Yggdrasil

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yggdrasil; kuvitusta Proosa-Eddan englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847.

Yggdrasil tunnetaan skandinaavisessa mytologiassa maailmanpuuna. Yggdrasilia kutsutaan myös nimillä Mímameiðr ja Lérað[1]. Yggdrasil oli jättiläismäinen saarni, joka kannatteli koko maailmankaikkeutta.[2]

Skandinaavisen mytologian mukaan maailma koostui kolmesta tasosta. Korkeimmalla tasolla asuivat Asgårdissa aasat, Vanaheimissa vaanit ja Alfheimissa haltijat. Asgårdin alapuolella oli Midgård, jossa asuivat ihmiset, Jotunheim, jossa asuivat jättiläiset, Svartalfheim, jossa asuivat mustat haltijat ja Nidavellir, jossa asuivat kääpiöt. Asgårdin ja Midgårdin yhdisti Bifrost, palava silta. Alimmalla tasolla oli manala Niflheim. Yggdrasilin runko ulottui kaikille tasoille ja sen oksat levittäytyivät kaikkialle maahan. Yggdrasilin juuret ulottuivat maailmankaikkeuden kaikille kolmelle tasolle.[3]

Yggdrasillin juurella oli kolme kaivoa tai lähdettä: Kohtalon lähde Urdarbrunnr eli Urdin kaivo, Hvergelmir eli jylisevä kattila ja Mímisbrunnr eli Mimirin lähde.[2] Urdin kaivo oli Asgårdiin johtavan juuren alla. Mimirin lähde oli Jotunheimiin ulottuvan juuren alla. Niflheimiin ulottuvan juuren alta kumpusi Hvergelmir, joki josta lähtivät kaikki luomakunnan yksitoista jokea.[3]

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yggdrasilin oksilla istui kaikkitietävä kotka, jonka silmien välissä oli Veðrfölnir-haukka. Lohikäärme Niddhog jäyti Yggdrasilin juuria Niflheimissa. Orava Ratatosk toimi kotkan ja lohikäärmeen välisenä sanansaattajana. Samoin se puri puuta, jolloin siitä irtosi lahoja oksia. Näiden lisäksi oksilla asui neljä peuraa: Dain, Dvalin, Duneyr ja Durathror. Peurat edustivat neljää tuulta. Peurat söivät puun lehtiä ja silmuja. Koska puu kärsi sen asukkaiden aiheuttamista tuhoista, Urdin kaivon vierellä asuvat kolme nornaa kaatoivat Yggdrasilin oksille päivittäin mudan ja veden sekoitusta.[3][1]

Yggdrasil taruissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odin antoi Mimirille yhden silmistään, jotta sai juoda Yggdrasilin alla virtaavasta Mimirin lähteestä saadakseen viisauden. Hän hirttäytyi Yggdrasiliin yhdeksäksi päiväksi, jotta oppisi riimujen salaisuudet. Jumalat kokoontuivat päivittäin ja pitivät tuomioistuimensa Urdin kaivolla.[4][5] Ragnarökin jälkeen pahasti kärsineestä Yggdrasilista oli määrä tulla uuden elämän lähde.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Micha F. Lindemans: Yggdrasil Encyclopedia Mythica. Viitattu 22.6.2015. (englanniksi)
  2. a b c Yggdrasill Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 17.8.2015. englanti
  3. a b c Arthur Cotterell: Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä, s. 117. Parragon, 2005. ISBN 1-40546-057-1.
  4. Tessa Clark, Elizabeth Hallam, Cecilia Walters: Gods and Goddesses (suom. Mytologian jumalat), s. 24. Hämeenlinna: Karisto Oy, 1996. ISBN 951-23-3647-2.
  5. Jean I. Young: The Viking Gods, s. 54-55. Reykjavik: Gudrun, 1995. ISBN 978-1-904945-95-6. (englanniksi)