Ero sivun ”Yggdrasil” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 792 muokkausta
preesens luontevampi aikamuoto; maailma ei vielä ole tuhoutunut
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Yggdrasil.jpg|thumb|200px|Yggdrasil; kuvitusta Proosa-[[Edda]]n englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847.]]
[[Kuva:Yggdrasil.jpg|thumb|200px|Yggdrasil; kuvitusta Proosa-[[Edda]]n englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847.]]
'''Yggdrasil''' tunnetaan [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]] [[maailmanpuu]]na. Yggdrasilia kutsutaan myös nimillä Mímameiðr ja Lérað<ref name="Encyclopedia Mythica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pantheon.org/articles/y/yggdrasil.html | Nimeke = Yggdrasil | Tekijä = Micha F. Lindemans | Julkaisija = Encyclopedia Mythica | Viitattu = 22.6.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Yggdrasil oli jättiläismäinen [[saarni]], joka kannatteli koko maailmankaikkeutta.<ref name="britannica_yggdrasill">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/653137/Yggdrasill | Nimeke = Yggdrasill | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 17.8.2015 | Kieli = englanti }}</ref>
'''Yggdrasil''' tunnetaan [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]] [[maailmanpuu]]na. Yggdrasilia kutsutaan myös nimillä Mímameiðr ja Lérað<ref name="Encyclopedia Mythica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pantheon.org/articles/y/yggdrasil.html | Nimeke = Yggdrasil | Tekijä = Micha F. Lindemans | Julkaisija = Encyclopedia Mythica | Viitattu = 22.6.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Yggdrasil on jättiläismäinen [[saarni]], joka kannatteli koko maailmankaikkeutta.<ref name="britannica_yggdrasill">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/653137/Yggdrasill | Nimeke = Yggdrasill | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 17.8.2015 | Kieli = englanti }}</ref>


Skandinaavisen mytologian mukaan maailma koostui kolmesta tasosta. Korkeimmalla tasolla asuivat [[Asgård]]issa [[aasat]], [[Vanaheim]]issa [[vaanit]] ja [[Alfheim]]issa haltijat. Asgårdin alapuolella oli [[Midgård]], jossa asuivat ihmiset, [[Jotunheim]], jossa asuivat jättiläiset, [[Svartalfheim]], jossa asuivat mustat haltijat ja [[Nidavellir]], jossa asuivat kääpiöt. Asgårdin ja Midgårdin yhdisti [[Bifrost]], palava silta. Alimmalla tasolla oli manala [[Niflheim]]. Yggdrasilin runko ulottui kaikille tasoille ja sen oksat levittäytyivät kaikkialle maahan. Yggdrasilin juuret ulottuivat maailmankaikkeuden kaikille kolmelle tasolle.<ref name="Cotterell_2005_117">{{Kirjaviite | Tekijä = Arthur Cotterell | Nimeke = Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä | Vuosi = 2005 | Sivu = 117 | Julkaisija = Parragon | Tunniste = ISBN 1-40546-057-1 }}</ref>
Skandinaavisen mytologian mukaan maailma koostuu kolmesta tasosta. Korkeimmalla tasolla asuvat [[Asgård]]issa [[aasat]], [[Vanaheim]]issa [[vaanit]] ja [[Alfheim]]issa haltijat. Asgårdin alapuolella oli [[Midgård]], jossa asuvat ihmiset, [[Jotunheim]], jossa asuvat jättiläiset, [[Svartalfheim]], jossa asuvat mustat haltijat ja [[Nidavellir]], jossa asuvat kääpiöt. Asgårdin ja Midgårdin yhdistää [[Bifrost]], palava silta. Alimmalla tasolla on manala [[Niflheim]]. Yggdrasilin runko ulottuu kaikille tasoille ja sen oksat levittäytyvät kaikkialle maahan. Yggdrasilin juuret ulottuvat maailmankaikkeuden kaikille kolmelle tasolle.<ref name="Cotterell_2005_117">{{Kirjaviite | Tekijä = Arthur Cotterell | Nimeke = Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä | Vuosi = 2005 | Sivu = 117 | Julkaisija = Parragon | Tunniste = ISBN 1-40546-057-1 }}</ref>


Yggdrasillin juurella oli kolme kaivoa tai lähdettä: Kohtalon lähde Urdarbrunnr eli [[Urdin kaivo]], [[Hvergelmir]] eli jylisevä kattila ja Mímisbrunnr eli [[Mimir|Mimirin]] lähde.<ref name="britannica_yggdrasill" /> Urdin kaivo oli Asgårdiin johtavan juuren alla. [[Mimir]]in lähde oli Jotunheimiin ulottuvan juuren alla. Niflheimiin ulottuvan juuren alta kumpusi [[Hvergelmir]], joki josta lähtivät kaikki luomakunnan yksitoista jokea.<ref name="Cotterell_2005_117" />
Yggdrasillin juurella on kolme kaivoa tai lähdettä: Kohtalon lähde Urdarbrunnr eli [[Urdin kaivo]], [[Hvergelmir]] eli jylisevä kattila ja Mímisbrunnr eli [[Mimir|Mimirin]] lähde.<ref name="britannica_yggdrasill" /> Urdin kaivo on Asgårdiin johtavan juuren alla. [[Mimir]]in lähde on Jotunheimiin ulottuvan juuren alla. Niflheimiin ulottuvan juuren alta kumpuaa [[Hvergelmir]], joki josta lähtevät kaikki luomakunnan yksitoista jokea.<ref name="Cotterell_2005_117" />


==Asukkaat==
==Asukkaat==
Yggdrasilin oksilla istui kaikkitietävä kotka, jonka silmien välissä oli [[Veðrfölnir]]-haukka. Lohikäärme [[Nidhöggr]] jäyti Yggdrasilin juuria Niflheimissa. Orava [[Ratatosk]] toimi kotkan ja lohikäärmeen välisenä sanansaattajana. Samoin se puri puuta, jolloin siitä irtosi lahoja oksia. Näiden lisäksi oksilla asui neljä peuraa: Dain, Dvalin, Duneyr ja Durathror. Peurat edustivat neljää tuulta. Peurat söivät puun lehtiä ja silmuja. Koska puu kärsi sen asukkaiden aiheuttamista tuhoista, Urdin kaivon vierellä asuvat kolme [[Nornat|nornaa]] kaatoivat Yggdrasilin oksille päivittäin mudan ja veden sekoitusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arthur Cotterell | Nimeke = Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä | Vuosi = 2005 | Sivu = 120 | Julkaisija = Parragon | Tunniste = ISBN 1-40546-057-1 }}</ref><ref name="Encyclopedia Mythica" />
Yggdrasilin oksilla istuu kaikkitietävä kotka, jonka silmien välissä on [[Veðrfölnir]]-haukka. Lohikäärme [[Nidhöggr]] jäytää Yggdrasilin juuria Niflheimissa. Orava [[Ratatosk]] toimii kotkan ja lohikäärmeen välisenä sanansaattajana. Samoin se puree puuta, jolloin siitä irtoaa lahoja oksia. Näiden lisäksi oksilla asuu neljä peuraa: Dain, Dvalin, Duneyr ja Durathror. Peurat edustavat neljää tuulta. Peurat syövät puun lehtiä ja silmuja. Koska puu kärsii sen asukkaiden aiheuttamista tuhoista, Urdin kaivon vierellä asuvat kolme [[Nornat|nornaa]] kaatavat Yggdrasilin oksille päivittäin mudan ja veden sekoitusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arthur Cotterell | Nimeke = Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä | Vuosi = 2005 | Sivu = 120 | Julkaisija = Parragon | Tunniste = ISBN 1-40546-057-1 }}</ref><ref name="Encyclopedia Mythica" />


==Yggdrasil taruissa==
==Yggdrasil taruissa==
[[Odin]] antoi Mimirille yhden silmistään, jotta sai juoda Yggdrasilin alla virtaavasta Mimirin lähteestä saadakseen viisauden. Hän hirttäytyi Yggdrasiliin yhdeksäksi päiväksi, jotta oppisi riimujen salaisuudet. Jumalat kokoontuivat päivittäin ja pitivät tuomioistuimensa Urdin kaivolla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tessa Clark, Elizabeth Hallam, Cecilia Walters | Nimeke = Gods and Goddesses (''suom. Mytologian jumalat'') | Vuosi = 1996 | Sivu = 24 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy | Tunniste = ISBN 951-23-3647-2}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jean I. Young | Nimeke = The Viking Gods | Vuosi = 1995 | Sivu = 54-55 | Julkaisupaikka = Reykjavik | Julkaisija = Gudrun | Tunniste = ISBN 978-1-904945-95-6 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Ragnarök|Ragnarökin]] jälkeen pahasti kärsineestä Yggdrasilista oli määrä tulla uuden elämän lähde.<ref name="britannica_yggdrasill" />
[[Odin]] antoi Mimirille yhden silmistään, jotta sai juoda Yggdrasilin alla virtaavasta Mimirin lähteestä saadakseen viisauden. Hän hirttäytyi Yggdrasiliin yhdeksäksi päiväksi, jotta oppisi riimujen salaisuudet. Jumalat kokoontuvat päivittäin ja pitävät tuomioistuimensa Urdin kaivolla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tessa Clark, Elizabeth Hallam, Cecilia Walters | Nimeke = Gods and Goddesses (''suom. Mytologian jumalat'') | Vuosi = 1996 | Sivu = 24 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy | Tunniste = ISBN 951-23-3647-2}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jean I. Young | Nimeke = The Viking Gods | Vuosi = 1995 | Sivu = 54-55 | Julkaisupaikka = Reykjavik | Julkaisija = Gudrun | Tunniste = ISBN 978-1-904945-95-6 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Ragnarök|Ragnarökin]] jälkeen pahasti kärsineestä Yggdrasilista on määrä tulla uuden elämän lähde.<ref name="britannica_yggdrasill" />


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 16. maaliskuuta 2017 kello 22.10

Yggdrasil; kuvitusta Proosa-Eddan englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847.

Yggdrasil tunnetaan skandinaavisessa mytologiassa maailmanpuuna. Yggdrasilia kutsutaan myös nimillä Mímameiðr ja Lérað[1]. Yggdrasil on jättiläismäinen saarni, joka kannatteli koko maailmankaikkeutta.[2]

Skandinaavisen mytologian mukaan maailma koostuu kolmesta tasosta. Korkeimmalla tasolla asuvat Asgårdissa aasat, Vanaheimissa vaanit ja Alfheimissa haltijat. Asgårdin alapuolella oli Midgård, jossa asuvat ihmiset, Jotunheim, jossa asuvat jättiläiset, Svartalfheim, jossa asuvat mustat haltijat ja Nidavellir, jossa asuvat kääpiöt. Asgårdin ja Midgårdin yhdistää Bifrost, palava silta. Alimmalla tasolla on manala Niflheim. Yggdrasilin runko ulottuu kaikille tasoille ja sen oksat levittäytyvät kaikkialle maahan. Yggdrasilin juuret ulottuvat maailmankaikkeuden kaikille kolmelle tasolle.[3]

Yggdrasillin juurella on kolme kaivoa tai lähdettä: Kohtalon lähde Urdarbrunnr eli Urdin kaivo, Hvergelmir eli jylisevä kattila ja Mímisbrunnr eli Mimirin lähde.[2] Urdin kaivo on Asgårdiin johtavan juuren alla. Mimirin lähde on Jotunheimiin ulottuvan juuren alla. Niflheimiin ulottuvan juuren alta kumpuaa Hvergelmir, joki josta lähtevät kaikki luomakunnan yksitoista jokea.[3]

Asukkaat

Yggdrasilin oksilla istuu kaikkitietävä kotka, jonka silmien välissä on Veðrfölnir-haukka. Lohikäärme Nidhöggr jäytää Yggdrasilin juuria Niflheimissa. Orava Ratatosk toimii kotkan ja lohikäärmeen välisenä sanansaattajana. Samoin se puree puuta, jolloin siitä irtoaa lahoja oksia. Näiden lisäksi oksilla asuu neljä peuraa: Dain, Dvalin, Duneyr ja Durathror. Peurat edustavat neljää tuulta. Peurat syövät puun lehtiä ja silmuja. Koska puu kärsii sen asukkaiden aiheuttamista tuhoista, Urdin kaivon vierellä asuvat kolme nornaa kaatavat Yggdrasilin oksille päivittäin mudan ja veden sekoitusta.[4][1]

Yggdrasil taruissa

Odin antoi Mimirille yhden silmistään, jotta sai juoda Yggdrasilin alla virtaavasta Mimirin lähteestä saadakseen viisauden. Hän hirttäytyi Yggdrasiliin yhdeksäksi päiväksi, jotta oppisi riimujen salaisuudet. Jumalat kokoontuvat päivittäin ja pitävät tuomioistuimensa Urdin kaivolla.[5][6] Ragnarökin jälkeen pahasti kärsineestä Yggdrasilista on määrä tulla uuden elämän lähde.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Micha F. Lindemans: Yggdrasil Encyclopedia Mythica. Viitattu 22.6.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Yggdrasill Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 17.8.2015. englanti
  3. ↑ a b Arthur Cotterell: Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä, s. 117. Parragon, 2005. ISBN 1-40546-057-1.
  4. ↑ Arthur Cotterell: Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä, s. 120. Parragon, 2005. ISBN 1-40546-057-1.
  5. ↑ Tessa Clark, Elizabeth Hallam, Cecilia Walters: Gods and Goddesses (suom. Mytologian jumalat), s. 24. Hämeenlinna: Karisto Oy, 1996. ISBN 951-23-3647-2.
  6. ↑ Jean I. Young: The Viking Gods, s. 54-55. Reykjavik: Gudrun, 1995. ISBN 978-1-904945-95-6. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yggdrasil&oldid=16353205”