1868
Helsinki
Kuollut17. helmikuuta 1924 (55 vuotta)
Oitti
Muusikko
Tyylilajit länsimainen taidemusiikkiView and modify data on Wikidata
Soittimet urut ja pianoView and modify data on Wikidata
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Frans Oskar Merikanto (vuoteen 1882 Mattsson; 5. elokuuta 1868 Helsinki – 17. helmikuuta 1924 Oitti) oli suomalainen säveltäjä, muusikko, kapellimestari ja opettaja.

Ikätoveristaan Jean Sibeliuksesta poiketen Merikanto suuntautui yksinkertaisempaan ja kansanomaisempaan ilmaisuun. Hänestä tulikin yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä.

Oskar Merikanto tunnetaan erityisesti yksinlauluistaan, kuten Pai, pai, paitaressu; Ilta tuntureilla; Oi, muistatko vielä sen virren; Kullan murunen ja Soi vienosti murheeni soitto sekä pianovalssistaan Kesäilta. Myös pianoteokset kuten Romanssi, op. 12 ja Valse lente, op. 33 ovat tunnettuja ja suosittuja.

Ura

Oskar Merikannon isä Frans Ferdinand Ala-Kanto oli ammatiltaan ylikonduktööri. Merikanto sai yksityisopetusta urkuri ja säveltäjä Lauri Hämäläiseltä, kunnes Aurora Karamzinin tukemana pääsi opiskelemaan Leipzigiin vuosiksi 1887–1889. Tämän jälkeen Merikanto opiskeli Berliinissä Albert Beckerin johdolla vuosina 1890–1891. Vuonna 1892 hänet valittiin Johanneksenkirkon urkurin virkaan, missä hän toimi kuolemaansa saakka.[1] Oskar Merikanto on säveltänyt 91 yksinlaulua.

Oskar Merikanto oli perustamassa vuonna 1911 Suomalaista Oopperaa ja toimi sen ensimmäisenä kapellimestarina vuosina 1911–1922. [2] Hän toimi myös Päivälehden (myöhemmin Helsingin Sanomat) pitkäaikaisena musiikkikriitikkona.[1]

Yksityiselämä

Oskar Merikanto solmi elinikäisen avioliiton 29.8.1892 Liisa Häyrysen (4.2.1869 - 14.3.1949) kanssa. Heidän ainoa lapsensa oli säveltäjä Aarre Merikanto. Tämän poika oli kuvanveistäjä Ukri Merikanto. Heidät on kaikki haudattu samaan hautaan Hietaniemen hautausmaalle. Haudalla on 1927 paljastettu Yrjö Liipolan toteuttama muistomerkki[3].

Teoksia

Merikanto-postimerkki vuodelta 1968.

Sävellykset

Pääartikkeli: Luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Heikinheimo, Seppo: Oskar Merikanto ja hänen aikansa. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13778-6.
  • Ketomäki, Hannele: Oskar Merikannon kansalliset aatteet: Merikannon musiikkijuhlatoiminta sekä ooppera Pohjan neiti ja kuorolaulut venäläistämiskauden laulu- ja soittojuhlien ohjelmissa. Studia musica, 48. Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2012. ISSN 0788-3757. ISBN 978-952-5959-27-7.
  • Poroila, Heikki: Oskar Merikannon sävellykset. Helsinki: Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1994. ISBN 951-8903-37-9.
  • Suomalainen, Yrjö: Oskar Merikanto: Suomen kotien säveltäjä.. Helsinki: Otava, 1950.
  • Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto. Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Helsinki: Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2012. ISBN 952-5363-18-X. Teoksen verkkoversio.

Lähteet

  1. ↑ a b Merikanto Oskar Sininen laulu. Yle. Viitattu 29.3.2015.
  2. ↑ YLE Teema | Sininen laulu | Taiteilijat | Musiikki | Merikanto Oskar vintti.yle.fi. Viitattu 2.11.2017.
  3. ↑ Liisa Lindgren: Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 233. SKS, Helsinki 2009.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
  • Lappalainen, Seija: Merikanto, Oskar (1868–1924). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001 (päivitetty 13.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut

 

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oskar_Merikanto&oldid=18270244”