Ero sivun ”Aleksei Grigorjevitš Orlov” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty 1 viite |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Orlov-Chesmenskiy.jpg|thumb|Aleksei Grigorjevitš Orlov]] |
[[Tiedosto:Orlov-Chesmenskiy.jpg|thumb|Aleksei Grigorjevitš Orlov]] |
||
Kreivi '''Aleksei Grigorjevitš Orlov''' ({{k-ru|Алексей Григорьевич Орлов}}; [[5. lokakuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 24. syyskuuta)</small> [[1737]] [[Ljublino]] – [[5.tammikuuta]] [[1808]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 24. joulukuuta 1807)</small> [[Moskova]]) |
Kreivi '''Aleksei Grigorjevitš Orlov''' ({{k-ru|Алексей Григорьевич Орлов}}; [[5. lokakuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 24. syyskuuta)</small> [[1737]] [[Ljublino]] – [[5.tammikuuta]] [[1808]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 24. joulukuuta 1807)</small> [[Moskova]]) oli venäläinen [[Orlov (suku)|Orlovin]] [[Kreivi|kreivisukuun]] kuulunut sotilas. Hänen isänsä oli Grigori Orlov ja veljensä [[Grigori Orlov|Grigori Grigorjevitš Orlov]]. |
||
[[Palatsivallankumous|Palatsivallankumouksessa]] 1762 Orlov pidätti keisari [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]]:n ja vangitsi tämän [[Ropsunhovi|Ropsun]] palatsiin, jossa keisari surmattiin Orlovin valvonnassa. Kaappauksen jälkeen Orlov ylennettiin heti kenraalimajuriksi. |
|||
Orlov nimitettiin vuonna 1770 turkkilaisia vastaan lähetetyn laivaston komentajaksi. Hän voitti ylivoimaisen laivaston heinäkuussa [[Çeşmen taistelu|Çeşmessä]]. Häviö johti osmanien valtakunnassa kreikkalaisten kapinaan, niin sanottuun Orlovin kapinaan, [[Peloponnesos|Peloponnesoksella]] ja Kreikan saariston valloitukseen. Aleksei Orlov sai voitoistaan lisänimen [[Tšemenski]] ja oikeuden käyttää kilvessään keisarillista vaakunaa.<ref name="su1906"/> |
Orlov nimitettiin vuonna 1770 turkkilaisia vastaan lähetetyn laivaston komentajaksi. Hän voitti ylivoimaisen laivaston heinäkuussa [[Çeşmen taistelu|Çeşmessä]]. Häviö johti osmanien valtakunnassa kreikkalaisten kapinaan, niin sanottuun Orlovin kapinaan, [[Peloponnesos|Peloponnesoksella]] ja Kreikan saariston valloitukseen. Aleksei Orlov sai voitoistaan lisänimen [[Tšemenski]] ja oikeuden käyttää kilvessään keisarillista vaakunaa.<ref name="su1906"/> |
||
Orlov lähti samana vuonna keisarinna [[Katariina Suuri|Katariinan]] käskystä [[Livorno]]on [[Italia]]an viettelemään ja tuomaan Venäjälle prinsessa Tarakanovan, jota väitettiin keisarinna [[Elisabet (Venäjä)|Elisabetin]] ja kasakka [[Aleksei Razumovski]]n tyttäreksi ja jota pidettiin kruununtavoittelijana. Pidätettyään prinsessan, joka vangittiin Pietari-Paavalin linnoitukseen, Orlov vetäytyi eläkkeelle ja asettui Moskovaan. Siellä hän omistautui [[hevonen|hevosten]] jalostukselle ja risteytti hienoimman tunnetun kilpahevosrodun arabialaisesta, friisiläisestä ja englantilaisesta rodusta. Rotu tunnetaan nimellä [[Orlovravuri|orlov]].<ref name="su1906"/> |
Orlov lähti samana vuonna keisarinna [[Katariina Suuri|Katariinan]] käskystä [[Livorno]]on [[Italia]]an viettelemään ja tuomaan Venäjälle prinsessa Tarakanovan, jota väitettiin keisarinna [[Elisabet (Venäjä)|Elisabetin]] ja [[Kasakat|kasakka]] [[Aleksei Razumovski]]n tyttäreksi ja jota pidettiin kruununtavoittelijana. Pidätettyään prinsessan, joka vangittiin [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin linnoitukseen]], Orlov vetäytyi eläkkeelle ja asettui Moskovaan. Siellä hän omistautui [[hevonen|hevosten]] jalostukselle ja risteytti hienoimman tunnetun kilpahevosrodun arabialaisesta, friisiläisestä ja englantilaisesta rodusta. Rotu tunnetaan nimellä [[Orlovravuri|orlov]].<ref name="su1906"/> |
||
Sodassa [[Napoleon]]ia vastaan 1806–1807 Orlov komensi viidennen piiriin militiaa, jonka hän aseisti ja varusti lähes kokonaan omalla kustannuksellaan. Hänen jälkeensä jäi viiden miljoonan ruplan omaisuus ja 30 000 [[maaorjuus|maaorjaa]]. |
Sodassa [[Napoleon]]ia vastaan 1806–1807 Orlov komensi viidennen piiriin [[Militia|militiaa]], jonka hän aseisti ja varusti lähes kokonaan omalla kustannuksellaan. Hänen jälkeensä jäi viiden miljoonan ruplan omaisuus ja 30 000 [[maaorjuus|maaorjaa]]. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 24. maaliskuuta 2017 kello 23.52
Kreivi Aleksei Grigorjevitš Orlov (ven. Алексей Григорьевич Орлов; 5. lokakuuta (J: 24. syyskuuta) 1737 Ljublino – 5.tammikuuta 1808 (J: 24. joulukuuta 1807) Moskova) oli venäläinen Orlovin kreivisukuun kuulunut sotilas. Hänen isänsä oli Grigori Orlov ja veljensä Grigori Grigorjevitš Orlov.
Palatsivallankumouksessa 1762 Orlov pidätti keisari Pietari III:n ja vangitsi tämän Ropsun palatsiin, jossa keisari surmattiin Orlovin valvonnassa. Kaappauksen jälkeen Orlov ylennettiin heti kenraalimajuriksi.
Orlov nimitettiin vuonna 1770 turkkilaisia vastaan lähetetyn laivaston komentajaksi. Hän voitti ylivoimaisen laivaston heinäkuussa Çeşmessä. Häviö johti osmanien valtakunnassa kreikkalaisten kapinaan, niin sanottuun Orlovin kapinaan, Peloponnesoksella ja Kreikan saariston valloitukseen. Aleksei Orlov sai voitoistaan lisänimen Tšemenski ja oikeuden käyttää kilvessään keisarillista vaakunaa.[1]
Orlov lähti samana vuonna keisarinna Katariinan käskystä Livornoon Italiaan viettelemään ja tuomaan Venäjälle prinsessa Tarakanovan, jota väitettiin keisarinna Elisabetin ja kasakka Aleksei Razumovskin tyttäreksi ja jota pidettiin kruununtavoittelijana. Pidätettyään prinsessan, joka vangittiin Pietari-Paavalin linnoitukseen, Orlov vetäytyi eläkkeelle ja asettui Moskovaan. Siellä hän omistautui hevosten jalostukselle ja risteytti hienoimman tunnetun kilpahevosrodun arabialaisesta, friisiläisestä ja englantilaisesta rodusta. Rotu tunnetaan nimellä orlov.[1]
Sodassa Napoleonia vastaan 1806–1807 Orlov komensi viidennen piiriin militiaa, jonka hän aseisti ja varusti lähes kokonaan omalla kustannuksellaan. Hänen jälkeensä jäi viiden miljoonan ruplan omaisuus ja 30 000 maaorjaa.
Lähteet
- ↑ a b Venäläinen Orlow-siittola hävitetty. Suomen Urheilulehti, 01.10.1906, nro 8, s. 68-70. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.07.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksei Grigorjevitš Orlov Wikimedia Commonsissa
