Ero sivun ”Tritonus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) linkki uuteen artikkeliin |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Tritonus''' on musiikillinen [[intervalli]], joka on laadultaan ylinouseva [[kvartti]] tai sen [[enharmoniset sävelet|enharmoninen]] vastine, vähennetty [[kvintti]]. Tritonus on [[Tasaviritys|tasavireisessä järjestelmässä]] kolmen [[kokosävelaskel]]en suuruinen (tri + tonus). Tritonus esiintyy IV ja VII asteen välillä sekä duurisävellajeissa, että harmonisessa ja melodisessa mollissa. Luonnollisessa molliasteikossa se on II ja VI asteen välillä. Tritonus on [[tasaviritys|tasavireisessä]] asteikossa symmetrinen, eli sen käänteisintervalli on tritonus, mikäli enharmonisten sävelten välillä ei tehdä eroa. Esimerkiksi ylinouseva [[kvartti]] F–H on käännettynä intervallina vähennetty [[kvintti]] H–F. |
'''Tritonus''' on musiikillinen [[intervalli]], joka on laadultaan ylinouseva [[kvartti]] tai sen [[enharmoniset sävelet|enharmoninen]] vastine, vähennetty [[kvintti]]. Tritonus on [[Tasaviritys|tasavireisessä järjestelmässä]] kolmen [[kokosävelaskel]]en suuruinen (tri + tonus). Tritonus esiintyy IV ja VII asteen välillä sekä duurisävellajeissa, että harmonisessa ja melodisessa mollissa. Luonnollisessa molliasteikossa se on II ja VI asteen välillä. Tritonus on [[tasaviritys|tasavireisessä]] asteikossa symmetrinen, eli sen käänteisintervalli on tritonus, mikäli enharmonisten sävelten välillä ei tehdä eroa. Esimerkiksi ylinouseva [[kvartti]] F–H on käännettynä intervallina vähennetty [[kvintti]] H–F. |
||
Dissonoivan luonteensa vuoksi tritonusta pidettiin keskiajalla paholaisena musiikissa ("diabolus in musica"), ja sen käyttö oli pannassa. Vaikka tritonusta yleisesti pidetään [[dissonanssi]]na, on käsitys konsonansseista ja dissonansseista muuttunut. Jo 1700-luvulla länsimaisessa musiikissa käytettiin varsinkin [[kadenssi|kadensseissa]] säännöllisesti [[ |
Dissonoivan luonteensa vuoksi tritonusta pidettiin keskiajalla paholaisena musiikissa ("diabolus in musica"), ja sen käyttö oli pannassa. Vaikka tritonusta yleisesti pidetään [[dissonanssi]]na, on käsitys konsonansseista ja dissonansseista muuttunut. Jo 1700-luvulla länsimaisessa musiikissa käytettiin varsinkin [[kadenssi|kadensseissa]] säännöllisesti [[dominanttiseptimisointu]]a, johon sisältyy myös tritonus; tosin dissonoivan luonteensa vuoksi sen yleensä edellytettiin purkautuvan perus[[kolmisointu]]un eli [[toonika]]sointuun. Uudemmassa [[taidemusiikki|taidemusiikissa]] tritonus voidaan mieltää jopa [[konsonanssi]]ksi. |
||
Monissa [[metallimusiikki|metallimusiikin]] alalajeissa tritonus on merkittävässä asemassa nimenomaan dissonanssinsa ja "paholaismaisuutensa" ansiosta. Yhtyeet kuten [[Sepultura]], [[Mayhem (yhtye)|Mayhem]], [[Black Sabbath]], [[King Crimson]], Rush, [[Slayer]], [[Metallica]], [[Diamond Head]] ja [[Nirvana (yhtye)|Nirvana]] ovat hyödyntäneet tritonusta [[riffi|riffeissään]]. |
Monissa [[metallimusiikki|metallimusiikin]] alalajeissa tritonus on merkittävässä asemassa nimenomaan dissonanssinsa ja "paholaismaisuutensa" ansiosta. Yhtyeet kuten [[Sepultura]], [[Mayhem (yhtye)|Mayhem]], [[Black Sabbath]], [[King Crimson]], Rush, [[Slayer]], [[Metallica]], [[Diamond Head]] ja [[Nirvana (yhtye)|Nirvana]] ovat hyödyntäneet tritonusta [[riffi|riffeissään]]. |
||
Versio 23. syyskuuta 2015 kello 13.31
Tritonus on musiikillinen intervalli, joka on laadultaan ylinouseva kvartti tai sen enharmoninen vastine, vähennetty kvintti. Tritonus on tasavireisessä järjestelmässä kolmen kokosävelaskelen suuruinen (tri + tonus). Tritonus esiintyy IV ja VII asteen välillä sekä duurisävellajeissa, että harmonisessa ja melodisessa mollissa. Luonnollisessa molliasteikossa se on II ja VI asteen välillä. Tritonus on tasavireisessä asteikossa symmetrinen, eli sen käänteisintervalli on tritonus, mikäli enharmonisten sävelten välillä ei tehdä eroa. Esimerkiksi ylinouseva kvartti F–H on käännettynä intervallina vähennetty kvintti H–F.
Dissonoivan luonteensa vuoksi tritonusta pidettiin keskiajalla paholaisena musiikissa ("diabolus in musica"), ja sen käyttö oli pannassa. Vaikka tritonusta yleisesti pidetään dissonanssina, on käsitys konsonansseista ja dissonansseista muuttunut. Jo 1700-luvulla länsimaisessa musiikissa käytettiin varsinkin kadensseissa säännöllisesti dominanttiseptimisointua, johon sisältyy myös tritonus; tosin dissonoivan luonteensa vuoksi sen yleensä edellytettiin purkautuvan peruskolmisointuun eli toonikasointuun. Uudemmassa taidemusiikissa tritonus voidaan mieltää jopa konsonanssiksi.
Monissa metallimusiikin alalajeissa tritonus on merkittävässä asemassa nimenomaan dissonanssinsa ja "paholaismaisuutensa" ansiosta. Yhtyeet kuten Sepultura, Mayhem, Black Sabbath, King Crimson, Rush, Slayer, Metallica, Diamond Head ja Nirvana ovat hyödyntäneet tritonusta riffeissään.
Huomiota herättävän ja "räikeän" luonteensa vuoksi tritonusta käytetään yleisesti myös hälytys- ja varoitussignaaleissa. Esimerkiksi paloautojen ja muiden hälytysajoneuvojen äänimerkissä vuorottelee usein kaksi tritonuksen päässä toisistaan olevaa säveltä.