Ero sivun ”SSH” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Korjattu sisältöä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p roskaa pois
Rivi 1: Rivi 1:
'''''Secure Shell''''' eli '''SSH''' on [[salaus|salattuun]] [[tietoliikenne|tietoliikenteeseen]] tarkoitettu [[Protokolla_(tietoliikenne)|protokolla]]. Yleisin SSH:n käyttötapa on ottaa etäyhteys SSH-[[asiakasohjelma]]lla SSH-[[palvelin|palvelimeen]] päästäkseen käyttämään toista konetta merkkipohjaisen konsolin kautta. SSH:lla voidaan myös suojata [[FTP]]-, [[HTTP]]- tai muuta liikennettä, joka toimii samalla tasolla. Eetuzz on ssh:n käyttäjä joka käytää sitä aktiivisesti.[[Rlogin]], [[telnet]], [[rsh]], [[rcp]] ja [[rdist]] suositellaan korvattavaksi SSH:lla, koska näiden yhteydenottotapojen suojaustaso on varsin heikko.
'''''Secure Shell''''' eli '''SSH''' on [[salaus|salattuun]] [[tietoliikenne|tietoliikenteeseen]] tarkoitettu [[Protokolla_(tietoliikenne)|protokolla]]. Yleisin SSH:n käyttötapa on ottaa etäyhteys SSH-[[asiakasohjelma]]lla SSH-[[palvelin|palvelimeen]] päästäkseen käyttämään toista konetta merkkipohjaisen konsolin kautta. SSH:lla voidaan myös suojata [[FTP]]-, [[HTTP]]- tai muuta liikennettä, joka toimii samalla tasolla. [[Rlogin]], [[telnet]], [[rsh]], [[rcp]] ja [[rdist]] suositellaan korvattavaksi SSH:lla, koska näiden yhteydenottotapojen suojaustaso on varsin heikko.


SSH-protokollan ensimmäisen version (SSH1) kehitti vuonna 1995 tekniikan lisensiaatti [[Tatu Ylönen]], joka työskenteli tuolloin tutkijana [[teknillinen korkeakoulu|teknillisessä korkeakoulussa]]. Sittemmin hän perusti [[SSH Communications Security]] -nimisen yrityksen. <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Daniel J. Barrett, Richard E. Silverman, Robert G. Byrnes | Nimeke = SSH, The Secure Shell: The Definitive Guide, 2nd Edition | Vuosi = 2005| Luku =1.5 | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = O'reilly Media | Tunniste = |Isbn = 978-0-596-00895-6 | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }} </ref> Tässä jo hieman vanhentuneessa suojauksessa käytettävät algoritmit kuten [[RSA]] ja muut ovat osoittautuneet erittäin hyviksi. Myöhemmin SSH1:n yksinkertaista tiedon oikeellisuuden (''[[CRC]]'') tarkistamista on pidetty suojaustasoltaan heikkona. Tämä on kuitenkin kehittynyt SSH2:ssa, jota nykyään suositellaan käytettäväksi.
SSH-protokollan ensimmäisen version (SSH1) kehitti vuonna 1995 tekniikan lisensiaatti [[Tatu Ylönen]], joka työskenteli tuolloin tutkijana [[teknillinen korkeakoulu|teknillisessä korkeakoulussa]]. Sittemmin hän perusti [[SSH Communications Security]] -nimisen yrityksen. <ref>{{ Kirjaviite | Tekijä = Daniel J. Barrett, Richard E. Silverman, Robert G. Byrnes | Nimeke = SSH, The Secure Shell: The Definitive Guide, 2nd Edition | Vuosi = 2005| Luku =1.5 | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = O'reilly Media | Tunniste = |Isbn = 978-0-596-00895-6 | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }} </ref> Tässä jo hieman vanhentuneessa suojauksessa käytettävät algoritmit kuten [[RSA]] ja muut ovat osoittautuneet erittäin hyviksi. Myöhemmin SSH1:n yksinkertaista tiedon oikeellisuuden (''[[CRC]]'') tarkistamista on pidetty suojaustasoltaan heikkona. Tämä on kuitenkin kehittynyt SSH2:ssa, jota nykyään suositellaan käytettäväksi.

Versio 1. lokakuuta 2015 kello 11.23

Secure Shell eli SSH on salattuun tietoliikenteeseen tarkoitettu protokolla. Yleisin SSH:n käyttötapa on ottaa etäyhteys SSH-asiakasohjelmalla SSH-palvelimeen päästäkseen käyttämään toista konetta merkkipohjaisen konsolin kautta. SSH:lla voidaan myös suojata FTP-, HTTP- tai muuta liikennettä, joka toimii samalla tasolla. Rlogin, telnet, rsh, rcp ja rdist suositellaan korvattavaksi SSH:lla, koska näiden yhteydenottotapojen suojaustaso on varsin heikko.

SSH-protokollan ensimmäisen version (SSH1) kehitti vuonna 1995 tekniikan lisensiaatti Tatu Ylönen, joka työskenteli tuolloin tutkijana teknillisessä korkeakoulussa. Sittemmin hän perusti SSH Communications Security -nimisen yrityksen. [1] Tässä jo hieman vanhentuneessa suojauksessa käytettävät algoritmit kuten RSA ja muut ovat osoittautuneet erittäin hyviksi. Myöhemmin SSH1:n yksinkertaista tiedon oikeellisuuden (CRC) tarkistamista on pidetty suojaustasoltaan heikkona. Tämä on kuitenkin kehittynyt SSH2:ssa, jota nykyään suositellaan käytettäväksi.

SSH-asiakasohjelma kuuluu nykyisin useimpien Unix-sukuisten käyttöjärjestelmien oletusasennukseen, ja se on yleensä käytettävissä komentoriviltä komennolla ssh. Windows-koneilla suosittu SSH-etäkäyttöohjelma on PuTTY.

Huomioitavaa salatun yhteyden muodostamisessa

Suojatun liikenteen yksi tärkeimmistä periaatteista on, että mahdollisimman monessa paikassa käytetään mahdollisimman monta erityyppistä algoritmia. Näin krakkeri ei yhden liikenteen suojaukset murrettuaan osaa purkaa samalla keinolla muita yhteyksiä. Siksi SSH-ohjelmissa on hyvin monia käytettävissä olevia algoritmeja. Vaikka tieto, jota voisi kuljettaa verkon yli, ei olisikaan arkaluontoista, niin on silti suositeltavaa käyttää salattuja yhteyksiä, koska näin salasanakin säilyy suojattuna toisin kuin telnet-liikenteessä ja suojatun liikenteen määrä verkossa lisääntyy. Tämä hankaloittaa osittain krakkereita erottamasta arkaluontoista tietoa triviaalista informaatiosta.

Vaikka SSH luokitellaan turvalliseksi, siihen liittyy eräitä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää hyökkäyksissä. Ensimmäistä yhteyttä kahden pisteen välille muodostaessa vaihdetaan salausavaimet hyvin heikon salauksen voimin (ks. Potenssiinkorotusalgoritmi). Jos krakkeri käyttää mies välissä -tekniikkaa, niin hän voi lukea kahden pisteen välille muodostettavat yhteydet. Tämä ongelma voidaan välttää lähettämällä salausavaimet perinteisessä postissa tai kuljettamalla avaimet taskussa pisteiden välillä. On ensiarvoisen tärkeää huomioida, ettei tätä ongelmaa ole kuin SSH-1-protokollaa käytettäessä. SSH-2:ssa avaimien vaihto tapahtuu tietoturvallisesti.

Toisaalta esimerkiksi SSH-putkea ei kannata muodostaa missä tahansa. Jos et luota ympäristöön, missä olet, älä ota yhteyttä. Jälleen täytyy salausavain saada molempien pisteiden välille, ja liian usein ihmiset jättävät palvelimen avaimen koneelle, jolta yhteys muodostettiin. Tämän jälkeen krakkeri voi perustaa oman valepalvelimensa ja varastaa salasanoja muilta saman palvelimen käyttäjiltä aiemmin mainitulla tekniikalla.

SSH-asiakaspääteohjelmia ja palvelinversioita on hyvin monenlaisia. Yhden valmistajan SSH-pääteohjelma ei välttämättä ole yhteensopiva toisen valmistajan palvelinohjelman kanssa, koska asiakasohjelma ei välttämättä tue palvelimen vaatimia suojausalgoritmeja. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Yleensä palvelin ja asiakasohjelma ovat yhteensopivia ja todennäköisempää on, että palvelin ja pääteohjelma löytävät yhteisen sävelen. Tätä varten Internet Engineering Task Force, eli lyhyemmin IETF, on luonut standardin SSH:lle.

Käytettävissä olevia salaus- ja tunnistusmenetelmiä

Katso myös

Aiheesta muualla

  • OpenSSH - Avoin versio SSH-ohjelmistopaketista.
  • SSH Tectia - Ohjelmiston alkuperäisen kehittäjän paketti.
  • PuTTY - Ilmainen asiakaspääteohjelma.
  • Nutty - Ilmainen PuTTY-ohjelmaan perustuva asiakasohjelma.
  • SSH - OS/2:lle
  • WebSSH - SSH verkkosivun
  • SSHtools - Ilmaisia SSH-sovelluksia
  • LSH - GNU-lisenssillä oleva SSH2-asiakasohjelma.
  • ZOC - Maksullinen SSH-asiakasohjelma.
  • WinSCP SSHFS asiakasohjelma.

Viitteet

  1. ↑ Daniel J. Barrett, Richard E. Silverman, Robert G. Byrnes: ”1.5”, SSH, The Secure Shell: The Definitive Guide, 2nd Edition. O'reilly Media, 2005. ISBN 978-0-596-00895-6. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SSH&oldid=15247121”