Ero sivun ”HX-hävittäjähanke” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ras (keskustelu | muokkaukset) päivitys, viitteitä |
Uudet osiot: Hankeaikataulu; Aseet ja varusteet, AM. Päivityksiä, lähteistystä yms. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | |||
{{Lähteetön}} |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Suomen puolustuksen tavoite on luoda ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle sekä kyky tarvittaessa torjua hyökkäykset. Hävittäjäkaluston suorituskyky on tärkeä osa [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] tulenkäyttöä maalla, merellä ja ilmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/files/3683/J05_2017_VN_puolustusselonteko_Su_PLM.pdf | Nimeke = Valtioneuvoston puolustusselonteko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = mm. s. 22–23 | Ajankohta = 2017 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Viitattu = 24.11.2017 }}</ref> Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy noin vuonna 2030, koska koneiden suhteellinen suorituskyky heikkenee, rakenteet väsyvät ja tarvittavien järjestelmien tuotetuki saattaa loppua kokonaan. Kaluston elinkaaren jatkaminen ei ole kustannustehokas eikä puolustuskyvyn kannalta riittävä ratkaisu.<ref name= "Esis">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.defmin.fi/files/3168/Esiselvitys_Hornet-kaluston_suorituskyvyn_korvaamisesta.pdf | Nimeke = Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 8.6.2015 | Julkaisija = Puolustusministeriö | Viitattu = 29.5.2017 }}</ref> |
|||
Suomen pääasiallinen tavoite on luoda puolustuksellaan ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle, sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. |
|||
Hävittäjäkaluston suorituskyky on ehdottoman tärkeä osa ilmapuolustusta ja Suomen Puolustusvoimien tulenkäyttöä maalla ja merellä erilaisia kohteita vastaan. |
|||
Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Käyttöikää rajoittaa kolme päätekijää: suhteellisen suorituskyvyn heikkeneminen, rakenteiden väsyminen ja koneen järjestelmien, varaosien ja ohjelmistojen saatavuus. Hornet-kaluston elinkaaren jatkaminen ei ole kustannustehokas eikä Suomen puolustuskyvyn kannalta riittävä ratkaisu. |
|||
Suomen toimintaympäristön kehitys ja ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjään perustuvalla järjestelmällä |
Suomen toimintaympäristön kehitys ja ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjään perustuvalla järjestelmällä 2020-luvun loppuun mennessä.<ref name= "Esis" /> |
||
Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen ei ole mahdollista tavanomaisen puolustusbudjettitason puitteissa, vaan tarvitaan erillisrahoitus, josta päättää eduskunta.<ref name= "Esis" /> Valtioneuvoston vuoden 2017 puolustusselonteon mukaan hankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa.<ref name= "Puranen" /> |
|||
HX-hävittäjähanke on noin 15 vuoden projekti. Hankkeeseen liittyvät päätökset tieto- ja tarjouspyynnöistä on tehtävä vaalikaudella 2015–2019 ja varsinainen hankintapäätös 2020-luvun alussa. |
|||
HX-hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja [[Lauri Puranen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/yhteystiedot_medialle | Nimeke = Yhteystiedot medialle | Ajankohta = 2017 | Julkaisija = Puolustusministeriö | Viitattu = 24.11.2017 }}</ref> |
|||
==Hankeaikataulu== |
|||
Tietopyyntöön on vastattu F/A-18, F-35, JAS Gripen, Rafale ja Typhoon -hävittäjien osalta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hankkeen_tiedotteet | nimeke = Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai vastaukset Hornetin seuraajahankkeen tietopyyntöihin | julkaistu = 22.11.2016 | julkaisija = Puolustusministeriö | viitattu = 3.3.2017}}</ref> |
|||
Syksyllä 2015 käynnistetty HX-hävittäjähanke on noin 10 vuoden projekti, joka perustuu puolustusministeri [[Carl Haglund]]in 2014 käynnistämään esiselvitykseen Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta.<ref name= "Puranen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hankkeen_tiedotteet/ohjelmajohtaja_puranen_haastava_hornetin_seuraajahanke_(hx-hanke)_on_kaynnissa.8564.news | Nimeke = Ohjelmajohtaja Puranen: Haastava Hornetin seuraajahanke (HX-hanke) on käynnissä | Tekijä = Puranen, Lauri | Ajankohta = 4.6.2017 | Julkaisija = Puolustusministeriö | Viitattu = 24.11.2017 }}</ref> Huhtikuussa 2016 lähetettyyn tietopyyntöön vastattiin loppuvuonna 2016 seuraavien hävittäjien osalta: F/A-18, F-35, JAS Gripen, Rafale ja Eurofighter Typhoon.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hankkeen_tiedotteet/puolustusvoimien_logistiikkalaitos_sai_vastaukset_hornetin_seuraajahankkeen_tietopyyntoihin.8504.news | nimeke = Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai vastaukset Hornetin seuraajahankkeen tietopyyntöihin | julkaistu = 22.11.2016 | julkaisija = Puolustusministeriö | viitattu = 3.3.2017}}</ref>. Viralliset tarjouspyynnöt tullaan lähettämään kaikille hävittäjäkandidaateille keväällä 2018 ja hävittäjävaihtoehtojen olosuhdetestaus on tarkoitus aloittaa 2019. Varsinainen valintapäätös aiotaan tehdä 2021.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hankkeen_tiedotteet/hornetin_seuraajahankkeen_tarjouspyynto_lahetetaan_kaikille_havittajakandidaateille.8499.news | Nimeke = Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille | Ajankohta = 24.4.2017 | Julkaisija = Puolustusministeriö | Viitattu = 24.11.2017 }}</ref><ref name= "Aseet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hankkeen_tiedotteet/hornetin_seuraajahankkeen_asejarjestelmia_ja_varusteita_koskeva_tietopyynto_on_lahetetty.8775.news | Nimeke = Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskeva tietopyyntö on lähetetty | Ajankohta = 3.10.2017 | Julkaisija = Puolustusministeriö | Viitattu = 24.11.2017 }}</ref> |
|||
Hankkeen ohjelmajohtajana toimii [[Lauri Puranen]] ja hankejohtajana [[Pasi Jokinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hankkeen_tiedotteet | Nimeke = Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.4.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Puolustusministeriö | Viitattu = 29.5.2017 }}</ref> |
|||
==Aseet ja varusteet== |
|||
== Vaihtoehdot == |
|||
Tulevan hävittäjän aseistus ja varustus hankitaan erillisin sopimuksin, mutta osana lentokonehankintapäätöstä. Lokakuussa 2017 lähetettiin tietopyyntö seitsemään maahan, joiden teollisuuden arvioidaan kykenevän toimittamaan tarvittavat asejärjestelmät ja varusteet: Iso-Britannia, Israel, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Näiden maiden hallitukset välittävät tietopyynnöt maassaan toimiville nimetyille yrityksille.<ref name= "Aseet" /> |
|||
Aseiden ja varusteiden tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018. Hankintapäätökset tehdään osana lentokonetyypin valintapäätöstä, jotta konekokonaisuudet voidaan hallita. Jotkin järjestelmät ovat yhteensopivia usean hävittäjävaihtoehdon kanssa, mikä huomioidaan sopimusten valmistelussa. Hankintasopimukset on suunniteltu allekirjoitettaviksi keväällä 2021. Ase- ja sensorihankinnat sisältyvät HX-hankkeen arvioituun kokonaishintaan.<ref name= "Aseet" /> |
|||
== Hävittäjävaihtoehdot == |
|||
{{lähteetön| kumpi = 1 }} |
|||
'''[[Eurofighter Typhoon]]''' [[Tiedosto:Eurofighter 9803 3.jpg|pienoiskuva|Luftwaffen Eurofighter Typhoon]] |
'''[[Eurofighter Typhoon]]''' [[Tiedosto:Eurofighter 9803 3.jpg|pienoiskuva|Luftwaffen Eurofighter Typhoon]] |
||
| Rivi 67: | Rivi 70: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
* [http://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx HX-hävittäjähanke] Puolustusministeriö. |
|||
* [https://corporalfrisk.com/tag/hx/ HX-merkittyjä blogikirjoituksia] Corporal Frisk. {{en}} |
|||
[[Luokka:Suomen ilmavoimat]] |
[[Luokka:Suomen ilmavoimat]] |
||
Versio 24. marraskuuta 2017 kello 17.13
HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata Suomen ilmavoimien käytöstä 2025–2030 poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.
Suomen puolustuksen tavoite on luoda ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle sekä kyky tarvittaessa torjua hyökkäykset. Hävittäjäkaluston suorituskyky on tärkeä osa Puolustusvoimien tulenkäyttöä maalla, merellä ja ilmassa.[1] Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy noin vuonna 2030, koska koneiden suhteellinen suorituskyky heikkenee, rakenteet väsyvät ja tarvittavien järjestelmien tuotetuki saattaa loppua kokonaan. Kaluston elinkaaren jatkaminen ei ole kustannustehokas eikä puolustuskyvyn kannalta riittävä ratkaisu.[2]
Suomen toimintaympäristön kehitys ja ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjään perustuvalla järjestelmällä 2020-luvun loppuun mennessä.[2]
Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen ei ole mahdollista tavanomaisen puolustusbudjettitason puitteissa, vaan tarvitaan erillisrahoitus, josta päättää eduskunta.[2] Valtioneuvoston vuoden 2017 puolustusselonteon mukaan hankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa.[3]
HX-hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen.[4]
Hankeaikataulu
Syksyllä 2015 käynnistetty HX-hävittäjähanke on noin 10 vuoden projekti, joka perustuu puolustusministeri Carl Haglundin 2014 käynnistämään esiselvitykseen Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta.[3] Huhtikuussa 2016 lähetettyyn tietopyyntöön vastattiin loppuvuonna 2016 seuraavien hävittäjien osalta: F/A-18, F-35, JAS Gripen, Rafale ja Eurofighter Typhoon.[5]. Viralliset tarjouspyynnöt tullaan lähettämään kaikille hävittäjäkandidaateille keväällä 2018 ja hävittäjävaihtoehtojen olosuhdetestaus on tarkoitus aloittaa 2019. Varsinainen valintapäätös aiotaan tehdä 2021.[6][7]
Aseet ja varusteet
Tulevan hävittäjän aseistus ja varustus hankitaan erillisin sopimuksin, mutta osana lentokonehankintapäätöstä. Lokakuussa 2017 lähetettiin tietopyyntö seitsemään maahan, joiden teollisuuden arvioidaan kykenevän toimittamaan tarvittavat asejärjestelmät ja varusteet: Iso-Britannia, Israel, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Näiden maiden hallitukset välittävät tietopyynnöt maassaan toimiville nimetyille yrityksille.[7]
Aseiden ja varusteiden tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018. Hankintapäätökset tehdään osana lentokonetyypin valintapäätöstä, jotta konekokonaisuudet voidaan hallita. Jotkin järjestelmät ovat yhteensopivia usean hävittäjävaihtoehdon kanssa, mikä huomioidaan sopimusten valmistelussa. Hankintasopimukset on suunniteltu allekirjoitettaviksi keväällä 2021. Ase- ja sensorihankinnat sisältyvät HX-hankkeen arvioituun kokonaishintaan.[7]
Hävittäjävaihtoehdot
 |
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Eurofighter Typhoon on kaksimoottorinen monikäyttöinen hävittäjälentokone, jonka on suunnitellut ja rakentanut vuonna 1983 muodostettu Eurofighter GmbH, joka muodostuu ryhmästä eurooppalaisia lentokonevalmistajia. Tämän yhteistyön tarkoitus oli tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä. Todellisuudessa lukuisat päällekkäisyydet kuten neljä testikeskusta ja neljä tuotantolinjaa eivät ole ajaneet tätä asiaa.
Useiden viivästymisten jälkeen sarjatuotanto on käynnissä. Typhoon-lentokone on otettu palvelukäyttöön Italian, Saksan, Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimissa ja viimeisimpänä Itävallan ilmavoimat, jolle ensimmäinen kone toimitettiin 12. heinäkuuta 2007.
Typhoonin suunnittelussa on keskitytty erityisesti ketteryyteen yliäänennopeuksilla lennetäessä; aiemmat hävittäjälentokoneet ovat kyllä pystyneet suuriin yliäänennopeuksiin, mutta vain hetkellisesti ja koneiden liikehtimiskyky on ollut rajoitettu yliääninopeuksissa.
Suomessa Typhoon Eurofighter oli ensimmäisen kerran esillä Rissalan lentonäytöksessä kesällä 2007.
Dassault Rafale on kaksimoottorinen suihkuhävittäjä, joka on suunniteltu toimimaan useissa erilaisissa taistelurooleissa, kuten viholliskohteiden tiedustelua, ilmaherruuden saavuttamista tai maamaalien kimppuun iskemistä vaativissa tehtävissä. Monipuolisuutensa ansiosta Dassault Rafalesta on valmistettu useita malleja, jotka ovat palvelukäytöstä poistettu perusmalli Rafale A, kaksipaikkainen Rafale B, Rafale A:n korvaajaksi suunniteltu Rafale C, Ranskan laivaston palvelukäyttöön tarkoitettu ja kehittyneemmällä avioniikalla varustettu Rafale M ja puutteellisen rahoituksen takia peruutettu Rafale N.
Dassault Rafalen avioniikkajärjestelmään lukeutuvat heijastusnäyttö, nykyaikainen sensorilaitteisto, lennonohjausjärjestelmä. RBE2-mallinen tutka ja elektro-optinen OSF-maalinhakujärjestelmä. Dassault Rafalessa on myös konetyyppiä varten suunniteltu elektroninen omasuojalaitteisto Thales SPECTRA, johon kuuluvat ohjusvaroitusjärjestelmä, viestintäyhteyksien häirintäjärjestelmä sekä soihtujen ja silpun laukaisujärjestelmä vihollisen laukaisemien ilmatorjuntaohjusten harhauttamiseksi. Rafalen hyvä kiihtyvyys ja ohjautuvuus ovat peräisin kahdesta SNECMA M88 -mallin jälkipolttavasta ohitusvirtasuihkumoottorista, jotka on suunniteltu helposti huollettaviksi ja polttoainetta vähäkuluttaviksi. Ranskan ilmavoimat on myös suunnitellut asentavansa koneisiin uuden DAMOCLES-lasermittauslaitteiston.
Dassault Rafalen asejärjestelmä on suunniteltu siten, että hävittäjän siipien ja rungon alle voidaan asentaa monipuolisesti eri mallisia ilmasta-ilmaan-ohjuksia ja ilmasta-maahan-ohjuksia. Hävittäjä on yleensä aseistettu MBDA-puolustustarvikeyrityksen valmistamilla MBDA Apache-, MBDA MICA - ja MBDA Meteor - ja Exocet-ohjuksilla, mutta Rafale voidaan aseistaa myös Matran valmistamilla R550 Magic -ohjuksilla tai yhdysvaltalaisilla AIM-9 Sidewinder -, AIM-120 AMRAAM - ja AIM-132 ASRAAM -ohjuksilla. Dassault Rafale kykenee myös kantamaan SCALP EG -risteilyohjuksia ja ASMP-ydinohjuksia. Ranskan ilmavoimien suunnitelmien mukaan koneita voidaan lähiaikoina aseistaa myös AASM-täsmäpommeilla. Rafalen aseistukseen kuuluu erilaisten ohjusten ja pommien ohella myös 30 millin GIAT 30/719B -mallin konetykki, jonka tulinopeus on noin 2 500 laukausta minuutissa.
Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen sukupolven hävittäjälentokone, joka korvasi Ruotsin ilmavoimien Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone). Ensilentonsa joulukuussa 1988 lentänyt JAS on IG JAS:n, Saab AB Ericsson Microwave Systemsin, Ericsson Saab Avionicsin, Volvo Aero Corp.:n ja FFV Aviotechin yhteishanke, jonka markkinointia on tukenut vuodesta 1995 British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta.
Flygvapnetille toimitettiin vuoteen 2007 mennessä 204 JAS 39 Gripeniä.
Gripen sai alkuunsa hieman epävarman maineen, koska kaksi Gripeniä putosi ennen niiden varsinaista käyttöönottoa (vuosina 1989 ja 1993), jälkimmäinen Tukholman keskustaan Långholmenille Vesifestivaalien aikaan. Molemmissa onnettomuuksissa lentäjänä oli Lars Rådeström. Lisäksi kolmessa tapauksessa (vuosina 1999, 2005 ja 2007) kone on pudonnut palveluskäytössä. Kaikissa tapauksissa vakavilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty, eikä ongelmamäärä ole sinällään saman kaltaisilla koneilla mitenkään poikkeava.
Boeing F-15 Eagle/F-18 Super Hornet
F-15 Eagle on yksipaikkainen ja kaksimoottorinen suihkuhävittäjä. Se on suunniteltu ilmaherruuden saavuttamiseen ja sen ylläpitämiseen, minkä takia siitä on tehty lento-ominaisuuksiltaan mahdollisimman tehokas. Erittäin nopea ja ketterä F-15 Eagle on ollut Yhdysvaltain ilmavoimien ensisijainen ilmaherruushävittäjä jo kolmen vuosikymmenen ajan.
F-15 Eaglen tärkeimmät ominaisuudet ovat sen käsiteltävyys, kiihtyvyys, toimintasäde, aseet ja avioniikka. Konetyypin erinomainen käsiteltävyys ja kiihtyvyys on saavutettu suihkumoottoreiden korkealla teho-paino-suhteella ja alhaisella siipikuormituksella. Hävittäjän painon ja sen siipipinta-alan välisen suhteen muodostaman siipikuormituksen alhaisuus on tärkeä tekijä hallittavuudessa ja se yhdistettynä korkeaan teho-paino-suhteeseen mahdollistaa lentokoneen kääntymisen tiukasti menettämättä liikaa lentonopeutta. Suunnitteluajankohdalleen tyypillisesti hävittäjässä käytetään jälkipolttoa työntövoiman hetkelliseen lisäämiseen. F-15 Eagle oli myös ensimmäinen Yhdysvaltain ilmavoimien lentokone, jossa moottorien työntövoima ylitti lentoonlähtöpainon.
Konetyypin avioniikkajärjestelmään kuuluvat heijastusnäytön ja tutkan ohella myös inertiasuunnistuksen, UHF-kommunikoinnin, taktiseen suunnistuksen ja ILS-mittarilaskeutumisen mahdollistavat järjestelmät. F-15 Eaglessä on myös niin sanottu omatunnuslaite ja elektoninen omasuojalaitteisto. Koneen toimintasäteen mahdollistavat siipien alle asennetut suurikokoiset polttoainesäiliöt, jotka on suunniteltu kestämään useiden g-voimien kiihdytystä.
F-15 Eagle on varustettu kahdella Pratt & Whitney F100 -mallin jälkipolttavalla ohivirtaussuihkumoottorilla, joiden ansiosta koneen huippunopeus on 3 018 kilometriä tunnissa. F100 kuuluu Yhdysvaltain ilmavoimien voimakkaimpiin suihkumoottoreihin, ja se on F-15 Eaglen ohella käytössä myös F-14 Tomcatissä, F-16 Fighting Falconissa, F-22 Raptorissa ja F-35 Lightning II:ssa.
.jpg)
General Dynamics F-16 Fighting Falcon on General Dynamics/Lockheed Martin kevyeksi, huokeaksi ja ketteräksi suunniteltu moderni yhdysvaltalaisvalmisteinen hävittäjälentokone. F-16 on yksi menestyneimmistä länsimaisista koneista. Sitä on valmistettu yli 4 400 konetta vuodesta 1976 lähtien, ja se on palvellut 25 maan ilmavoimissa.
Lockheed Martin F-35 Lightning II on Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian yhdessä suunnittelema viidennen sukupolven suihkuhävittäjälentokone, jonka on tarkoitus tulla palveluskäyttöön 2010-luvun lopulla. Koneen nimi vahvistettiin 7. heinäkuuta 2006. Sitä ennen se tunnettiin nimellä Joint Strike Fighter (JSF). Konetta aiotaan valmistaa vuoteen 2035 saakka.
Kevyeksi ja edulliseksi hävittäjäksi suunniteltu F-35 on lisäksi tarkoitettu sekä rynnäkköhävittäjäksi lähi-ilmatukeen että taktisiin pommituksiin. Yhdysvaltain asevoimat aikoo hankkia koneita noin 1 700 kappaletta eri malleja. Sen on tarkoitus korvata etupäässä Yhdysvaltain ilmavoimien F-16 Fighting Falcon, Yhdysvaltain merijalkaväen ja Britannian laivaston Harrier II:t (AV-8 ja GR7/9 Sea Harrier) VTOL-koneet, Yhdysvaltain ilmavoimien panssarintorjuntaan erikoistunut maataistelukone A-10 Thunderbolt II ja Yhdysvaltain laivaston ja merijalkaväen käytössä olevat F/A-18 Hornet-koneet lukuun ottamatta uudempia F/A-18E ”Super Hornet” -malleja. Konetta markkinoidaan korvaamaan Euroopan maiden F-16-koneet ja vanhemmat hävittäjät, kuten esimerkiksi F-4 Phantom ja Panavia Tornado.
Lockheed Martinin mukaan F-35 korvaa kolmella tyypillään 13 lentokonetyyppiä 11 valtiossa. Vuonna 2016 ilmoitettiin, että F-35 ei korvaa A-10 koneita kuten alun perin oli suunniteltu.
Yhdysvaltain raskaaksi ilmaherruushävittäjäksi ja F-15 Eaglen korvaajaksi on taas tarkoitettu jo käyttöön otettu F-22 Raptor, jonka valmistus on lopetettu.
Lähteet
- ↑ Valtioneuvoston puolustusselonteko (pdf) (mm. s. 22–23) 2017. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 24.11.2017.
- ↑ a b c Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta (pdf) 8.6.2015. Puolustusministeriö. Viitattu 29.5.2017.
- ↑ a b Puranen, Lauri: Ohjelmajohtaja Puranen: Haastava Hornetin seuraajahanke (HX-hanke) on käynnissä 4.6.2017. Puolustusministeriö. Viitattu 24.11.2017.
- ↑ Yhteystiedot medialle 2017. Puolustusministeriö. Viitattu 24.11.2017.
- ↑ Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai vastaukset Hornetin seuraajahankkeen tietopyyntöihin Puolustusministeriö. Viitattu 3.3.2017.
- ↑ Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille 24.4.2017. Puolustusministeriö. Viitattu 24.11.2017.
- ↑ a b c Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskeva tietopyyntö on lähetetty 3.10.2017. Puolustusministeriö. Viitattu 24.11.2017.
Aiheesta muualla
- HX-hävittäjähanke Puolustusministeriö.
- HX-merkittyjä blogikirjoituksia Corporal Frisk. (englanniksi)