Af Heurlin [a:v hör'li:n][1] on suomalainen aatelissuku, joka on ruotsalaisperäisen Heurlinin suvun haara. Heurlinin suvun juuret ovat Ruotsin Smålandissa. Kantaisä Nils Knuutinpoika oli talollinen Bergan pitäjän Hördan kylässä. Sukunimeä käytti ensimmäisenä hänen pojanpoikansa, Vetlandan kirkkoherra Gunnar Heurlinus (1648–1698). Hänen poikansa, kapteeniluutnantti Samuel Heurlin siirtyi Suomeen ja kuoli hattujen sodanLappeenrannan taistelussa vuonna 1741. Kaksi hänen pojanpoikaansa aateloitiin 1800-luvun alkupuolella nimellä af Heurlin: valtioneuvos Anders Johan Heurlin vuonna 1830 ja hänen veljensä valtioneuvos Carl Edvard Heurlin vuonna 1840.[2] Molempien suvut merkittiin Suomen ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 191.[3] Carl Edvard af Heurlinilla ei kuitenkaan ollut poikia, joten aatelissuvun myöhemmät jäsenet ovat kaikki Anders Johan af Heurlinin jälkeläisiä.[2] Eräs suvun haara omisti Paraisilla sijaitsevan Kuitian kartanon 1800-luvulta vuoteen 2014 asti, jolloin Ilkka Herlin osti sen.
