Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lausejärjestys |
p commonscat; coord; – |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:Kuitia 1 AB.jpg|thumb|right||Kuitian kartano, etualalla kivinen kartanolinna.]] |
||
[[ |
[[Tiedosto:Kuitian kartano.jpg|thumb||Kuitian kartanon päärakennus vuonna 1911.]] |
||
'''Kuitia''' ({{k-sv|Qvidja}}) on 1400-luvulla rakennettu [[kartano]] [[Parainen|Paraisilla]]. |
'''Kuitia''' ({{k-sv|Qvidja}}) on 1400-luvulla rakennettu [[kartano]] [[Parainen|Paraisilla]]. |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat-rivi|Kuitia Manor}} |
|||
* [http://retkipaikka.fi/vapaa/suomen-vanhin-kartano-kuitian-kartanolinna-paraisilla/ Retkipaikka.fi] |
* [http://retkipaikka.fi/vapaa/suomen-vanhin-kartano-kuitian-kartanolinna-paraisilla/ Retkipaikka.fi] – Kuitian kartanolinna |
||
{{ |
{{coord|60|17|48|N|022|24|00|E|region:FI-19_type:landmark|näyttö=otsikko}} |
||
[[Luokka:Suomen kartanot]] |
[[Luokka:Suomen kartanot]] |
||
Versio 25. tammikuuta 2016 kello 19.26
Kuitia (ruots. Qvidja) on 1400-luvulla rakennettu kartano Paraisilla.
Paraisten kaupungin Lemlahdensaaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa Maunu Tavast. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartano veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön Klaus Lydekenpoika Djäknin tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.
Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 metriä merestä, Pito sundista. Keskiajalla meri lainehti lähellä kartanoa, sillä lähimmät rantapellot ovat alle kymmenen metriä korkeammalla kuin nykyinen merenpinta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin juutit purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös puolustuksellinen tarkoitus. Aivan lähellä on korkea vuori, meren puolelta jyrkkärinteinen Råbäckbergen, joka on saattanut olla muinainen linnavuori.
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä muuraamalla. Tiiliä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming.
Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on ollut jatkuvasti asuttuna, ja se oli af Heurlin -suvun omistuksessa 1800-luvulta 2010-luvulle. Viimeksi kartanon omistajana oli agronomi ja maatalousyrittäjä Anders af Heurlin. Vuonna 2014 kartanon osti Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. Hänen kerrottiin aikovan jatkaa tilalla maatalousyrittäjyyttä menetelmillä, jotka kuormittaisivat Itämerta mahdollisimman vähän.[1]
Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Kuitian kartanolinnan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2]
Vuonna 1951 ilmestyneen seikkailuelokuvan Sadan miekan mies ulkokuvaukset kuvattiin Kuitian kartanon ympäristössä.
Katso myös
Lähteet
- Kansallisbiografia
- Dahl, Kaj & Gardberg, C. J. 2005: Suomen kartanoita. Otava, Keuruu.
Viitteet
- ↑ Vähä-Koskela, Jouko: Kuitian historiallinen kartano Paraisilla Ilkka Herlinille. Turun Sanomat, 17.12.2014, 110. vsk, nro 344, s. 6.
- ↑ Kuitian kartanolinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuitia Wikimedia Commonsissa
- Retkipaikka.fi – Kuitian kartanolinna