Ero sivun ”Alexander Järnefelt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Alexanderin vanhemmat olivat [[kruununvouti]] [[Gustav Adolf Järnefelt]] ja [[Aurora Fredrika Järnefelt|Aurora Fredrika Molander]]. Aleksander Järnefelt vihittiin [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] [[22. joulukuuta]] [[1857]] [[vapaaherra|vapaaherratar]] [[Elisabeth Järnefelt|Elisabeth]]in (o.s. [[Clodt von Jürgensburg]]) kanssa. Heidän lapsensa olivat [[Kasper Järnefelt|Kasper]], [[Arvid Järnefelt|Arvid]], [[Eero Järnefelt|Erik]], Ellida, Ellen, [[Armas Järnefelt|Armas]], [[Aino Järnefelt|Aino]], Hilja ja Sigrid. Sisaruksista Armas oli säveltäjä, Arvid kirjailija, Eero kuvataiteilija ja Kasper kriitikko. [[Aino Järnefelt]]istä tuli säveltäjämestari [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] puoliso. |
Alexanderin vanhemmat olivat [[kruununvouti]] [[Gustav Adolf Järnefelt]] ja [[Aurora Fredrika Järnefelt|Aurora Fredrika Molander]]. Aleksander Järnefelt vihittiin [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] [[22. joulukuuta]] [[1857]] [[vapaaherra|vapaaherratar]] [[Elisabeth Järnefelt|Elisabeth]]in (o.s. [[Clodt von Jürgensburg]]) kanssa. Heidän lapsensa olivat [[Kasper Järnefelt|Kasper]], [[Arvid Järnefelt|Arvid]], [[Eero Järnefelt|Erik]], Ellida, Ellen, [[Armas Järnefelt|Armas]], [[Aino Järnefelt|Aino]], Hilja ja Sigrid. Sisaruksista Armas oli säveltäjä, Arvid kirjailija, Eero kuvataiteilija ja Kasper kriitikko. [[Aino Järnefelt]]istä tuli säveltäjämestari [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] puoliso. |
||
A.A. Järnefeltin työuraa hallitsivat geodeettiset ja topografiset työt. Vuosina 1860–1869 hän osallistui Venäjän armeijan toimeenpanemiin, Suomen topografista kartoitusta valmisteleviin, geodeettisiin mittauksiin, aluksi johtajan apulaisena ja vuodesta 1868 johtajana. Kun varsinaiset kartoitustyöt vuonna 1870 alkoivat, nimitettiin Järnefelt niiden johtajaksi. Tuossa tehtävässä hän pysyi vuoteen 1877, jolloin hän siirtyi kartoittamaan Venäjän Balkanin sodan aikana hallussaan pitämää Bulgariaa. Sodan päätyttyä Järnefelt palasi johtamaan Suomen kartoitusta, kunnes hän vuonna 1883 siirtyi maaherraksi. Järnefelt julkaisi Suomessa toimittamiensa geodeettisten töiden tulokset kirjana, joka ilmestyi venäjäksi vuonna 1891, ranskaksi vuonna 1894 ja suomeksi vuonna 1901 (Fennia 1901/10.1). Hänen johdollaan aloitettujen Suomen kartoitusten perusteella valmistui vuosina 1870–1907 Etelä-Suomen topografinen kartasto (473 lehteä) mittakaavassa 1:21 000. Sen perusteella laadittiin painettu kartasto mittakaavassa 1:42 000. Alkuperäiskartaston lehdistä valokuvaamalla tehtyjä jäljennöksiä luovutettiin Suomen senaatille – keksi kappaletta kutakin lehteä. Suomessa ne väritettiin ja tunnetaan ne nykyisin nimellä |
A.A. Järnefeltin työuraa hallitsivat geodeettiset ja topografiset työt. Vuosina 1860–1869 hän osallistui Venäjän armeijan toimeenpanemiin, Suomen topografista kartoitusta valmisteleviin, geodeettisiin mittauksiin, aluksi johtajan apulaisena ja vuodesta 1868 johtajana. Kun varsinaiset kartoitustyöt vuonna 1870 alkoivat, nimitettiin Järnefelt niiden johtajaksi. Tuossa tehtävässä hän pysyi vuoteen 1877, jolloin hän siirtyi kartoittamaan Venäjän Balkanin sodan aikana hallussaan pitämää Bulgariaa. Sodan päätyttyä Järnefelt palasi johtamaan Suomen kartoitusta, kunnes hän vuonna 1883 siirtyi maaherraksi. Järnefelt julkaisi Suomessa toimittamiensa geodeettisten töiden tulokset kirjana, joka ilmestyi venäjäksi vuonna 1891, ranskaksi vuonna 1894 ja suomeksi vuonna 1901 (Fennia 1901/10.1). Hänen johdollaan aloitettujen Suomen kartoitusten perusteella valmistui vuosina 1870–1907 Etelä-Suomen topografinen kartasto (473 lehteä) mittakaavassa 1:21 000. Sen perusteella laadittiin painettu kartasto mittakaavassa 1:42 000. Alkuperäiskartaston lehdistä valokuvaamalla tehtyjä jäljennöksiä luovutettiin Suomen senaatille – keksi kappaletta kutakin lehteä. Suomessa ne väritettiin ja tunnetaan ne nykyisin nimellä Senaatinkartat ja ovat Kansallisarkiston kokoelmissa.<ref>Strang, 2014. Sivut 131–164.</ref> |
||
Alexander Järnefelt toimi kuvernöörinä [[Mikkelin lääni|Mikkelin läänissä]] vuosina 1883–1884 ja |
Alexander Järnefelt toimi kuvernöörinä [[Mikkelin lääni|Mikkelin läänissä]] vuosina 1883–1884 ja |
||
Versio 19. joulukuuta 2016 kello 21.46
August Alexander (Aleksander) Järnefelt (2. huhtikuuta 1833 Tohmajärvi – 15. huhtikuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, topografi, kuvernööri, senaattori ja suomalaisuustaistelija.
Alexanderin vanhemmat olivat kruununvouti Gustav Adolf Järnefelt ja Aurora Fredrika Molander. Aleksander Järnefelt vihittiin Pietarissa 22. joulukuuta 1857 vapaaherratar Elisabethin (o.s. Clodt von Jürgensburg) kanssa. Heidän lapsensa olivat Kasper, Arvid, Erik, Ellida, Ellen, Armas, Aino, Hilja ja Sigrid. Sisaruksista Armas oli säveltäjä, Arvid kirjailija, Eero kuvataiteilija ja Kasper kriitikko. Aino Järnefeltistä tuli säveltäjämestari Jean Sibeliuksen puoliso.
A.A. Järnefeltin työuraa hallitsivat geodeettiset ja topografiset työt. Vuosina 1860–1869 hän osallistui Venäjän armeijan toimeenpanemiin, Suomen topografista kartoitusta valmisteleviin, geodeettisiin mittauksiin, aluksi johtajan apulaisena ja vuodesta 1868 johtajana. Kun varsinaiset kartoitustyöt vuonna 1870 alkoivat, nimitettiin Järnefelt niiden johtajaksi. Tuossa tehtävässä hän pysyi vuoteen 1877, jolloin hän siirtyi kartoittamaan Venäjän Balkanin sodan aikana hallussaan pitämää Bulgariaa. Sodan päätyttyä Järnefelt palasi johtamaan Suomen kartoitusta, kunnes hän vuonna 1883 siirtyi maaherraksi. Järnefelt julkaisi Suomessa toimittamiensa geodeettisten töiden tulokset kirjana, joka ilmestyi venäjäksi vuonna 1891, ranskaksi vuonna 1894 ja suomeksi vuonna 1901 (Fennia 1901/10.1). Hänen johdollaan aloitettujen Suomen kartoitusten perusteella valmistui vuosina 1870–1907 Etelä-Suomen topografinen kartasto (473 lehteä) mittakaavassa 1:21 000. Sen perusteella laadittiin painettu kartasto mittakaavassa 1:42 000. Alkuperäiskartaston lehdistä valokuvaamalla tehtyjä jäljennöksiä luovutettiin Suomen senaatille – keksi kappaletta kutakin lehteä. Suomessa ne väritettiin ja tunnetaan ne nykyisin nimellä Senaatinkartat ja ovat Kansallisarkiston kokoelmissa.[1]
Alexander Järnefelt toimi kuvernöörinä Mikkelin läänissä vuosina 1883–1884 ja Kuopion läänissä vuosina 1884–1888 ja Vaasan läänissä vuosina 1888–1894. Vuodesta 1894 hän toimi senaatin sotilasasiain toimituskunnan päällikkönä. Hän oli myös valtiopäivillä aatelissäädyn edustajana vuosina 1872, 1877–1878 ja 1882.[2] Hän kuoli Helsingissä 15. huhtikuuta 1896 halvaukseen.
Kirjallisuus
- Strang, Jan: Venäjän Suomi-kuva – Venäjä Suomen kartoittajana 1710–1942. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2014. ISBN 978-951-98135-1-6.
- Yrjänä, Jouni – Keskisarja, Teemu: Alexander Järnefelt: Kenraali ja suomalaisuustaistelija. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-114-8
Lähteet
- ↑ Strang, 2014. Sivut 131–164.
- ↑ Julkunen, Jutta: Pikkukaupungin parempi väki, Elisabet Järnefelt ja sivistyneistönaisten sosiaaliset verkostot Kuopiossa 1884-1888, s. 8. pro gradu. Helsingin yliopisto, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.5.2008).
Aiheesta muualla
- Järnefelt, Alexander (1833–1896). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Järnefeltin suku, Alexander Järnefeltin elämäkerta ja valokuva