Ero sivun ”Peräpohjalaiset murteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 193.111.119.210 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon. |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään: |
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään: |
||
*[[ |
*[[Jällivaaran murteet]] |
||
*[[Kemijärven murteet]] |
*[[Kemijärven murteet]] |
||
*[[Kemin murteet]] |
*[[Kemin murteet]] |
||
*[[ |
*[[Ruijan murteet]] |
||
*[[ |
*[[Tornion murteet]] |
||
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen [[Tornionjoki|Tornionjokea]] kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa [[meänkieli|meänkieleksi]] ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa. |
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen [[Tornionjoki|Tornionjokea]] kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa [[meänkieli|meänkieleksi]] ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa. |
Versio 21. syyskuuta 2015 kello 12.49
Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen Lapin läänin sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi länsimurteisiin.
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen Tornionjokea kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa meänkieleksi ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.
Piirteet
- itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
- Vuojen päästä. (=vuoden)
- Paan väri. (=padan)
- länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
- Mettän humina.
- jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaiset murteet)
- saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
- sauhnaan (toisen asteen metateesi)
- nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
- huomena
- ymmärys
- v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
- Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
- omaleimaiset persoonapronominit
- Mie
- Sie
- Met
- Meän koira
- Tet
- Teän koira
- verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa