Ero sivun ”Vapaaherra” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AB (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:70:2E9D:1D46:9505:B812:B348) ja palautettiin versio 15844247, jonka on tehnyt Micco-79: ei ole tarpeen muuttaa aikamuotoa |
p kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Alte freiherrkr.svg|thumb|Saksalainen vapaaherran kruunu]] |
[[Tiedosto:Alte freiherrkr.svg|thumb|Saksalainen vapaaherran kruunu]] |
||
'''Vapaaherra''' ({{k-de|Freiherr}}, {{k-sv|friherre}}) on ylhäisaateliin kuuluva [[kreivi]]ä alempi [[aateli|aatelisarvo]]. Vapaaherrat saivat läänityksinä maata. [[Ruotsi]]ssa kuningas [[Eerik XIV]] antoi kruunajaisissaan vuonna [[1561]] ensimmäiset vapaaherran arvot.<ref>Jokipii, Mauno: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, teoksessa: Suomen historia osa 3: Suurvalta-aika, Weilin + Göös 1985, s. |
'''Vapaaherra''' ({{k-de|Freiherr}}, {{k-sv|friherre}}) on ylhäisaateliin kuuluva [[kreivi]]ä alempi [[aateli|aatelisarvo]]. Vapaaherrat saivat läänityksinä maata. [[Ruotsi]]ssa kuningas [[Eerik XIV]] antoi kruunajaisissaan vuonna [[1561]] ensimmäiset vapaaherran arvot.<ref>Jokipii, Mauno: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, teoksessa: Suomen historia osa 3: Suurvalta-aika, Weilin + Göös 1985, s. 114–115)</ref> |
||
Suomessa vapaaherran epävirallisena puhuttelunimenä on [[paroni]]. Suomen 63:sta vapaaherrallisesta suvusta on elossa 29 [[Bo Carpelan|paroni Bo Carpelanin]] kuoltua.{{lähde}} |
Suomessa vapaaherran epävirallisena puhuttelunimenä on [[paroni]]. Suomen 63:sta vapaaherrallisesta suvusta on elossa 29 [[Bo Carpelan|paroni Bo Carpelanin]] kuoltua.{{lähde}} |
||
Kuten muutkin aatelisarvot, myös vapaaherruus on suvussa periytyvää. |
Kuten muutkin aatelisarvot, myös vapaaherruus on suvussa periytyvää. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
{{Tynkä/Yhteiskunta}} |
{{Tynkä/Yhteiskunta}} |
||
Versio 25. kesäkuuta 2019 kello 13.16
Vapaaherra (saks. Freiherr, ruots. friherre) on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo. Vapaaherrat saivat läänityksinä maata. Ruotsissa kuningas Eerik XIV antoi kruunajaisissaan vuonna 1561 ensimmäiset vapaaherran arvot.[1]
Suomessa vapaaherran epävirallisena puhuttelunimenä on paroni. Suomen 63:sta vapaaherrallisesta suvusta on elossa 29 paroni Bo Carpelanin kuoltua.lähde?
Kuten muutkin aatelisarvot, myös vapaaherruus on suvussa periytyvää.
Lähteet
- ↑ Jokipii, Mauno: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, teoksessa: Suomen historia osa 3: Suurvalta-aika, Weilin + Göös 1985, s. 114–115)