Kadenssi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee musiikkitermiä. Lopuke on myös eräs fonetiikan termi.
Kadenssi.

Kadenssi (lat. cadentia, putoaminen) tai lopuke on erityinen joukko intervalleja tai sointuja säkeen (fraasin), säeryhmän, sävellyksen osan tai koko sävellyksen lopussa.

Kadensseilla luodaan muotoa ja säädellään musiikin virtailua. Kadensseja sanotaan vahvoiksi tai heikoiksi sen mukaan, miten voimakkaasti lopettavia ne ovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen lopuke.

Perinteisessä tonaalisen musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit:

  1. Autenttinen kadenssi päättyy I asteen sointuun eli toonikaan. Toonikaa edeltää jokin dominanttisointu. Esimerkiksi sointukulku V - I.
    1. Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla.
    2. Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esimerkiksi V - I siten, että toonikasointu on terssikäännöksenä.
  2. Dominantti- eli puolilopuke päättyy V asteen sointuun (I - V).
  3. Plagaalinen kadenssi: toonikaa edeltää subdominantti (IV - I).
  4. Harhalopuke: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esimerkiksi V - VI).

Täyslopuke eli täyssointulopuke sisältää tonaalisesti kaikki tärkeät teho; toonika - subdominatti - dominantti - toonika.

Esim.
I - IV - V - I
I6 - II - V7
VI - II6 - V7
VI - II6 - V8-7
II6, IV5+6 - VII6
II7 - VII7
N6 - I 6-V

Kadenssiksi (ital. Cadenza) nimitetään myös konserton (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoottisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä.