Z-sukupolvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuoria sähköpotkulaudalla.

Z-sukupolvi on vuosina 1997–2012 syntynyt sukupolvi. Z-sukupolvi eli ”zetat” on nimitys Y-sukupolven ja alfa-sukupolven väliselle väestökohortille.[1][2] Maailmanlaajuisesti Z-sukupolvi on suurin väestöryhmä, 32 prosenttia maailman väestöstä.[3] Internet, älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat sukupolven arkea.[1][2] Tutkimusten mukaan Z-sukupolven arvoja ovat yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus. [3][4] Sukupolvi on myös poliittisesti aktiivista.[5]

Sukupolven tunnuspiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koululakko ilmaston puolesta 2019.

Internet on ollut osa Z-sukupolven elämää lapsuudesta asti. He ovat kasvaneet älypuhelinten, sosiaalisen median ja suoratoistopalvelujen maailmassa.[1][2] Koko maailman mittakaavassa Z-sukupolvi on väestöryhmistä suurin, 32 prosenttia globaalista väestöstä.[3]

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen (2020) mukaan Z-sukupolvi on kasvanut rajattoman informaation maailmassa ja osaa hankkia tietoa itse. Sukupolvi on aiempaa ennakkoluulottomampi ja osaa kyseenalaistaa auktoriteetteja. Sukupolven työmoraalin ennustetaan olevan kunnossa.[6][7]

Arvot ja elämäntavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikko Billie Eilish (s. 2001).

Arvotutkimusten mukaan Z-sukupolven arvoja ovat ennen kaikkea yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus. Sukupolvi suhtautuu myönteisesti esimerkiksi kulttuuriseen moninaisuuteen, erilaisiin seksuaalisiin suuntautumisiin ja sukupuolivähemmistöihin.[5] Z-sukupolven edustajat arvostavat ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja kuluttamista.[3] Sukupolvi on myös poliittisesti aktiivista.[5]

Z-sukupolven nuoruutta varjostaa ekologinen, poliittinen ja taloudellinen epävarmuus.[6] Taloustutkimus Oy:n vuoden 2022 kyselyn mukaan Z-sukupolvi kokee selvästi enemmän ympäristöahdistusta kuin vanhemmat ikäpolvet. Kolme neljästä vastaajasta koki suurta huolta ilmastonmuutoksesta ja yli puolet luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Nuorisobarometrin Kestävää tekoa mukaan suomalaisnuoret ovat kuitenkin optimistisia tulevaisuuden suhteen.[3]

Kouluterveyskyselyn mukaan 2010-luvulla Suomen nuorista entistä harvempi tupakoi, käytti alkoholia ja harrasti humalajuomista. Tupakka ei ollut 2010-luvun nuorille enää samalla tavalla aikuisuuden tunnus kuin aiemmin.[8] Toisaalta taas nuorten nuuskan käyttö lisääntyi muiden päihteiden käytön vähentyessä.[9]

Z-sukupolvi suosii videopohjaisia sosiaalisen median palveluja kuten mobiilisovellus Tiktokia. Facebook on jäänyt vanhempien sukupolvien kanavaksi.[10]

Eräs merkittävistä Y- ja Z-polvien eroista aiempiin sukupolviin on, että uskonnon merkitys on heikompi kuin aiemmilla sukupolvilla. Sama ilmiö esiintyy kaikissa länsimaissa.[7] Vuonna 2019 julkaistun kyselyn mukaan 16 prosenttia 15–40-vuotiaista suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Abber, Caitlin: 7 Ways Gen X, Millennials, and Gen Z See the World Differently Shutterstock.com. 2.5.2022. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  2. a b c XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? 25.2.2020. A-lehdet. Viitattu 30.12.2022.
  3. a b c d e Grénman, Miia: Ympäristöahdistusta kokeva Z-sukupolvi muuttaa tulevaisuuden kauppaa 17.5.2022. Kaupan liitto. Viitattu 30.12.2022.
  4. Saarinen, Merja: Yllättävä vallanvaihdos (tilaajille) Helsingin Sanomat. 12.8.20232. Viitattu 12.8.20232.
  5. a b c Laiho, Marjukka: Ja suurin niistä on toivo: Z-sukupolven kosmopoliittinen eletty teologia Katsomukset.fi. 23.11.2022. Viitattu 30.12.2022.
  6. a b Pihlas, Nina: Z-sukupolvi kyseenalaistaa ennakoluulottomasti – myös auktoriteetit Kun koulu loppuu. 3.6.2015. Viitattu 30.12.2022.
  7. a b Kaartinen, Jaakko: Mikä on milleniaali? Villi. 5/2021 (14.10.2021). Lasten ja nuorten keskus. Viitattu 30.12.2022.
  8. Riihimäki, Jussi: Kuriton sukupolvi. Asennetta, 3/2013.
  9. Ruokolainen, Otto: Nuuskakin voi aiheuttaa terveyseroja – nuuskan saatavuutta pitäisi rajoittaa THL-blogi. 13.8.2019. Viitattu 12.8.2023.
  10. Leppälä, Samuli: Mikrobitti Mikrobitti. 11.8.2022. Viitattu 30.12.2022.
  11. Haikala, Topias: ”Ehkä ei ole tahdonalainen juttu, uskooko vai ei” – nuoret aikuiset vieraantuvat kristinuskosta, ja nyt kuusi heistä kertoo, miksi kirkko tuntuu vieraalta tai läheiseltä Kirkko ja kaupunki. 25.2.2021. Viitattu 15.9.2021.