Ero sivun ”X-sukupolvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
yhden ulkoisen linkin päivitys ja lisätty samalla HS:n tekstin kirjoittajan nimi |
|||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Nimitys on sikäli harhaanjohtava, että sokerista, pullasta ja maidosta sekoitettu [[pullamössö]] oli nimenomaan [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] sodanjälkeisinä vuosina syömää herkkua ennen makeisten ja virvoitusjuomien kulutuksen yleistymistä. Heidän kasvattamalleen "pullamössösukupolvelle" kyseinen ruokalaji taas oli jo enimmäkseen tuntematon. |
Nimitys on sikäli harhaanjohtava, että sokerista, pullasta ja maidosta sekoitettu [[pullamössö]] oli nimenomaan [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] sodanjälkeisinä vuosina syömää herkkua ennen makeisten ja virvoitusjuomien kulutuksen yleistymistä. Heidän kasvattamalleen "pullamössösukupolvelle" kyseinen ruokalaji taas oli jo enimmäkseen tuntematon. |
||
Toisaalta nimitys on oikeinkin sopiva kuvaamaan sukupolvea, joka ei ehkä tunne termiä sellaisenaan, koska koko elämä on käytännössä pullamössön syömistä, toisin kuin vanhemmille sukupolville, joille se oli harvinaista herkkua. |
|||
==Aiheesta populaarikulttuurissa== |
==Aiheesta populaarikulttuurissa== |
||
Versio 26. maaliskuuta 2019 kello 20.45
X-sukupolvi on sana, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea[1]. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta (Generation X: Tales for an Accelerated Culture).
X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat, eli ne ikäluokat, joiden opiskeluihin tai työelämään astuminen osuu 1990-luvun vaihteeseen osuneeseen lamaan. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero[1].
Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen[1]. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena.
X-sukupolvi Suomessa
X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi - Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.
Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita Sukupolvi X -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.
Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[2][3] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[4]. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus.
Nimitys on sikäli harhaanjohtava, että sokerista, pullasta ja maidosta sekoitettu pullamössö oli nimenomaan suurten ikäluokkien sodanjälkeisinä vuosina syömää herkkua ennen makeisten ja virvoitusjuomien kulutuksen yleistymistä. Heidän kasvattamalleen "pullamössösukupolvelle" kyseinen ruokalaji taas oli jo enimmäkseen tuntematon. Toisaalta nimitys on oikeinkin sopiva kuvaamaan sukupolvea, joka ei ehkä tunne termiä sellaisenaan, koska koko elämä on käytännössä pullamössön syömistä, toisin kuin vanhemmille sukupolville, joille se oli harvinaista herkkua.
Aiheesta populaarikulttuurissa
X-sukupolvi on ollut suosittu aihepiiri elokuvissa. Seuraavat elokuvat voidaan lukea kuuluvan genreen:lähde?
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c William J. Schroer: Generations X,Y, Z and the Others - Cont'd socialmarketing.org. Viitattu 7.2.2011. englanti
- ↑ Juhani Sirén ja Heini Larros: Nykysuomen sanakirja City-lehti, nro 21/2002. City-lehti. Viitattu 23. toukokuuta 2007.
- ↑ Malmberg, Ilkka: Pullamössö jäi eloon. Helsingin Sanomat, 4.7.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.7.2017.
- ↑ Mikkola, Henna: Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina, s. 35. Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1266-3.