Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Isopussikaniini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
38 359 muokkausta
p →‎top: Kotuksen muuttunut linkki korjattu using AWB
kh, + lähteitä vanhentuneiden tilalle
Rivi 4: Rivi 4:
| status = Vaarantunut
| status = Vaarantunut
| iucn = 12650
| iucn = 12650
| iucn_arvioija = Friend, T., Morris, K. & van Weenen, J.
| iucn_arvioija = Friend, T.; Morris, K. & van Weenen, J.
| iucn_vuosi = 2008
| iucn_vuosi = 2008
| iucn_versio = 2014.2
| iucn_versio = 2014.2
Rivi 19: Rivi 19:
| osaluokka = [[Pussieläimet]] ''Metatheria''
| osaluokka = [[Pussieläimet]] ''Metatheria''
| lahko = [[Pussimäyrät]] ''Peramelemorphia''
| lahko = [[Pussimäyrät]] ''Peramelemorphia''
| heimo = [[Pussikaniinit]] ''Thylacomyidae''<ref name="Wilson&Reeder">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=10900004 | Nimeke = ''Macrotis lagotis'' | Tekijä = Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 9.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| heimo = [[Pussikaniinit]] ''Thylacomyidae'' <ref name="Wilson&Reeder">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=10900004 | Nimeke = ''Macrotis lagotis'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 9.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| suku = ''[[Pussikaniinit|Macrotis]]''
| suku = ''[[Pussikaniinit|Macrotis]]''
| laji = ''lagotis''
| laji = ''lagotis''
Rivi 25: Rivi 25:
| kaksiosainen_auktori = ([[James Reid|Reid]], 1837)
| kaksiosainen_auktori = ([[James Reid|Reid]], 1837)
| synonyymit =
| synonyymit =
* ''Perameles lagotis'' <small>Reid, 1837</small> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=10900003 | Nimeke = ''Macrotis'' | Tekijä = Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 9.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* ''Perameles lagotis'' <small>Reid, 1837</small> <ref name="Wilson&Reeder"/>
| levinneisyyskartta = Bilby.png
| levinneisyyskartta = Bilby.png
| levinneisyys_teksti = Isopussikaniinin levinneisyys
| levinneisyys_teksti = Isopussikaniinin levinneisyys
Rivi 31: Rivi 31:
| commonscat = Macrotis lagotis
| commonscat = Macrotis lagotis
}}
}}
'''Isopussikaniini''' (''Macrotis lagotis'') on [[Australia]]n puoliaavikoilla elävä uhanalainen nisäkäs. Se on luultavasti heimonsa ainoa elossa oleva laji. [[Nisäkäsnimistötoimikunta|Nisäkäsnimistötoimikunnan]] ehdotus lajin uudeksi [[suomen kieli|suomenkieliseksi]] nimeksi oli "isokorvapusseli".<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Macrotis%20lagotis | Ajankohta= 2008 | Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto | Luettu= 9.10.2010}} — [[Suomen kielen lautakunta]] suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. {{Verkkoviite | Osoite= https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/maailman_nisakkaiden_suomenkieliset_nimet| Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet| Tekijä= Suomen kielen lautakunta| Julkaisu= Kotus.fi|Ajankohta=20.11.2008| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu= 18.10.2011}}</ref>
'''Isopussikaniini''' (''Macrotis lagotis'') on [[Australia]]n puoliaavikoilla elävä uhanalainen [[Nisäkkäät|nisäkäs]]. Se on luultavasti heimonsa ainoa elossa oleva laji. [[Nisäkäsnimistötoimikunta|Nisäkäsnimistötoimikunnan]] ehdotus lajin uudeksi [[suomen kieli|suomenkieliseksi]] nimeksi oli ”isokorvapusseli”.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Nisäkäsnimistötoimikunta|Nimeke=Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet|Osoite=http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Macrotis%20lagotis|Ajankohta=2008|Julkaisija=Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto|Luettu=9.10.2010}}</ref>


== Koko ja ulkonäkö ==
== Koko ja ulkonäkö ==
Isopussikaniiniuroksen ruumiinpituus on 30–50 senttiä ja naaraan pituus 29–39 senttiä. Painoa on 1–1,5 kiloa.<ref name="Mue"/> Etujalat ovat vahvat ja niissä on viisi varvasta, joista kolmessa on kynnet. Takajalat ovat pitkät ja hoikat, ja niiden keskellä on [[Kengurut|kenguruiden]] tapaan yksi suuri keskivarvas, jota eläin käyttää sukimiseen.<ref name="CWS">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=CWS - Animal Bytes - Greater Bilby | Osoite=http://www.currumbin-sanctuary.org.au/content/standard.asp?name=GreaterBilby | Ajankohta=2006 | Julkaisija=Currumbin Wildlife Sanctuary | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Lajin korvat ovat pitkät ja karvattomat. Kuono on pitkä ja karvaton ja siten vaaleanpunainen.<ref name="ARK">{{Verkkoviite | Tekijä=ARKive | Nimeke=Macrotis lagotis - Information - ARKive | Osoite=http://www.arkive.org/greater-bilby/macrotis-lagotis/info.html | Ajankohta=2008 | Julkaisija=ARKive | Luettu=12. 13. 2008}}</ref> Turkki on pehmeä ja silkkinen, väriltään sinertävänharmaa. Mustavalkea häntä on noin 25 senttiä pitkä, ja sen päässä harjatupsu.<ref name="Mue">{{Kirjaviite | Tekijä=Ulla Elo (toimitus)| Nimike=Maailman uhanalaiset eläimet - Nisäkkäät Osa 1 | Sivu=138 | Vuosi=1991 | Julkaisija=Weilin-Göös | Tunniste=ISBN 951-35-4686-1}}</ref> Isopussikaniinin näkö on huono, mutta hajuaisti on hyvä.<ref name="CWS"/>
Isopussikaniiniuroksen ruumiinpituus on 30–50 senttimetriä ja naaraan pituus 29–39 senttimetriä. Painoa on 1–1,5 kilogrammaa.<ref name="Mue"/> Etujalat ovat vahvat ja niissä on viisi varvasta, joista kolmessa on kynnet. Takajalat ovat pitkät ja hoikat, ja niiden keskellä on [[Kengurut|kenguruiden]] tapaan yksi suuri keskivarvas, jota eläin käyttää sukimiseen.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://members.optusnet.com.au/bilbies/Bilby_Society_Fact_Sheet.pdf|nimeke=Bilby Facts and Figures|julkaisu=|julkaisija=The Australian Bilby Appreciation Society|viitattu=27.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|tiedostomuoto=PDF}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://reptilepark.com.au/animals/mammals/greater-bilby/|nimeke=Greater bilby|julkaisu=Australian Reptile Park|julkaisija=|viitattu=27.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://australianmuseum.net.au/greater-bilby|nimeke=Greater Bilby|julkaisu=Australian Museum|julkaisija=|viitattu=27.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> Lajin korvat ovat pitkät ja karvattomat. Kuono on pitkä ja karvaton ja siten vaaleanpunainen.<ref name="ARK">{{Verkkoviite|julkaisu=ARKive|kieli={{en}}|Tekijä=|Nimeke=Greater bilby (''Macrotis lagotis'')|Osoite=http://www.arkive.org/greater-bilby/macrotis-lagotis/info.html|Ajankohta=|Julkaisija=|Luettu=27.5.2017}}</ref> Turkki on pehmeä ja silkkinen, väriltään sinertävänharmaa. Mustavalkea häntä on noin 25 senttiä pitkä, ja sen päässä harjatupsu.<ref name="Mue">{{Kirjaviite|Tekijä=Elo, Ulla (toim.)|Nimeke=Maailman uhanalaiset eläimet – Nisäkkäät Osa 1|Vuosi=1991|Sivu=138|Julkaisija=Weilin-Göös|Tunniste=|Isbn=951-35-4686-1}}</ref> Isopussikaniinin näkö on huono, mutta hajuaisti sen sijaan hyvä.<ref name=":1" />


== Levinneisyys ja elinympäristö ==
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Isopussikaniinin levinneisyys kattoi aiemmin yli 70 prosenttia Australian pinta-alasta. Nykyään levinneisyys rajoittuu pääasiassa [[Tanamin aavikko|Tanamin-]], [[Gibsonin aavikko|Gibsonin-]] ja [[Iso Hiekka-aavikko|Isoon Hiekka-aavikkoon]] sekä läntisempään ja erilliseen populaatioon [[Boulia]]n ja [[Birdsville]]n välisellä alueella [[Queensland]]issa. Sitä on nyt myös palautettu entisille elinalueilleen useille suojelualueille.<ref name="IUCN"/>
Isopussikaniinin levinneisyys kattoi aiemmin yli 70 prosenttia Australian pinta-alasta. Nykyään levinneisyys rajoittuu pääasiassa [[Tanamin aavikko|Tanamin-]], [[Gibsonin aavikko|Gibsonin-]] ja [[Iso Hiekka-aavikko|Isoon Hiekka-aavikkoon]] sekä läntisempään ja erilliseen populaatioon [[Boulia]]n ja [[Birdsville]]n välisellä alueella [[Queensland]]issa. Sitä on nyt myös palautettu entisille elinalueilleen useille suojelualueille.<ref name="IUCN"/>


Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen ''M. l. lagotis'' elää läntisessä Australiassa ja ''M. l. sagitta'' [[Queensland]]issä.<ref name="ARK"/>
Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen ''M. l. lagotis'' elää läntisessä Australiassa ja ''M. l. sagitta'' Queenslandissä.<ref name="ARK"/>
[[Tiedosto:Spinifex Savanna Central Australia.jpg|thumb|left|Isopussikaniinin suosimaa ''[[Triodia]]''-savannia Keski-Australiassa.]]
[[Tiedosto:Spinifex Savanna Central Australia.jpg|thumb|left|Isopussikaniinin suosimaa ''[[Triodia]]''-savannia Keski-Australiassa.]]
Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaan pensaita kasvavat puoliaavikot, missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkolojen kaivamiseen.<ref name="Mue"/> Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia [[Metsäpalo|maastopaloja]], jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten ''Yakirra australience''-[[heinäkasvi]]n kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmilta alueilta.<ref name="IUCN"/>
Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaan pensaita kasvavat [[Pensasaro|puoliaavikot]], missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkolojen kaivamiseen.<ref name="Mue"/> Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia [[Metsäpalo|maastopaloja]], jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten ''Yakirra australience'' -[[Heinäkasvit|heinäkasvin]] kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmilta alueilta.<ref name="IUCN"/>


== Elintavat ==
== Elintavat ==
Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa 3 metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.<ref name="Mue"/> Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntymisen aikana.<ref name="ADW"/> Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä, kuten pariskunta ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.<ref name="Mue"/> Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin etäisyydellä koloistaan ja käyvät useissa yön aikana ja asettuvat johonkin niistä päivän ajaksi.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=BBC - Science & Nature - Wildfacts - Greater bilby | Osoite=http://www.bbc.co.uk/nature/wildfacts/factfiles/3071.shtml | Ajankohta=2008 | Julkaisija=BBC | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Yleensä vain yksi koloista on avoinna, sillä isopussikaniinit kätkevät ne pienellä pensaalla, ruohomättäällä tai termiittikeon palasella.<ref name="CWS"/> Isopussikaniini elää vankeudessa korkeintaan 8 vuotta.<ref name="ADW"/>
Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa kolme metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.<ref name="Mue"/> Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntymisen aikana.<ref name="ADW"/> Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä, kuten pariskunta ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.<ref name="Mue"/> Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin etäisyydellä koloistaan ja käyvät useissa yön aikana ja asettuvat johonkin niistä päivän ajaksi.<ref name="BBC">{{Verkkoviite|julkaisu=BBC Science & Nature|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}|Tekijä=|Nimeke=Greater bilby|Osoite=http://www.bbc.co.uk/nature/wildfacts/factfiles/3071.shtml|Ajankohta=|Julkaisija=BBC|Luettu=23.12.2008}}</ref> Yleensä vain yksi koloista on avoinna, sillä isopussikaniinit kätkevät ne pienellä pensaalla, ruohomättäällä tai termiittikeon palasella.<ref name=":1" /> Isopussikaniini elää vankeudessa korkeintaan kahdeksan vuotta.<ref name="ADW"/>


=== Ravinto ===
=== Ravinto ===
Isopussikaniini on kaikkiruokainen. Ne paljolti kaivavat ravintonsa maasta. Pääosa sen ravinnosta koostuu kuitenkin kasvien maanalaisista osista, siemenistä, hedelmistä, hyönteisistä ja niiden toukista.<ref name="Mue"/> Ne syövät myös pieniä selkärankaisia.<ref name="ADW"/> Tarvitsemansa veden se saa ravinnostaan, etupäässä [[termiitit|termiiteistä]] ja juurista.<ref name="Mue"/>
Isopussikaniini on kaikkiruokainen. Ne paljolti kaivavat ravintonsa maasta. Pääosa sen ravinnosta koostuu kuitenkin kasvien maanalaisista osista, siemenistä, hedelmistä, hyönteisistä ja niiden toukista.<ref name="Mue"/> Ne syövät myös pieniä selkärankaisia.<ref name="ADW"/> Tarvitsemansa veden ne saavat ravinnostaan, etupäässä [[termiitit|termiiteistä]] ja juurista.<ref name="Mue"/>


=== Lisääntyminen ===
=== Lisääntyminen ===
Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1–3 poikasta.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijä=Deborah Ciszek | Nimeke=ADW Macrotis lagotis Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Macrotis_lagotis.html | Ajankohta=1999 | Julkaisija=University of Michigan | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.<ref name="Mue"/>
Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1–3 poikasta.<ref name="ADW">{{Verkkoviite|julkaisu=Animal Diversity Web|Tekijä=|Nimeke=''Macrotis lagotis'' – greater bilby|Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Macrotis_lagotis.html|Ajankohta=|Julkaisija=|Luettu=27.5.2017}}</ref> Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.<ref name="Mue"/>


== Uhat ja suojelu ==
== Uhat ja suojelu ==
[[Tiedosto:Macrotis lagotis Gould.jpg|thumb|left|[[John Gould]]in piirros isopussikaniinista vuodelta 1863.]]
[[Tiedosto:Macrotis lagotis Gould.jpg|thumb|left|[[John Gould]]in piirros isopussikaniinista vuodelta 1863.]]
Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä<ref name="Mue"/>, mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10&nbsp;% viimeisten kymmenen vuoden aikana{{milloin}}. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10&nbsp;000 yksilöä.<ref name="IUCN"/> Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja kaniineille tarkoitetut ansat<ref name="CWS"/>, mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat [[kettu|ketut]] ja [[kissa]]t, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja [[kaniini]]t ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi<ref name="IUCN"/>
Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä,<ref name="Mue"/> mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana{{milloin}}. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10&nbsp;000 yksilöä.<ref name="IUCN"/> Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja [[Kaniini|kaniineille]] tarkoitetut ansat,<ref name=":0" /> mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat [[kettu|ketut]] ja [[kissa]]t, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja kaniinit ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi.<ref name="IUCN"/>


Isopussikaniini on nykyään rauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu [[CITES]]-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.<ref name="Mue"/> Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, jonka ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.<ref name="ARK"/>
Isopussikaniini on nykyään rauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu [[CITES]]-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.<ref name="Mue"/> Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, minkä ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.<ref name="ARK"/>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 27. toukokuuta 2017 kello 13.58

Isopussikaniini
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Pussieläimet Metatheria
Lahko: Pussimäyrät Peramelemorphia
Heimo: Pussikaniinit Thylacomyidae [2]
Suku: Macrotis
Laji: lagotis
Kaksiosainen nimi

Macrotis lagotis
(Reid, 1837)

Synonyymit
  • Perameles lagotis Reid, 1837 [2]
Isopussikaniinin levinneisyys
Isopussikaniinin levinneisyys
Katso myös

  Isopussikaniini Wikispeciesissä
  Isopussikaniini Commonsissa

Isopussikaniini (Macrotis lagotis) on Australian puoliaavikoilla elävä uhanalainen nisäkäs. Se on luultavasti heimonsa ainoa elossa oleva laji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi oli ”isokorvapusseli”.[3]

Koko ja ulkonäkö

Isopussikaniiniuroksen ruumiinpituus on 30–50 senttimetriä ja naaraan pituus 29–39 senttimetriä. Painoa on 1–1,5 kilogrammaa.[4] Etujalat ovat vahvat ja niissä on viisi varvasta, joista kolmessa on kynnet. Takajalat ovat pitkät ja hoikat, ja niiden keskellä on kenguruiden tapaan yksi suuri keskivarvas, jota eläin käyttää sukimiseen.[5][6][7] Lajin korvat ovat pitkät ja karvattomat. Kuono on pitkä ja karvaton ja siten vaaleanpunainen.[8] Turkki on pehmeä ja silkkinen, väriltään sinertävänharmaa. Mustavalkea häntä on noin 25 senttiä pitkä, ja sen päässä harjatupsu.[4] Isopussikaniinin näkö on huono, mutta hajuaisti sen sijaan hyvä.[7]

Levinneisyys ja elinympäristö

Isopussikaniinin levinneisyys kattoi aiemmin yli 70 prosenttia Australian pinta-alasta. Nykyään levinneisyys rajoittuu pääasiassa Tanamin-, Gibsonin- ja Isoon Hiekka-aavikkoon sekä läntisempään ja erilliseen populaatioon Boulian ja Birdsvillen välisellä alueella Queenslandissa. Sitä on nyt myös palautettu entisille elinalueilleen useille suojelualueille.[1]

Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen M. l. lagotis elää läntisessä Australiassa ja M. l. sagitta Queenslandissä.[8]

Isopussikaniinin suosimaa Triodia-savannia Keski-Australiassa.

Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaan pensaita kasvavat puoliaavikot, missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkolojen kaivamiseen.[4] Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia maastopaloja, jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten Yakirra australience -heinäkasvin kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmilta alueilta.[1]

Elintavat

Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa kolme metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.[4] Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntymisen aikana.[9] Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä, kuten pariskunta ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.[4] Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin etäisyydellä koloistaan ja käyvät useissa yön aikana ja asettuvat johonkin niistä päivän ajaksi.[10] Yleensä vain yksi koloista on avoinna, sillä isopussikaniinit kätkevät ne pienellä pensaalla, ruohomättäällä tai termiittikeon palasella.[7] Isopussikaniini elää vankeudessa korkeintaan kahdeksan vuotta.[9]

Ravinto

Isopussikaniini on kaikkiruokainen. Ne paljolti kaivavat ravintonsa maasta. Pääosa sen ravinnosta koostuu kuitenkin kasvien maanalaisista osista, siemenistä, hedelmistä, hyönteisistä ja niiden toukista.[4] Ne syövät myös pieniä selkärankaisia.[9] Tarvitsemansa veden ne saavat ravinnostaan, etupäässä termiiteistä ja juurista.[4]

Lisääntyminen

Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1–3 poikasta.[9] Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.[4]

Uhat ja suojelu

John Gouldin piirros isopussikaniinista vuodelta 1863.

Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä,[4] mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikanamilloin?. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10 000 yksilöä.[1] Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja kaniineille tarkoitetut ansat,[5] mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat ketut ja kissat, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja kaniinit ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi.[1]

Isopussikaniini on nykyään rauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.[4] Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, minkä ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Friend, T.; Morris, K. & van Weenen, J.: Macrotis lagotis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.8.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M.: Macrotis lagotis Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 9.10.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 9.10.2010.
  4. ↑ a b c d e f g h i j Elo, Ulla (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet – Nisäkkäät Osa 1, s. 138. Weilin-Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.
  5. ↑ a b Bilby Facts and Figures (PDF) The Australian Bilby Appreciation Society. Viitattu 27.5.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Greater bilby Australian Reptile Park. Viitattu 27.5.2017. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Greater Bilby Australian Museum. Viitattu 27.5.2017. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Greater bilby (Macrotis lagotis) ARKive. Viitattu 27.5.2017. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d Macrotis lagotis – greater bilby Animal Diversity Web. Viitattu 27.5.2017.
  10. ↑ Greater bilby BBC Science & Nature. BBC. Viitattu 23.12.2008. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isopussikaniini&oldid=16510770”