Purim

Purimin juhlijoita. Painokuva vuodelta 1657.

Purim (hepr. ‏פורים‎, "arvat") on juutalainen juhla, jossa muistellaan Persian juutalaisten pelastumista juonesta, jolla Kserkses-kuninkaan neuvonantaja Haman yritti tuhota heidät. Tapahtumat on kuvattu Vanhan testamentin Esterin kirjassa. Purimia vietetään adar-kuun 14. päivänä.

Purim on hyvin iloinen juhla, jolloin on lupa pitää hauskaa. Purimin viettoon kuuluu Esterin kirjan lukeminen synagogassa kaksi kertaa sekä lahjojen antaminen köyhille. Sen jälkeen vietetään purim-juhlaa, jota varten pukeudutaan usein naamiaisasuihin. Purim ei ole yhtä tärkeä juhla kuin Tooran määrittelemät pyhäpäivät. Siksi työnteko on yleensä sallittu.^lähde?

Esterin kirjan tapahtumat

Ester on juutalainen nuori nainen, joka kauneutensa ansiosta pääsee kuningas Kserkseen eli Ahasveroksen rakkaimmaksi puolisoksi ja kuningattareksi. Kuningas ei ole tietoinen Esterin syntyperästä. Esterin kasvatusisä Mordokai kieltäytyy kumartamasta korkea-arvoista Hamania selittäen olevansa juutalainen. Siksi Haman suuttuu ja tahtoo kostoksi surmata kaikki valtakunnan juutalaiset. Hän heittää puria eli arpaa valitakseen juutalaisten tuhoon sopivan päivän. Arpa osuu adar-kuun kolmanneksitoista päiväksi, ja Haman saa suunnitelmalleen kuninkaan hyväksynnän. Juutalaiset pelästyvät saatuaan tietää heitä uhkaavasta kohtalosta, ja Mordokai kehottaa Esteriä menemään kuninkaan luo armoa anelemaan.

Haman on niin raivoissaan Mordokaille tämän uppiniskaisuudesta, ettei malta odottaa määräpäivää ja pystyttää pihalleen hirsipuun Mordokaita varten. Järjestämissään pidoissa Ester anelee kuitenkin kuningasta säästämään kansansa hengen. Kuningas vihastuu Hamanille suuresti ja hirtättää tämän omaan hirsipuuhunsa. Juutalaisille annetaan myös oikeus puolustautua, jos joku nousee heitä vastaan määrättynä, koko valtakuntaan ilmoitettuna päivänä. Adar-kuun kolmantenatoista päivänä juutalaiset hyökkäävät vihollistensa kimppuun ja surmaavat heitä sadoittain. Esterin kirjan lopuksi Mordokai ja Ester määräävät adar-kuun neljännentoista päivän yleiseksi ilojuhlaksi, purimiksi.

Purimin tapoja ja perinteitä

Megilan lukeminen

Juutalainen päivä alkaa ja päättyy auringon laskiessa. Purimin vietto aloitetaankin synagogan iltajumalanpalveluksella, jossa luetaan Esterin kirja (megila). Purimina ilonpito on sallittua myös synagogassa. Joka kerta kun Haman tai joku hänen kymmenestä pojastaan mainitaan, seurakunta pitää meteliä räikillä, tömistämällä tai pöytää hakkaamalla. Mordokain ja Esterin nimiä tervehditään viheltämällä tai hurraamalla. Tämä käytäntö on peräisin 1200-luvun Ranskasta ja Saksasta ja on yleistynyt joistakin soraäänistä huolimatta.^lähde?

Purimina rukouksetkin saatetaan lukea tavalla, joka minä muuna päivänä tahansa olisi pyhäinhäväistys.^lähde? Seurakunta saattaa kilpailla siitä, kuka lukee rukoukset nopeimmin, tai niitä voidaan laulaa tunnetuilla maallisillakin sävelmillä. Monet juutalaiset pukeutuvat eläimiksi, iskelmätähdiksi tai Esterin kirjan henkilöiksi. Joissakin seurakunnissa niitä, jotka eivät sonnustaudu naamiaisasuun, odottaa rangaistus: heitä saatetaan ampua vesipyssyllä tai he joutuvat laulamaan laulun.

Esterin kirja luetaan toistamiseen seuraavana päivänä, varsinaisena purimina.

Ruoka ja lahjojen antaminen

Hamantaschen

Esterin kirja käskee juutalaisten "pitää iloisia juhlia ja pitoja, lähettää toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille" purimina. Siksi juutalaiset lähettävät toisilleen leivonnaisia ja lahjoittavat rahaa hyväntekeväisyyteen. Synagogissa järjestetään usein keräyksiä köyhien auttamiseksi.

Erityinen purim-ruoka ovat homentashenit eli Hamantaschen tai Hamanohren ("Hamanin taskut" tai "Hamanin korvat"). Ne ovat kolmikulmaisia, unikonsiemenillä, hedelmillä tai suklaalla täytettyjä leivonnaisia. Muodon arvellaan nimestä huolimatta kuvastavan Hamanin kolmikulmaista hattua. Purim on myös vuoden ainoa päivä, jolloin Talmud kehottaa juutalaisia olemaan humalassa. Tavoite on juoda niin paljon, ettei pysty erottamaan "kirottua Hamania" "siunatusta Mordokaista". Kehotuksesta on myös oltu huolestuneita, ja esimerkiksi rabbi Mooses Isserles varoitti juutalaisia ottamasta sitä liian kirjaimellisesti.

Naamiaiset

Purimina hulluttelu ja pilkanteko on viety niin pitkälle, että jonkinlaiseksi yleiseksi säännöksi on muodostunut "purimina kaikki on sallittua", jopa joidenkin Tooran lakien rikkominen.^lähde? Miehet saattavat pukeutua naisten vaatteisiin tai päinvastoin. Perinteisistä rukoussävelmistä saatetaan laulaa humoristisia muunnelmia. Varsinkin lapset pitävät naamioitumisesta purimina. Suosittuja hahmoja ovat kuningas Kserkses, Ester, Mordokai, ilkeä Haman ja Esteriä edeltänyt Vasti-kuningatar.

Naamiaisasun tarkoitus on peittää juhlijan henkilöllisyys. Esterin kirjassa henkilöitä luullaan toisikseen: Ester ei paljasta olevansa juutalainen, ja Haman joutuu taluttamaan Mordokaita kunnianosoituksena hevosen selässä ympäri kaupunkia, koska kuninkaan kysyessä sopivaa tapaa palkita kuninkaalle palveluksen tehnyt mies Haman luuli tämän tarkoittavan häntä itseään. (Mordokai oli saanut vihiä eräästä kuningasta vastaan suunnatusta salajuonesta ja paljastanut sen, minkä vuoksi kuningas oli hänelle kiitollisuudenvelassa.) Jotkut selitysteokset väittävät Hamanin tyttären tehneen itsemurhan sen jälkeen, kun hän oli erehdyksessä kaatanut jäteastian sisällön isänsä päälle luullen tätä Mordokaiksi. Naamiaisten viettoa on selitetty myös sillä, että Jumalan nimeä ei kertaakaan mainita Esterin kirjassa. Siten Jumala oli "peittänyt kasvonsa" purimin ihmeen aikana, minkä muistoksi myös juutalaiset tekevät niin.

Tapa naamioitua purimina esiintyi ensi kerran Italian juutalaisten keskuudessa, ja siihen vaikuttivat ilmeisesti roomalaiset karnevaalit. Italiasta naamiaiset levisivät, ja vaikka jotkut opettajat suhtautuivat tähänkin tapaan ankarasti, heistä ei piitattu. Sitä noudattavat yhä kaikki juutalaisten lahkot ja yhtä hyvin ei-uskonnolliset kuin uskonnollisetkin juutalaiset. Varsinkin Israelissa järjestetään purim-kulkueita, joissa harjoitetaan erilaisia hullutuksia.

Muita tapoja

Purimin juhlintaa Jerusalemissa

Adar-kuun 13. päivänä vietetään toisinaan Esterin paastoa. Se ei ole alun perin osa purim-juhlaa. Paastossa muistetaan sitä, kuinka juutalaiset paastosivat kolme päivää ennen kuin Ester meni kuninkaan luokse pyytääkseen tätä pelastamaan juutalaiset. Kuninkaan luo luvatta menemisestä oli säädetty kuolemanrangaistus, ellei kuningas osoittaisi tulijaa valtikallaan. Näin kuitenkin tapahtui, ja Ester pääsi esittämään toivomuksensa Kserkseelle.

Purimina on myös esitetty vitsikkäitä näytelmiä. 1700-luvulle mennessä Itä-Euroopassa purim-näytelmistä oli kehkeytynyt jiddišinkielisen teatterin edelläkävijöitä, joissa yhdisteltiin musiikkia ja tanssia. Näytelmät olivat usein satiireja Vanhan testamentin kertomuksista.

Toinen purimin perinne on Hamanin polttaminen. Italiassa juutalaiset järjestivät meluisia kulkueita, joiden lopuksi Hamania esittävä nukke juhlallisesti poltettiin. Frankfurt am Mainissa puolestaan oli tapana tehdä vahasta talo, Haman, tämän vaimo ja kaksi vartijaa. Kun lukija aloitti megilan lukemisen, talo kaikkine asukkaineen sytytettiin katselijoiden iloksi tuleen.

Heprealaisen kalenterin karkausvuosina adar-kuukausia onkin kaksi. Tällöin purimia vietetään toisena adar-kuuna. Vastaavaa ensimmäisen adar-kuun päivää kutsutaan nimellä purim katan, pikku purim. Monilla juutalaisyhteisöillä on myös paikallisia purim-juhlia, jolloin juhlistetaan voittoa jostakin antisemitistisestä ryhmästä tai hallitsijasta. Frankfurtissa tällainen juhla on nimeltään Purim Vintz. Jopa perheillä saattaa olla omia "purimeja" jostakin täpärästä tilanteesta, vainosta tai onnettomuudesta pelastumisen muistoksi.

Lähteet

• Ruth Kozodoy: Juutalaiset juhlapäivät. Opetushallitus, 1997. ISBN 951-719-922-8.

Aiheesta muualla

• JewFaq: Purim (englanniksi)
• ReligionFacts.com: Purim (englanniksi)
• Kuinka megila luetaan (lubavitch.fi) (englanniksi)
• Lahjojen antaminen purimina (lubavitch.fi) (englanniksi)

Juutalaiset juhlapäivät

Sapatti | Roš hašana | Jom kippur | Sukkot | Simhat Tora | Hanukka | Tu bišvat | Purim | Pesah | Šavuot | Lag ba’omer | Tiša be'av

Israelin kansalliset juhlapäivät

Jom hašoa | Jom hazikaron | Jom ha'atsma'ut | Jom Jerušalajim