Ero sivun ”Naissaari” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
kh |
p Lentokonefani siirsi sivun Naissaari (Viro) uudelle nimelle Naissaari: Eiköhän tämä ole tunnetumpi kuin Jyväskylän Naissaari. |
(ei mitään eroa)
|
Versio 16. tammikuuta 2017 kello 20.19
Naissaar | |
---|---|
Naissaari satelliittikuvassa |
|
Maantiede | |
Sijainti | |
Pinta-ala | 18,6 km² |
Korkein kohta | 27 |
Valtio | |
Valtio | Viro |
Naissaari (vir. Naissaar, ruots. Nargö, saks. Nargen) on saari Tallinnan edustalla, Virossa. Saaren pinta-ala on 18,6 km², ja korkein kohta 27 metriä. Neuvostoliiton aikaan siellä sijaitsi sotilastukikohta, jonne ei ollut pääsyä ulkopuolisilla. Naissaaren turistinähtävyys onkin maailman suurin Neuvostoliiton aikaisten merimiinojen jäämistö.
Historiaa
Naissaari muodosti osan Pietari Suuren merilinnoitusta,[1] ja myöhemminkin Suomenlahden tykistösulun osan.[2] Se jäi Jatkosodassa saksalaisten Mäkiluodon (Porkkalanniemen edustalla) ja Aegnan (Viimsinniemen, vir. Viimsi poolsaar, edustalla) välille laskeman merimiinoitteen ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä ”Nashorn” (sarvikuono).[3]
Naissaaressa oli vuosina 1942–1944 suomalaisen 44. Radio- ja ilmavalvontakomppanian valvonta-asema.
Maailmankuulu virolainen optikko Bernhard Schmidt syntyi ja eli lapsuutensa Naissaaressa.
Lähteet
- ↑ Leskinen, Jari & Silvast, Pekka: Suljettu aika, Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956, s. 27–28. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25128-3.
- ↑ Suljettu aika, s. 31–35
- ↑ Soiri, Tuomo: Iskulaivue (Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943–1944). WSOY, 1991