Ero sivun ”Mikonkatu (Helsinki)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p {{k-sv}} |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kuva:Mikonkatu_Helsinki2.jpg|thumb|250px]] |
[[Kuva:Mikonkatu_Helsinki2.jpg|thumb|250px]] |
||
'''Mikonkatu''' ( |
'''Mikonkatu''' ({{k-sv|''Mikaelsgatan''}}) [[Helsinki|Helsingissä]] on etelä-pohjoissuuntainen [[Esplanadi]]lta [[Kaisaniemi#Puisto|Kaisaniemen puistoon]] kulkeva katu, joka on valtaosaltaan rakennettu [[kävelykatu|kävelykaduksi]]. Vain pohjoisen puolella kadulta pääsee ajamaan Yliopistonkadulle [[Senaatintori]]n suuntaan. |
||
Raitiovaunukiskot kulkevat pohjoisesta etelään [[Rautatientori]]n laitaa. Tästä raitiovaunut kulkivat säännöllisesti kunnes pääsivät Kaisaniemenkadulle kaksisuuntaiseen liikenteeseen. |
Raitiovaunukiskot kulkevat pohjoisesta etelään [[Rautatientori]]n laitaa. Tästä raitiovaunut kulkivat säännöllisesti kunnes pääsivät Kaisaniemenkadulle kaksisuuntaiseen liikenteeseen. |
||
Versio 7. syyskuuta 2006 kello 01.26
Mikonkatu (ruots. 'Mikaelsgatan') Helsingissä on etelä-pohjoissuuntainen Esplanadilta Kaisaniemen puistoon kulkeva katu, joka on valtaosaltaan rakennettu kävelykaduksi. Vain pohjoisen puolella kadulta pääsee ajamaan Yliopistonkadulle Senaatintorin suuntaan.
Raitiovaunukiskot kulkevat pohjoisesta etelään Rautatientorin laitaa. Tästä raitiovaunut kulkivat säännöllisesti kunnes pääsivät Kaisaniemenkadulle kaksisuuntaiseen liikenteeseen.
On puhuttu raitiovaunukiskotuksesta Aleksanterinkadun ja Rautatientorin välille, mutta toiset haluaisivat pitää kadun täysin kävelykatuna. Tällä hetkellä kävelykadun peikkona olevat pysäköidyt huoltoautot saataneen lähitulevaisuudessa maan alle huoltotunneliin.
Mikonkatu tunnetaan myös Monopolin suomalaisesta lautapeliversiosta.
Rakennuksia etelästä pohjoiseen
Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1901, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen). Talon ulkoseinät ovat näyte kansallisromantiikan kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä Hilda Flodinin vuolukiviornamentiikka.
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1900, arkkitehti Selim A. Lindqvist). Talossa on pitkään majaillut Aleksanterinkatu 13:sta liikenimensä muokannut Aleksi 13.
Aikatalo (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti Eliel Muoniovaaran käsialaa vuodelta 1961). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi Keskuskadulle.
Rautatientori sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun/Kaisaniemenkadun sekä Vilhonkadun välissä.