Ero sivun ”Parolan leijona” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Lisätty malline, kuva, AM, lisätty materiaalista ja konservoinnista, tarkistettu sijainti |
Htm (keskustelu | muokkaukset) kh. |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taideakatemiassa]]. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä [[Maisemamaalaus|maisemamaalauksistaan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kruse, John | Nimeke = Svenskt Porträttgalleri XX | Vuosi = 1901 | Sivu = 52 | Selite = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svenskt_Porträttgalleri_XX.djvu?page=70 | www-teksti = | Viitattu = 22.11.2015 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki. |
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taideakatemiassa]]. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä [[Maisemamaalaus|maisemamaalauksistaan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kruse, John | Nimeke = Svenskt Porträttgalleri XX | Vuosi = 1901 | Sivu = 52 | Selite = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svenskt_Porträttgalleri_XX.djvu?page=70 | www-teksti = | Viitattu = 22.11.2015 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki. |
||
Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksesta yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä<ref name=hml>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Info/Aluetaidemuseo/Ajankohtaisia-hankkeita/ | Nimeke = Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009-2011 | Julkaisija = Hämeenlinnan taidemuseo| Viitattu = 16.5.2016 }}</ref>. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi<ref name=hml/>. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä<ref name=hml/>. |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
Versio 16. toukokuuta 2016 kello 03.49
Parolan leijona | |
---|---|
Nimi | Parolan leijona |
Tekijä | Andreas Fornander |
Valmistumisvuosi | 1868 |
Taiteenlaji | kuvanveisto |
Korkeus | 520 cm jalustoineen |
Sijainti | Parolannummi |
Paikkakunta | Hattula |
Koordinaatit |
Parolan leijona on ruotsalaisen kuvanveistäjän Andreas Fornanderin veistämä, vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan Parolannummen harjoituskentän etelälaidassa.[1]
Metalliseoksesta valettu veistos on leijona, jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata graniittia. Siinä lukee
KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJESTET: SA SUOMEN SUURI RUHTINAS ALEKSANDER II SUOMEN SOTAVÄKEÄ |
Muistomerkki liittyy Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävään Aleksanteri II:n Suomen matkaan. Suomen kaartin univormuun pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.[2]
Paikalla oli myös senattori J. V. Snellman, joka esitteli keisarille Kielireskriptin eli asetuksen, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla se seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.[2]
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli Tukholman taideakatemiassa. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä maisemamaalauksistaan.[3] Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.
Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksesta yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä[4]. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi[4]. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä[4].
Katso myös
Lähteet
- ↑ Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ a b Demokratian polku 6: Parolan leijona YouTube. 5.9.2013. SuomenEduskunta. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Kruse, John: Svenskt Porträttgalleri XX, s. 52. , 1901. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2015). (ruotsiksi)
- ↑ a b c Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009-2011 Hämeenlinnan taidemuseo. Viitattu 16.5.2016.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Parolan leijona Wikimedia Commonsissa