Ero sivun ”Pentatoninen asteikko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei tämäkään ole kokonaan pentatoninen
→‎Pentatoniset molliasteikot: Pidän dis-mollipentatonista parempana Fis-duurin rinnalle, koska kuitenkin Fis-duuri ja dis-molli ovat rinnakkaissävellajit.
Rivi 28: Rivi 28:
===Pentatoniset molliasteikot===
===Pentatoniset molliasteikot===


On olemassa useita asteikkoja, joita voidaan sanoa pentatonisiksi molliasteikoiksi. Niistä yleisin on luonnollisen mollin muunnelma, josta asteikon toinen ja kuudes sävel puuttuvat. Jos perussävelenä on C, muut sävelet ovat siis Es, F, G ja B. Jos perussävelenä on Es, muut sävelet ovat Ges, As, B ja Des, ja asteikko voidaan soittaa pelkästään mustia koskettimia käyttämällä. Täten asteikko eroaa duuripentatonisesta vain siinä, että eri sävel katsotaan perussäveleksi.
On olemassa useita asteikkoja, joita voidaan sanoa pentatonisiksi molliasteikoiksi. Niistä yleisin on luonnollisen mollin muunnelma, josta asteikon toinen ja kuudes sävel puuttuvat. Jos perussävelenä on C, muut sävelet ovat siis Es, F, G ja B. Jos perussävelenä on Dis, muut sävelet ovat Fis, Gis, Ais ja Cis, ja asteikko voidaan soittaa pelkästään mustia koskettimia käyttämällä. Täten asteikko eroaa duuripentatonisesta vain siinä, että eri sävel katsotaan perussäveleksi.
{| border="0" cellpadding="0"
{| border="0" cellpadding="0"

Versio 25. lokakuuta 2016 kello 09.39

Pentatoninen asteikko on sävelasteikko, jossa on vain viisi säveltä oktaavia kohti toisin kuin länsimaisessa musiikissa yleisimmin käytetyissä diatonisissa duuri- ja molliasteikoissa. Tavallisimmat pentatoniset asteikot voidaan myös käsittää duuri- tai molliasteikon muunnelmiksi, joissa puuttuu kaksi asteikon sävelistä.

Pentatoninen asteikko on musiikissa laajalti käytössä eri puolilla maailmaa. Se esiintyy muun muassa kelttiläisessä musiikissa, unkarilaisessa ja kreikkalaisessa kansanmusiikissa, monissa eurooppalaisissa lastenlauluissa, saamelaisten joiuissa, negrospirituaaleissa, eräissä jazz- ja rock-musiikin muodoissa, länsi- ja pohjoisafrikkalaisessa musiikissa sekä erityisesti itäaasialaisessa kuten kiinalaisessa, korealaisessa, vietnamilaisessa ja japanilaisessa musiikissa. Klassisista länsimaisista säveltäjistä sitä on käyttänyt muun muassa Claude Debussy ja Antonín Dvořák useissa sävellyksissään.

Erilaisia pentatonisia asteikkoja

Hemitoniset ja anhemitoniset asteikot

Erilaiset pentatoniset asteikot voidaan jakaa hemitonisiin ja anhemitonisiin asteikkoihin. Anhemitonisissa asteikoissa ei ole puolisävelaskelia, hemitonisissa on.

Hemitoninen pentatoninen asteikko esiintyy muun muassa länsi- ja pohjoisafrikkalaisessa musiikissa. Eräs sellainen asteikko voidaan käsittää mollin muunnelmaksi, josta neljäs ja seitsemäs sävel puuttuvat ja toinen sävel on alennettu. Jos asteikko alkaa C:stä, muut sävelet ovat siis Des, Es, G ja As.

Pentatoninen duuriasteikko

Laajimmalle levinnyt pentatoninen asteikko anhemitoninen asteikko, jossa ei ole puoliaskelia. Se voidaan käsittää duuriasteikoksi, jossa neljäs ja seitsemäs sävel eivät esiinny. Se voidaan konstruoida myös kvinttiympyrän avulla lähtien C:stä, jolloin muut sävelet ovat G, D, A ja E. Jos perussävelenä käytetään Fis-säveltä, asteikon muut sävelet ovat Gis, Ais, Cis ja Dis. Viimeksi mainitussa tapauksessa se voidaan pianolla ja muilla kosketinsoittimilla soittaa pelkästään mustia koskettimia käyttämällä.

C major pentatonic scale
C major pentatonic scale
PentMajor.mid play (ohje)

Tunnettuja duuripentatonisia melodioita ovat esimerkiksi:

Pentatoniset molliasteikot

On olemassa useita asteikkoja, joita voidaan sanoa pentatonisiksi molliasteikoiksi. Niistä yleisin on luonnollisen mollin muunnelma, josta asteikon toinen ja kuudes sävel puuttuvat. Jos perussävelenä on C, muut sävelet ovat siis Es, F, G ja B. Jos perussävelenä on Dis, muut sävelet ovat Fis, Gis, Ais ja Cis, ja asteikko voidaan soittaa pelkästään mustia koskettimia käyttämällä. Täten asteikko eroaa duuripentatonisesta vain siinä, että eri sävel katsotaan perussäveleksi.

A minor pentatonic scale
A minor pentatonic scale
PentMinor.mid play (ohje)

Mollipentatoninen asteikko esiintyy esimerkiksi kanadalaisessa kansanlaulussa Land of the Silver Birch ja George Gershwinin laulussa Summertime.

Lähinnä japanilaisessa musiikissa esiintyy myös hemitoninen molliasteikko, josta on jätetty pois neljäs ja seitsemäs sävel. Jos tällöin perussävelenä on C, asteikon muut sävelet ovat D, Es, G ja As. Tämä esiintyy esimerkiksi japanilaisessa laulussa Sakura.

Lähteet

  • Tran Van Khe "Le pentatonique est-il universel? Quelques reflexions sur le pentatonisme", The World of Music 19, nos. 1–2:85–91 (1977). English translation p.76–84
  • Kurt Reinhard, "On the problem of pre-pentatonic scales: particularly the third-second nucleus", Journal of the International Folk Music Council 10 (1958).
  • Jeff Burns, Pentatonic Scales for the Jazz-Rock Keyboardist (1997).

Viitteet


Aiheesta muualla