Klaus Lydekenpoika Djäkn

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Klaus Lydekesson Diekn (k. 1435) oli saksalaissyntyinen Turun linnan vouti (n. 1409–1435) ja ilmeisesti erityisen varakas mahtimies.

Klaus Lydekenpojan isä Lydeke, patronymikoniltaan ehkä Olavinpoika, on ollut saksalaisperäinen henkilö ja jossakin virka-asemassa Suomessa. Lisänimen djäkn, teini, herra Klaus ilmeisesti sai siitä, että opiskeli kohtalaisen pitkälle. Hänen menestyksensä virkaurallakin saattaa selittyä kirjallisten taitojen kautta.

Klaus Djäkn meni naimisiin Kerstin Jonnesdotterin, isänsä Laitilan Isonkartanon herran Jöns Anderssonin ja veljiensä tulevan perijättären kanssa ja sai ainakin yhden pojan, Henrikin, joka opiskeli Pariisin yliopistossa. Hänellä oli mahdollisesti peräti kolme poikaa, ja useimmat heistä ainakin opiskelivat tullakseen kirkonmiehiksi. Ilmeisestikään kukaan pojista ei jättänyt jälkeläisiä.

Heillä oli useita tyttäriä, joille kaikille Klaus järjesti mittavat myötäjäiset: iso kartano kullekin. Nämä tyttäret naivat Suomen keskiaikaisia kotimaisia mahtisukujen perillisiä, ja heistä polveutuvat monet myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan johtavat suomalaiset aatelissuvut.

Tyttäret ja näiden avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Margareta Klasdotter, jonka ensimmäinen puoliso oli Jöns Olofsson Tavast-sukua, kuollut ennen 1439, piispa Maunun (Magnus Tavast) veli, ja toinen puoliso Calle Dönhoff Liivinmalta. Tämä tytär sai maata Varsinais-Suomesta, ja hänestä polveutuu Kuitian kartanonherrain dynastia (Fleming). Etunimi Klaus oli jo perinteinen Martan vävyn Henrik Flemingin suvussa, ja se toistuu siellä runsain lukumäärin jälkeenpäinkin (esimerkiksi marski Klaus Fleming).
  • Birgitta Klasdotter, jonka puoliso oli valtaneuvos, ritari Henrik Svärd Kurki-sukua. Tämä tytär sai Vanajan Harvialan kartanon maat. Hänestä polveutuu niin kutsuttu Lepaan suku. Hänen tyttärenpoikansa sai etunimen Klas tai Klaus.
  • Karin Klasdotter, jonka puoliso oli (Jakob) Jeppe Kurki-sukua, ilmeisesti Henrikin serkku. Tämä tytär sai ilmeisesti maata Hämeestä tai Pirkanmaalta. Hänestä polveutuu senjälkeinen Laukon Kurki-suku. Heidän poikansa sai etunimen Klaus.
  • Anna Klasdotter, jonka puoliso oli valtaneuvos Henrik Bidz (tai Bitz). Heidän poikansa oli piispa Konrad Bitz. Anna Klasdotter sai Nousiaisten Nyynäisten maat. Bidz-suku kyllä jatkui, muttei kovin pitkään. Nyynäisten omistajaksi nousee (ilmeisesti kaupan tm kautta) valtaneuvos Klas Pedersson Fleming, joka ei polveudu näistä. Sittemmin Klasin poika Henrik nai Margareta Klasdotterin tyttären.
  • Cecilia Klasdotter, jonka puoliso oli Henrik Olofsson (Horn), Halikon Joensuun herra. Tämä tytär sai Mynämäen Kankaisten maat. Heidän poikansa oli valtaneuvos ja laamanni Klas Henriksson (Horn), josta sai alkunsa Kankaisten ja Joensuun Hornit (ks Horn-suku).

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balladien kuvaama Elinan surma kertoo mahdollisesti Djäknistä: Klaus-niminen mahtimies poltti (ensimmäisen) vaimonsa Elinin ja ainoan lapsensa. Sovittaakseen tekoaan hän lahjoitti huomattavasti omaisuutta kirkolle. Joskus surmaajaksi on kerrottu Klaus Kurki.

Halikkoon tarina on varmaan periytynyt Djäknin tyttären Cecilian kautta, ja perimätiedon mukaan Cecilia edesauttoi isänsä syntien sovitusta kustantamalla Halikon, Perttelin ja Salon kirkkojen rakentamisen. Myöhemmin tarinaan on sekoittunut paikallisia hahmoja, ja jopa Djäkn on vaihtunut joissakin versioissa Kärkän kartanonherraksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]