Ero sivun ”Suomenlinnan rannikkorykmentti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 33: Rivi 33:
*1981—1986 eversti Torsti Lahti
*1981—1986 eversti Torsti Lahti
*1986—1987 eversti Juhani Niska
*1986—1987 eversti Juhani Niska
*1987—1992 eversti Asko Kilpinen
*1987—1992 eversti [[Asko Kilpinen]]
*1992—1994 eversti Jorma Vuohelainen
*1992—1994 eversti Jorma Vuohelainen
*1994—1997 eversti Ossi Kettunen
*1994—1997 eversti Ossi Kettunen

Versio 25. helmikuuta 2017 kello 20.21

Suomenlinnan rannikkorykmentti
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Merivoimat
Tukikohta

Upinniemi

Santahamina

Suomenlinnan rannikkorykmentti (lyhenne SLRR, aik. SlRR) kuuluu kiinteänä osana pääosin Upinniemessä toimivaan Rannikkoprikaatiin. Vuoteen 2015 asti rykmentti kuului nyttemmin lakkautettuun Suomenlahden meripuolustusalueeseen.

Joukkoyksikön esikunta ja Isosaaren linnakkeen varusmieskoulutus siirtyivät vuoden 2012 alussa Upin­niemeen.

Rykmentin tehtävä

Suomenlinnan rannikkorykmentin vastuulla on valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen pää­kaupunki­seudun edustalla. Sen tehtävänä on myös tukea muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Suomenlinnan Rannikkorykmentti on meripuolustuksen tulenkäytön osaaja. Sen perustana on hyvin koulutettu ja motivoitunut henkilökunta, joka kouluttaa osaavia rannikkojoukkoja pääkaupungin läheisyydessä. Ajoneuvoihin sijoitetut liikkuvat meritorjuntaohjusyksiköt ja kiinteät pääosin 130 millimetrin tornikanuunoilla varustetut patterit muodostavat tärkeän osan rykmentin iskuvoimasta. Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa.

Joukot

Upinniemessä sijaitsevat joukko-osaston 1. komppania/AUK ja 2.–4. komppaniat. Nämä varusmieskoulutusta antavat yksiköt kuuluivat vuoden 2011 loppuun saakka nyttemmin lakkautettuun Merivoimien koulutuskeskukseen. Rykmentin joukkoihin kuuluu myös Ohjuspatteri, joka sijaitsee rauhan aikana Santahaminassa Helsingissä.

Kolmitykkinen 130/50 N patteri asennettiin 1972 Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin Glosholman linnakkeelle.[1] Kuvassa Kuivasaareen museotykiksi siirretty 130/50 N -rannikkotykki.

1970-luvulta lähtien organisaatioon kuului myös patteristo (Psto/SlRtR) ja vuodet 1969–1989 Rannikkotykistökoulu (RtK), jotka on myöhemmin yhdistetty muihin yksiköihin.

Pääartikkeli: Rannikkotykistökoulu

Komentajia

Rykmentin komentajana on vuodesta 2011 toiminut Jori Harju (s.1964).[2] Hänen edeltäjänsä oli Juhani Karjomaa.

Eversti Aarno Hukari menehtyi komentajakaudellaan Rissalan lentoturmassa 1978.

  • 1918—1923 eversti Arno Almqvist
  • 1923—1942 eversti Väinö Salomon Marjanen
  • 1942—1953 eversti Niilo Sario
  • 1953—1960 eversti Toivo Reponen
  • 1960—1967 eversti Väinö Karvinen
  • 1967 eversti Veikko Vuorela
  • 1968—1970 eversti Heikki Seppälä
  • 1971—1976 eversti Pentti Elomaa
  • 1976—1978 eversti Aarno Hukari
  • 1979—1980 eversti Leo Vehmas
  • 1981—1986 eversti Torsti Lahti
  • 1986—1987 eversti Juhani Niska
  • 1987—1992 eversti Asko Kilpinen
  • 1992—1994 eversti Jorma Vuohelainen
  • 1994—1997 eversti Ossi Kettunen
  • 1997—1998 eversti Hanno Strang

[3]

Nimenmuutokset ja entiset nimet

  • Suomenlinnan Linnoitustykistö (SlLinntstö) 6.5.1918
  • Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona (SlRtPatl) 16.9.1918
  • I Rannikkotykistöpataljoona (I RtPatl) 1.1.1919
  • Rannikkotykistörykmentti 1 (RT 1 tai RT1) 7.5.1919
  • Helsingin lohko (HeLo) 16.9.1939
  • Rannikkotykistörykmentti 1 (RT 1) 4.9.1940
  • Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti (SRT) 28.3.1941
  • 1. Rannikkoprikaati (1.RPr) 15.6.1941
  • Uudenmaan Rannikkoprikaati (UudRPr) 1.1.1942
  • Suomenlinnan Rannikkolinnakkeisto (SRLsto) 4.12.1944
  • Rannikkotykistörykmentti 1 (RT 1) 1.12.1952
  • Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti (SlRtR) 1.1.1957
  • Suomenlinnan Rannikkorykmentti (SlRR) 1.1.1990

[4]

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.