Kankaisten kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kankaisten kartanon päärakennus.

Kankaisten kartano (ruots. Kankas) on Maskussa sijaitseva säteritila, josta on mainintoja jo 1300-luvulta lähtien. Se on kuulunut Djeknien, Hornien suvuille, Fredesköldeille ja Aminoffien suvuille. Henrik Klaunpoika Horn rakennutti paikalle kivisen linnan 1500-luvulla. Beata Sofia Bock a.d.H Suddenbach omisti Kankaisten 1729–1739. Linnaa korjattiin perusteellisesti 1763–1764 ja 1935. Museovirasto määritteli sen vuonna 2009 yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1][2] Kartanon omistukseensa hankkineen valtiopäivämies Nils Fredensköldin saman niminen poika kuoli kartanon tulipalossa 1819[3].

Päärakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1400-luvulta. Tilan 350 hehtaarin pinta-alasta puolet on metsää ja puolet viljelysmaita. Päärakennuksen lisäksi tilalla on kuusi muuta rakennusta.[4]

Tulipalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanossa syttyi tulipalo 1819 kun Nils Fredensköld nukahti kirjojen ääreen ja unohti sammuttaa kynttilät. Suurin osa kartanon arkistosta tuhoutui ja myös esimerkiksi Maskun vanhimmat kirkonkirjat.[2]

Omistajanvaihdos 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanon omistaja Stiftelsen för Åbo Akademi on myymässä sen Tractatus Properties Oy:lle, jonka taustalla on Raisio Oyj:n aiempi johtaja Matti Rihko. Kauppa toteutuu lokakuussa 2018.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kankaisten kartanolinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. a b Kankaisten historia, Viitattu 25.9.2018
  3. Nils Fredensköld Ylioppilasmatrikkelissa
  4. a b Suomessa harvinaisen keskiaikaisen linnan myyminen herätti huolen avoimuudesta, Iltalehti 25.9.2018

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mauri Karvonen, Nimeke: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita. 2, Hyytävä matka Suomen historiaan jatkuu. Nemo, 2018 ISBN 978-951-1-32021-0

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juha Lehikoinen, Juha Levonmäki ja Jukka Levomäki, Selvitys Kankaisten kartanon kulttuurihistoriasta ja vetovoimatekijöistä, Opinnäytetyö, Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoulu, Matkailualan koulutusohjelma, 2001.
  • Kankaisten kartanon kotisivu
  • Sankarien Kankainen. Turun Sanomat (Archive.is-palvelussa)
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.