Ero sivun ”Tiibetin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
myös kieliryhmä näkyviin |
Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
== Kielioppi == |
== Kielioppi == |
||
Tiibetissä on yhdeksän [[sijamuoto]]a. [[Verbi]]t eivät taivu persoonamuodoissa. |
Tiibetissä on yhdeksän [[sijamuoto]]a. [[Verbi]]t eivät taivu persoonamuodoissa. |
||
== Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä == |
|||
Tiibetin kieli on kirjoittanut järjestelmää 7. vuosisadan jälkeen. Kirjoitusjärjestelmä on luonut Tunmi Sanbuza. Se koostuu 30 konsonanttikirjasta ja 4 vokaalimerkistä. |
|||
Kielitutkijat käyttävät usein latinalaisia kirjaimia tiibetiläisen kielen kääntämiseen. Suosituin suunnitelma on suunnitellut Daoquan, joka käytt<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.greattibettour.com/tibetan-culture/tibetan-language-1549|nimeke=Tibetan Language|julkaisu=www.greattibettour.com|viitattu=2019-01-31}}</ref>ää vain 26 latinalaista kirjainta ilman lisäsymboleita. |
|||
Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä on pohjimmiltaan eräänlainen vokaaliin liittyvä merkki, joka edustaa muinaisen tiibetin ääntämistä. Niinpä sen ääntäminen on epätäydellinen, ja se sopii yhteen modernin ääntämisen kanssa. |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 31. tammikuuta 2019 kello 10.15
| Tiibet | |
|---|---|
| Oma nimi | བོད་སྐད་ (bod skad) |
| Tiedot | |
| Alue | Tiibet, Kashmir |
| Virallinen kieli | Tiibetin autonominen alue |
| Puhujia | 6 150 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | tiibetiläinen kirjaimisto |
| Kielenhuolto | ei virallista kielenhuoltoa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | tiibetiläis-burmalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | bo |
| ISO 639-2 | tib |
| ISO 639-3 | bod |
Tiibet on sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuu noin 6 150 000lähde? ihmistä pääasiassa Tiibetissä. Tiibetin kieli jakautuu murteisiin, jotka poikkeavat toisistaan niin voimakkaasti, että niiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. SIL International on luokitellut tiibetin kielen kolmeksi alakieleksi: amdotiibet, keskitiibet ja khamstiibet.
Kielioppi
Tiibetissä on yhdeksän sijamuotoa. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa.
Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä
Tiibetin kieli on kirjoittanut järjestelmää 7. vuosisadan jälkeen. Kirjoitusjärjestelmä on luonut Tunmi Sanbuza. Se koostuu 30 konsonanttikirjasta ja 4 vokaalimerkistä.
Kielitutkijat käyttävät usein latinalaisia kirjaimia tiibetiläisen kielen kääntämiseen. Suosituin suunnitelma on suunnitellut Daoquan, joka käytt[1]ää vain 26 latinalaista kirjainta ilman lisäsymboleita.
Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä on pohjimmiltaan eräänlainen vokaaliin liittyvä merkki, joka edustaa muinaisen tiibetin ääntämistä. Niinpä sen ääntäminen on epätäydellinen, ja se sopii yhteen modernin ääntämisen kanssa.
Aiheesta muualla
- Amdotiibet SIL.
- Keskitiibet SIL.
- Khamstiibet SIL.
- aluentše
- amdo
- arakan
- bai
- balti
- bara-bodo
- burma
- dBus
- drung
- džingpho
- dzongkha
- etelä-yi
- falam-tsin
- garo
- gTsang
- hani
- itä-yi
- jiarong
- kaakkois-yi
- kaja
- karen
- kebumtam
- keski-yi
- kham
- ladakhi
- lahu
- lhasa
- lisu
- länsi-yi
- manipuri
- naaba
- nasi
- newari
- norra
- pwo
- rawang
- rung
- šartšagpakha
- šerpa
- sgaw
- sichuanin-yi
- tiddim-tsin
- tiibet
- tripuri
- tudžia
- ↑ Tibetan Language www.greattibettour.com. Viitattu 31.1.2019.