Kadenssi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”lopuke” ohjaa tänne. Lopuke on myös fonetiikan termi (esimerkiksi jäännöslopuke).

Kadenssi (lat. cadentia), myös lopuke on erityinen joukko intervalleja tai sointuja säkeen, fraasin, säeryhmän, sävellyksen osan tai koko sävellyksen lopussa. Kadensseja sanotaan vahvoiksi tai heikoiksi sen mukaan, miten voimakkaasti lopettavia ne ovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen lopuke.

Kadenssi

Perinteisessä tonaalisen musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit:

  1. Autenttinen kadenssi päättyy I asteen sointuun eli toonikaan. Toonikaa edeltää jokin dominanttisointu. Esimerkiksi sointukulku V - I.
    1. Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla.
    2. Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esimerkiksi V - I siten, että toonikasointu on terssikäännöksenä.
  2. Dominantti- eli puolilopuke päättyy V asteen sointuun (I - V).
  3. Plagaalinen kadenssi: toonikaa edeltää subdominantti (IV - I).
  4. Harhalopuke: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esimerkiksi V - VI).

Kadenssiksi nimitetään myös konserton (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä.

Täyskadenssi eli täyssointulopuke sisältää tonaalisesti kaikki tärkeät teho; toonika - subdominatti - dominantti - toonika.

Esim.
I - IV - V - I
I6 - II - V7
VI - II6 - V7
VI - II6 - V8-7
II6, IV5+6 - VII6
II7 - VII7
N6 - I 6-V