Ero sivun ”Palokunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Paloasemien määrä |
|||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
== Hälytys == |
== Hälytys == |
||
Vakinaisilla Palokunnilla lähtöaika on 60 sekuntia hälytyksestä, eli kun hälytysilmoitus saadaan, palohenkilöstön tulee olla pukeutuneena autossa 60 sekunnissa. Yleensä Suomessa hälytys tulee [[VIRVE]]-verkon välityksellä [[hätäkeskus|hätäkeskuksesta]]. Sivutoimiset palokunnat(VPK, TPK jne) saavat yleisesti hälytykset matkapuhelimien kautta, automaattisella hälytysilmoituksella. |
Vakinaisilla Palokunnilla lähtöaika on 60 sekuntia hälytyksestä, eli kun hälytysilmoitus saadaan, palohenkilöstön tulee olla pukeutuneena autossa 60 sekunnissa. Yleensä Suomessa hälytys tulee [[VIRVE]]-verkon välityksellä [[hätäkeskus|hätäkeskuksesta]]. Sivutoimiset palokunnat(VPK, TPK jne) saavat yleisesti hälytykset matkapuhelimien kautta, automaattisella hälytysilmoituksella. |
||
== Paloasemien lukumäärä == |
|||
Vuonna 2016 Suomessa oli 336 pelustuslaitosta, 447 sopimuspalokuntaa ja 94 tehdas- ja laitospalokuntaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/D1_2017.pdf|nimeke=Pelastustoimen taskutilasto 2012-2016|julkaisu=Pelastusopiston julkaisu|julkaisija=Pelastusopisto|viitattu=12.5.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
[[Kuva:Pelastuslaitoksen_vene_2008.jpg|thumb|300px|Helsingin pelastuslaitoksen alus Katajanokan edustalla.]] |
[[Kuva:Pelastuslaitoksen_vene_2008.jpg|thumb|300px|Helsingin pelastuslaitoksen alus Katajanokan edustalla.]] |
||
* [[Pelastustoiminta]] |
* [[Pelastustoiminta]] |
||
* [[Tuhopoltto]] |
* [[Tuhopoltto]] |
||
* [[Vigiles]], [[Rooman valtakunta|Antiikin Rooman]] palokunta |
* [[Vigiles]], [[Rooman valtakunta|Antiikin Rooman]] palokunta |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 12. toukokuuta 2017 kello 22.19
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Palokunta nykyään yleensä ei enää keskity pelkästään palontorjuntaan eli tulipalojen sammuttamiseen ja niiden syttymisen estämiseen vaan myös muiden onnettomuuksien hoitamiseen ja estämiseen. Siksi siitä käytetään nykyään usein ilmaisut pelastustoimi tai pelastuslaitos ja siihen kuuluu väestönsuojelu ja ihmisten, eläinten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen ja ympäristövahinkojen torjuminen. Palokunnat tarjoavat järjestäytynyttä ja kiireellistä apua yllättävissä onnettomuustilanteissa. Palokunnat tekevät myös työtä – esimerkiksi valistuksen keinoin – onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Nykyään useimpien kaupunkien ja kuntien palokunnat on muodostettu organisaatioksi, jota kutsutaan pelastuslaitokseksi.
Toiminta
Suomessa palokunnat toimivat sekä aluepelastuslaitosten alaisuudessa että sopimuspalokuntina. Sopimuspalokunnat ovat sitoutuneet aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella suorittamaan saamiaan hälytystehtäviä ja saavat yleensä siitä korvauksen. Sopimuspalokuntina toimivat muun muassa VPK (vapaaehtoispalokunta), PVPK (puolivakinainen palokunta, korvattu toimintaperiaatteeltaan samanlaisella niin sanotulla toimenpidepalkkaisella miehistöllä) sekä tehdaspalokunnat (TPK). Hätäkeskuslaitos huolehtii hätäilmoitusten vastaanottamisesta ja oikeanlaisen avun lähettämisestä.
Ammattipalomiehistä koostuvat vakinaiset palokunnat ovat yleensä välittömässä, yhden minuutin, lähtövalmiudessa (aika hälytyksestä siihen, jolloin pelastusauto lähtee liikkeelle) kaikkina vuorokauden aikoina. Vapaaehtoispalokunnat eivät ole välittömässä lähtövalmiudessa kuten vakinaiset palokunnat, sillä vapaaehtoisten palokuntien henkilöstö hoitaa palo- ja pelastustehtäviä oman toimensa ohessa. Vapaaehtoiset palokunnat hälytetään nykyään yleensä joko tekstiviestein tai puhelinsoitoin. Vapaaehtoiset palokunnat voivat olla 5–30 minuutin lähtövalmiudessa. Lisäksi on tukipalokuntia, joiden sopimuksen mukainen lähtöaika voi olla yli 30 minuuttia.
Koulutus
Ammattipalomiehiä kouluttaa sisäministeriön alainen Pelastusopisto Kuopiossa, sekä Helsingin tarpeisiin Helsingin Pelastuskoulu. Pelastusopistossa pelastajatutkinto kestää 1,5 vuotta ja se antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan tehtäviin. Pelastusopisto kouluttaa myös henkilöstöä pelastustoimen päällystön- ja alipäällystön tehtäviin. Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja siihen kuuluvat maakunnalliset pelastusliitot huolehtivat palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutuksesta.
Hälytys
Vakinaisilla Palokunnilla lähtöaika on 60 sekuntia hälytyksestä, eli kun hälytysilmoitus saadaan, palohenkilöstön tulee olla pukeutuneena autossa 60 sekunnissa. Yleensä Suomessa hälytys tulee VIRVE-verkon välityksellä hätäkeskuksesta. Sivutoimiset palokunnat(VPK, TPK jne) saavat yleisesti hälytykset matkapuhelimien kautta, automaattisella hälytysilmoituksella.
Paloasemien lukumäärä
Vuonna 2016 Suomessa oli 336 pelustuslaitosta, 447 sopimuspalokuntaa ja 94 tehdas- ja laitospalokuntaa.[1]
Katso myös
- Pelastustoiminta
- Tuhopoltto
- Vigiles, Antiikin Rooman palokunta
Lähteet
- ↑ Pelastustoimen taskutilasto 2012-2016 Pelastusopiston julkaisu. Pelastusopisto. Viitattu 12.5.2017.