Ero sivun ”Kerppo Kankaanranta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p päivitetty kuollut linkki |
p kuolinpäivä (kansallisbiografia, talousvaikuttajat) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kerppo Kallas Kankaanranta''' ([[17. heinäkuuta]] [[1919]] [[Rauma]] – [[2001]]) oli suomalainen [[vuorineuvos]], oikeustieteen lisensiaatti ja asianajaja. |
'''Kerppo Kallas Kankaanranta''' ([[17. heinäkuuta]] [[1919]] [[Rauma]] – [[8. elokuuta]] [[2001]]<ref>Kansallisbiografia</ref>) oli suomalainen [[vuorineuvos]], oikeustieteen lisensiaatti ja asianajaja. |
||
Kankaanrannan vanhemmat olivat pankinjohtaja, filosofian maisteri Wilho Oskari Kankaanranta ja Annikki Alina Ahovaara (ent. Åkerlund). Hän pääsi ylioppilaaksi 1938 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1945 [[Helsingin yliopisto]]ssa. Kankaanranta sai [[varatuomari]]n arvon 1948. Hän valmistui vielä oikeustieteen lisensiaatiksi 1965 [[Turun yliopisto]]sta.{{Lähde}} <ref> Kuka kukin on 1978 : Kankaanrannan tiedoista : oik.tutk. 45 (Hki), oikeust. lis. 65 (Turku), varatuom. 48 </ref> |
Kankaanrannan vanhemmat olivat pankinjohtaja, filosofian maisteri Wilho Oskari Kankaanranta ja Annikki Alina Ahovaara (ent. Åkerlund). Hän pääsi ylioppilaaksi 1938 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1945 [[Helsingin yliopisto]]ssa. Kankaanranta sai [[varatuomari]]n arvon 1948. Hän valmistui vielä oikeustieteen lisensiaatiksi 1965 [[Turun yliopisto]]sta.{{Lähde}} <ref> Kuka kukin on 1978 : Kankaanrannan tiedoista : oik.tutk. 45 (Hki), oikeust. lis. 65 (Turku), varatuom. 48 </ref> |
Versio 8. tammikuuta 2016 kello 16.36
Kerppo Kallas Kankaanranta (17. heinäkuuta 1919 Rauma – 8. elokuuta 2001[1]) oli suomalainen vuorineuvos, oikeustieteen lisensiaatti ja asianajaja.
Kankaanrannan vanhemmat olivat pankinjohtaja, filosofian maisteri Wilho Oskari Kankaanranta ja Annikki Alina Ahovaara (ent. Åkerlund). Hän pääsi ylioppilaaksi 1938 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1945 Helsingin yliopistossa. Kankaanranta sai varatuomarin arvon 1948. Hän valmistui vielä oikeustieteen lisensiaatiksi 1965 Turun yliopistosta.lähde? [2]
Kankaanranta toimi asianajajana 1946–1973 ja hänen asianajotoimistonsa hoiti 1960-luvulta alkaen liike-elämän juridiikkaan liittyviä juttuja. Hän toimi 1967–1977 Asko Oy:n ja Upo Oy:n hallintoneuvostojen puheenjohtajana, vuodesta 1970 Asko-yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja vuodesta 1974 Vesto Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Kankaanranta sai 1976 vuorineuvoksen arvon ja hän oli 1977–1979 Asko-Upo Oy:n pääjohtajana.lähde? [3]
Kankaanranta oli 1970-luvulla Suomen Teollisuusliiton hallituksen jäsen, Teollisuuden Keskusliiton edustajiston jäsen, Suomen Metsäteollisuuden keskusliiton hallituksen jäsen ja Metsäteollisuuden työnantajaliiton hallintoneuvoston jäsen. [4][5]
Aarno Laitisen kirjassa Rahat tai renki : Suomen liike-elämän veijareita ja huijareita (Kustannusvaihe Ky 1984) käsiteltiin muun muassa Kankaanrannan toimintaa Asko-Upossa, kirjan mukaan Kankaanranta junaili vaikeuksissa olleen sukuyhtiön Suomen Yhdyspankin haltuun. [6] [7]
Teoksia
Nimellä K. K. Kankaanranta:
- Barrikaadin toiselta puolelta eli entisen asianajajan näkemyksiä oikeuslaitoksen uudistamisesta ; eripainos Suomen Lakimiesyhdistys 75 vuotta. 1973
- Markkinoinnin tehostamisen tarve : esitelmä Mainostajien liiton vuosikokouksessa 22.3.1978. Mainostajien liiton julkaisusarja 2. Mainostajien liitto, Helsinki 1978
Lähteet
- ↑ Kansallisbiografia
- ↑ Kuka kukin on 1978 : Kankaanrannan tiedoista : oik.tutk. 45 (Hki), oikeust. lis. 65 (Turku), varatuom. 48
- ↑ Kansallisbiografia, Talouselämän vaikuttajat : Kerppo K. Kankaanranta, artikkelin esittely
- ↑ Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)
- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 599
- ↑ Vieraat miehet kalustivat Askon, Suomen kuvalehti 3/1986, s. 54-55 (Finna viite)
- ↑ Rahat tai renki-kirjan esittelyteksti (välimuistissa oleva Huuto.net linkki)