Ero sivun ”Tapani Niku” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+kuva |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh. fix. |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
{{MitalitaulukkoAla}} |
{{MitalitaulukkoAla}} |
||
'''Tapani Niku''' (alk. '''Karsikas''', [[1. huhtikuuta]] [[1895]] [[Haapavesi]] |
'''Tapani Niku''' (alk. '''Karsikas''', [[1. huhtikuuta]] [[1895]] [[Haapavesi]] – [[6. huhtikuuta]] [[1989]] [[Lahti]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[maastohiihto|maastohiihtäjä]], suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja [[Lahden Hiihtoseura]]a. |
||
Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle |
Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle – kehitys, jossa Suomessa oli jääty jälkeen muista Pohjoismaista. Muutos vaati perinpohjaista uudistusta niin hiihtotekniikassa kuin -välineissäkin. Tässä murrosvaiheessa Niku oli suomalaisen kilpahiihdon näkyvin edelläkävijä. Haapavetisen hiihtokoulun kasvattina hän pystyi käyttämään hyväkseen vanhan koulukunnan parhaat opit, joihin hän yrityksen ja erehdyksen menetelmällä yhdisti murtomaahiihdon vaatimaa uutta tekniikkaa. Esimerkiksi nopeuttaan Niku kehitti hiihtämällä kovaksi pakkautuneita, jopa jäätyneitä ”kylärännejä”. Tarpeellista kestävyyttä hän haki muun muassa ''suokävelyllä'' toimiessaan työnjohtajana suonkuivatustyömailla (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä [[Mika Myllylä]]). Näillä keinoin Niku onnistui hankkimaan erinomaisen ja murtomaaladuille hyvin soveltuvan hiihtotekniikan, jonka sulavuutta esimerkiksi [[Lauri Pihkala|Lauri ”Tahko” Pihkala]] ihasteli lehtikirjoituksissaan. |
||
Niku oli 1920-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden [[Pohjoismaiset hiihtolajit talviolympialaisissa 1924|1924 Chamonix'n olympiakisojen]] 18 kilometriä, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 kilometrin hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (''Finlande'') kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa [[Holmenkollen]]illa, [[Åre]]ssa ja [[Salpausselän Kisat|Salpausselällä]]. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina [[1923]]–[[1925]]. |
Niku oli 1920-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden [[Pohjoismaiset hiihtolajit talviolympialaisissa 1924|1924 Chamonix'n olympiakisojen]] 18 kilometriä, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 kilometrin hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (''Finlande'') kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa [[Holmenkollen]]illa, [[Åre]]ssa ja [[Salpausselän Kisat|Salpausselällä]]. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina [[1923]]–[[1925]]. |
||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
* [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=16&t=&a=495 YLE Elävä arkisto: Chamonix´sta Sankt Moritziin] |
* [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=16&t=&a=495 YLE Elävä arkisto: Chamonix´sta Sankt Moritziin] |
||
* {{Kansallisbiografia|id = 8871|nimi = Niku, Tapani ( |
* {{Kansallisbiografia|id = 8871|nimi = Niku, Tapani (1895–1989) |tekijä = Risto Niku|ajankohta = 9.8.2010}} |
||
{{AAKKOSTUS:Niku, Tapani}} |
{{AAKKOSTUS:Niku, Tapani}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset maastohiihtäjät]] |
[[Luokka:Suomalaiset maastohiihtäjät]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset olympiamitalistit]] |
[[Luokka:Suomalaiset olympiamitalistit]] |
||
Versio 9. maaliskuuta 2017 kello 18.26
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Tapani Niku | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten hiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Chamonix 1924 | 18 km | |
Tapani Niku (alk. Karsikas, 1. huhtikuuta 1895 Haapavesi – 6. huhtikuuta 1989 Lahti) oli suomalainen maastohiihtäjä, suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.
Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle – kehitys, jossa Suomessa oli jääty jälkeen muista Pohjoismaista. Muutos vaati perinpohjaista uudistusta niin hiihtotekniikassa kuin -välineissäkin. Tässä murrosvaiheessa Niku oli suomalaisen kilpahiihdon näkyvin edelläkävijä. Haapavetisen hiihtokoulun kasvattina hän pystyi käyttämään hyväkseen vanhan koulukunnan parhaat opit, joihin hän yrityksen ja erehdyksen menetelmällä yhdisti murtomaahiihdon vaatimaa uutta tekniikkaa. Esimerkiksi nopeuttaan Niku kehitti hiihtämällä kovaksi pakkautuneita, jopa jäätyneitä ”kylärännejä”. Tarpeellista kestävyyttä hän haki muun muassa suokävelyllä toimiessaan työnjohtajana suonkuivatustyömailla (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä Mika Myllylä). Näillä keinoin Niku onnistui hankkimaan erinomaisen ja murtomaaladuille hyvin soveltuvan hiihtotekniikan, jonka sulavuutta esimerkiksi Lauri ”Tahko” Pihkala ihasteli lehtikirjoituksissaan.
Niku oli 1920-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden 1924 Chamonix'n olympiakisojen 18 kilometriä, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 kilometrin hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (Finlande) kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa Holmenkollenilla, Åressa ja Salpausselällä. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina 1923–1925.
Tapani Nikun syntymäpitäjässä Haapavedellä, Karsikkaan kylässä, järjestetään hänen muistokisojaan. Nikun puoliso oli pakinoitsijana ja poliitikkona tunnetuksi tullut Hilja Maria Niku, o.s. Oinonen.
Saavutuksia
Kisat ulkomailla
- Chamonix'n talviolympialaiset 1924: 50 km keskeytys, 18 km pronssi
- Holmenkollenin kisat 50 km: 1920: keskeytys, 1921: 6. sija, 1922: hopea, 1926: 5. sija
- Åre 30 km: 1920: kulta, 1921: kulta
Kisat Suomessa
- SM-hiihdot: 1916: Oulu 60 km hopea, 1920: Helsinki 30 km hopea, 1921: Kuopio 30 km kulta, 1922: Jyväskylä 30 km pronssi ja Iisalmi 60 km hopea, 1923: Hamina 10 km ja 30 km kulta, 1924: Lahti 10 km kulta, 1925: Jyväskylä 10 km ja 30 km sekä Kuopio 60 km kulta, 1926: Haapavesi 10 km ja 30 km kulta
- Salpausselän Kisat: 1923: 50 km kulta, 1924 10 km ja 50 km kulta, 1925 10 km hopea ja 50 km kulta
- Oulun hiihto 30 km: kulta 1915, 1916, 1919, 1923 ja 1925
Kirjallisuutta
- Tapani Niku (toim. Risto Niku, tilastot Eero Niku): Murtomaata. Suomalaisen murtomaahiihdon uranuurtaja muistelee. 1977.
- Risto Niku: Kovaa peliä Alpeilla. Miten Suomi sai ensimmäisen olympiamitalin hiihdossa. 2009.
Aiheesta muualla
- YLE Elävä arkisto: Chamonix´sta Sankt Moritziin
- Risto Niku: Niku, Tapani (1895–1989) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.8.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.