Suomen Paralympiakomitea

Suomen Paralympiakomitea ry
Tiedosto:Suomen Paralympiakomitea logo.svg
Perustettu	1994
Toimiala	paralympialaiset
Kotipaikka	Helsinki
Puheenjohtaja	Mina Mojtahedi Varapuheenjohtaja: Pia Nybäck
(2017–2020)	Päivi Tolppanen, Mikko Peltonen, Markku Möttönen, Marita Kokkonen, Eero Elovaara
Aiheesta muualla
[www.paralympia.fi Sivusto]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Suomen Paralympiakomitea ry on vuonna 1994 perustettu vammaishuippu-urheilujärjestö.

Suomen Paralympiakomitean tehtävänä on kehittää ja koordinoida suomalaista vammaishuippu-urheilua sekä koota ja johtaa joukkueet kesä- ja talviparalympialaisiin. Sen lisäksi Suomen Paralympiakomitea vastaa yhteistyössä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa vammaishuippu-urheilun valmennustoiminnasta sekä valmennustuen tulosperusteisesta suuntaamisesta.

Suomen Paralympiakomitea on Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) jäsenjärjestö. Sen lisäksi Suomen Paralympiakomitea ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU, 20 lajiliittoa, opetus- ja kulttuuriministeriö, urheiluakatemiat, valmennuskeskukset sekä KIHU tekevät yhteistyötä.

Loppuvuonna 2018 solmittiin Paralympiakomitean ja VAU:n välien aiesopimus, jossa järjestöt yhdistyvät vuoden 2020 alusta alkaen. Jos yhdistymien toteutuu, nykyinen Suomen Paralympiakomitea -yhdistys puretaan ja VAU:n nimi vaihtuu Suomen Paralympiakomiteaksi.

Vammaishuippu-urheilu

Suomen Paralympiakomitea on vammaishuippu-urheilun kokonaiskoordinoija. Vammaishuippu-urheilu on määrätietoista ja suunnitelmallista maajoukkuetasoista toimintaa, jonka päämääränä on vammaisurheilijoiden menestyminen kansainvälisissä arvokilpailuissa, ennen kaikkea paralympialaisissa. Paralympialajien lisäksi menestystä pyritään hakemaan myös esimerkiksi maailmanmestaruuskilpailuissa.

Huippu-urheiluyksikkö

Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toimintaa mukaan lukien vammaishuippu-urheilu ja vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Huippu-urheiluyksikkö vastaa talous-, osaamis- ja olosuhderesurssien ohjaamisesta verkoston käyttöön ja vahvistaa yhteistyöhön ohjaavan toimintatavan kehittymistä. Huippu-urheiluyksikön kautta resurssit kohdistetaan urheilijoiden, valmentajien ja muiden verkoston toimijoiden arjen tukemiseen kolmen ohjelman kautta. Ohjelmat ovat Huippuvaiheen ohjelma, Urheiluakatemiaohjelma ja Osaamisohjelma.

Huippu-urheiluyksikön osana kisayksikkö vastaa joukkueiden valmistelusta ja lähettämisestä monilajiseen arvokilpailuun kunkin nelivuotisen olympiadin aikana.

Paralympialajit

Kesäparalympialaisissa kilpaillaan 22 lajissa ja talviparalympialaisissa kuudessa lajissa. Uuden lajin lisääminen paralympialaisiin vaatii muun muassa laajaa harrastustoimintaa ja kansainvälistä kilpailutoimintaa sekä kovia tuloksia. Tällä hetkellä kehitellään lajimäärien lisäämistä sekä kesä- että talvikisoihin. Vuoden 2020 Tokion kesäparalympialaisissa uusina lajeina paralympialaisiin tulevat taekwondo ja sulkapallo. Uusiin kesäparalympialajeihin lukeutuvat myös triathlon ja melonta, jotka olivat Riossa 2016 ensimmäistä kertaa virallisina lajeina. Talvilajeista uusin on lumilautailu, jossa kilpailtiin ensimmäistä kertaa vuoden 2014 talviparalympialaisissa Sotshissa.

Luokittelu

Luokittelun tavoitteena on taata kaikille kilpailijoille tasapuoliset lähtökohdat, jossa lopputuloksen ratkaisee urheilulliset tekijät ja suoritus, ei vamman haitta-aste. Sitä voidaan verrata vammattomien painoluokkiin (esimerkiksi judo, paini tai nyrkkeily). Luokittelu on aina lajikohtaista, sillä lajit vaativat urheilijoilta erilaisia ominaisuuksia. Tällöin myös vamman vaikutus urheilusuoritukseen on erilainen.

Luokittelussa on tarkoituksena selvittää kolme asiaa: onko urheilijan vamma soveltuva paralympiaurheiluun, täyttääkö urheilijan vamma minimikriteerit, ja mikä luokka on oikea urheilijan toimintakyvyn rajoite huomioiden.

Luokitteluprosessissa on tyypillisesti kolme vaihetta, joiden pohjalta päädytään lopputulokseen. Prosessissa arvioidaan joko fyysinen, visuaalinen tai kognitiivinen toiminta, kuten mahdolliset liikerajoitukset, lihasvoima tai esimerkiksi näkökyky. Sen lisäksi tavallisesti havainnoidaan lajitekninen suoritus sekä kilpailusuoritus.

Soveltuvat vammat

Urheilijat luokitellaan kolmessa eri vammaryhmässä: näkövammaiset, liikuntavammaiset ja kehitysvammaiset. Jokainen paralympialaji määrittelee mille vammaryhmille laji on tarkoitettu. Osa lajeista on vain yhden vammaryhmän lajeja, kuten maalipallo. Sen sijaan jotkut lajit, kuten uinti ja yleisurheilu, sisältävät kaikki vammaryhmät.

Urheilijan vamman tulee aiheutua pysyvästä terveydentilasta, ja sen tulee kuulua johonkin kymmenestä vammaryhmästä.

Vammaryhmät

• Alentunut lihasvoima: Lihasten tai lihasryhmien alentunut voima esimerkiksi yhdessä raajassa tai alaraajoissa, minkä aiheuttajana voi olla esimerkiksi selkäydinvamma, selkäydintyrä tai polio.
• Nivelten alentunut passiivinen liikkuvuus: Yhden tai useamman nivelen pysyvästi alentunut tai pienentynyt liikerata, johtuen esimerkiksi artogrypoosista.
• Raajapuutos: Totaalinen tai osittainen luiden tai nivelten puutos (raajapuutos) johtuen traumasta (esimerkiksi onnettomuus tai luusyöpä) tai synnynnäisestä syystä (dysmelia).
• Raajojen pituusero: Raajojen pituusero toisessa alaraajassa johtuen traumasta tai perinnöllisestä puutoksesta.
• Lyhytkasvuisuus: Lääketieteellisistä syistä (esimerkiksi kasvuhormonin puutos) johtuva alentunut kokonaispituus johtuen ylä- ja alaraajojen tai vartalon epänormaalista mittasuhteista.
• Hypertonia: Poikkeava, lisääntynyt lihastonus ja lihasten alentunut venyvyys johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti.
• Ataksia: Tahdonalaisen lihastoiminnan koordinaatiohäiriö johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti.
• Atetoosi: Tahattomat liikkeet ja vaikeus pitää yllä symmetrisiä asentoja johtuen neurologisesta sairaudesta kuten cp-vamma, aivovamma tai ms-tauti.
• Näkövamma: Alentunut näkökyky joko silmän rakenteellisesta, näköhermon, -ratojen tai näköaivokuoren vammasta johtuen.
• Kehitysvamma: Alentunut kehitys erityisesti yleiseen älykkyystasoon vaikuttavissa älyllisissä, kielellisissä, motorisissa ja sosiaalisissa kyvyissä. Kehitysvamma tulee olla todennettuna ennen 18 vuoden ikää.

Urheilijavaliokunta

Suomen Paralympiakomitean urheilijavaliokunta on urheilijoiden yhteinen ääni kansallisessa paralympiakomiteassa sekä paralympialiikkeessä. Urheiliakeskeisyys on Paralympiakomitean toiminnan lähtökohta, jonka vuoksi Paralympiakomitea haluaa vahvistaa urheilijoiden ääntä päätöksenteossaan. Urheilijavaliokunnan puheenjohtaja otetaan heti keväällä 2018 hallituksen kokouksiin mukaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Suomen Paralympiakomitean sääntömuutoksen kautta valiokunnan puheenjohtajasta tulee hallituksen täysivaltainen jäsen.

Urheilijavaliokunnan jäsenen tehtävän on kommentoida Paralympiakomitean strategiaa ja sen kehittämistä, tehdä suosituksia hallitukselle urheilijoille tärkeistä asioista ja puhua sekä urheilijoiden oikeuksien, että urheilijakeskeisen päätöksenteon puolesta. Sen lisäksi jäsenen tehtäviin kuuluu toimia asiantuntijatehtävissä Paralympiakomitean työ- ja ohjausryhmissä ja edistää urheilijoiden vaikuttamisen mahdollisuutta myös Paralympiakomitean ulkopuolella.

Valiokuntaan kuuluvat urheilijat:

• Sini Pyy (ampuma- ja maastohiihto)
• Antti Latikka (parauinti)
• Esa-Pekka Mattila (yleisurheilu, ratakelaus)
• Jani Peltopuro (käsipyöräily)
• Antti Sinisaari (pyörätuolirugby)
• Esa Miettinen (pöytätennis)

Para School Day

Suomen Paralympiakomitea on järjestänyt Para School Day -liikuntapäiviä joka kevät vuodesta 2010. Para School Day -liikuntapäivän tavoitteena on luoda elämyksellinen liikuntapäivä, joka ohjaa nuoria oivaltamaan paraurheilun kulttuuria.

Toiminnan kautta on luontevaa tutustua erilaisuuteen, yhdenvertaisuuteen sekä vieraisiin apuvälineisiin. Liikuntapäivään osallistuu urheilijavieras, jolta oppilaat voivat kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Sen lisäksi liikuntapäivän tavoitteena on sekä kannustaa nuoria panostamaan parempaan yhteishenkeen, että innostaa omaan liikkumiseen. Para School Day -liikuntapäivän sisältö monipuolistaa koulun liikuntatuntien sisältöä ja antaa opettajille uusia ideoita ja toimintamalleja soveltaa liikunnanopetusta.

Para Talent Day

Para Talent Day on vammaisurheilun testipäivä, joka on suunnattu yli 13-vuotiaille henkilöille, joilla on jokin vamma ja jotka ovat innostuneita urheilusta. Tapahtuman tavoitteena on löytää uusia urheilijoita vammaiskilpaurheiluun ja auttaa heitä eteenpäin urheilijan polullaan.

Para Talent Day koostuu vammaiskilpaurheilu-infosta sekä Kasva Urheilijaksi -taitovalmiustesteistä. Testin eri osiot antavat urheilijalle, valmentajalle ja vanhemmille arvokasta tietoa urheilijan perusliikuntataidoista sekä valmiuksista edetä vaativimpien motoristen taitojen opetteluun ja niiden kehittämiseen.

Para Talent Day:n tavoitteena on kertoa urheilijoille niistä kanavista ja paikoista, mitä kautta voi tulla mukaan eri lajeihin sekä antaa konkreettisia keinoja kuinka omaa urheilijan polkua ja uraa voi lähteä rakentamaan ja kehittämään. Testitapahtumassa urheilijan on myös mahdollista tavata lajien valmentajia, luokittelijoita, Paralympiakomitean väkeä sekä muita urheilusta innostuneita nuoria.

Nuorten paralympiaryhmä

Vuonna 2019 nuorten paralympiaryhmään on valittu 19 urheilijaa viidestä eri lajista: judo, maalipallo, pöytätennis, yleisurheilu ja uinti. Urheilijat valitaan uudestaan joka vuosi, ja suurin osa heistä jatkavat ryhmän mukana muutaman vuoden ajan. Nuoret leireilevät liikuntakeskus Pajulahdessa neljästi vuodessa vaihtuvilla teemoilla. Leireillä tehdään lajiharjoittelua, yleisharjoittelua sekä lajikokeiluja, minkä lisäksi ohjelma sisältää myös asiantuntijaluentoja sekä urheilijavieraita.

Nuorten Paralympiaryhmä 2019:

• Judo: Tessa Koponen
• Maalipallo: Miina Grönroos
• Pöytätennis: Aaro Mäkelä
• Uinti: Daniela Sohlman, Ilmari Laitala, Jenna Rajahalme, Nader Khalili, Ronja Weckström, Verneri Eronen ja Ville Nieminen
• Yleisurheilu: Eetu Kuisma (pituus/juoksu), Niko Ristiranta (kelaus), Marcus Kavaleff (heitot), Santeri Karvo (heitot), Sini Paukkeri (kelaus), Jasmine Repo (heitot), Jesse Anttila (kelaus), Vilma Berg (pituus/juoksu) ja Iida Lounela (pituus/juoksu)

Katso myös

• Suomen Olympiakomitea
• Suomi paralympialaisissa

Lähteet

• Suomen Paralympiakomitea ry. Viitattu 6.3.2019

Aiheesta muualla

• Suomen Paralympiakomitean kotisivut