Paloauto

Sauruksen valmistama johtokeskusauto HE100 Helsingissä

Helsingin pelastuslaitoksen paloauto HE 101

Ilmailulaitoksen Jyväskylän lentoaseman paloauto

Yhdysvaltalainen paloauto

Ruotsalainen konetikasauto

Paloauto on palo- ja pelastustoimen tehtävien hoitamiseen tarkoitettu auto. Ensimmäiset ”palokärryt” olivat rattaiden päälle asennettuja vesipumppuja, joita vedettiin mies- tai hevosvoimin. Käsipumpuilla toimivia palokärryjä oli jo 1700-luvulla, höyrykone tuli pumppausvoimaksi 1830-luvulta alkaen.

Paloautot Suomessa

Suomessa Sisäasiainministeriön pelastusosasto on laatinut Suomen Palo­päällystö­liiton kanssa ohjeen koskien pelastusautoja (paloautoja). Ohjeessa on määritelty auton väritys, varustus ja rakenne. Ohjeen mukaan auton tulee olla punaisen värisävy RAL 3000 tai sitä kirkkaampi. Paloauton huomiovärinä on valkoisen värisävy RAL 9010 tai sitä vaaleampi värisävy. Asetus ei koske lentokenttien pelastusajoneuvoja, jotka ovat väritykseltään keltaisia. Paloautoja on pelastuslaitosten lisäksi käytössä muun muassa eri yritysten ja teollisuuslaitoksien omilla palo­kunnilla, Finavialla, puolustus­voimilla sekä yksityisillä ihmisillä keräily- ja museoautoina.

Hälytystehtävässä olevassa paloautossa käytetään huomion ja näkyvyydyn lisäämiseksi sinisiä valoja ja vilkkuja sekä sireeniä. Hälytysajossa olevalle paloautolle on aina annettava esteetön kulku.

Suomalaisten paloautojen tunnisteet

Tällä hetkellä suomalaisissa paloautoissa näkee kahdenlaisia tunnuksia, sillä hätäkeskuslaitoksen tarpeiden vuoksi kaikkien pelastusajoneuvojen tunnukset muutetaan vuonna 2011. Entiset ns. kuntatunnukset poistuvat, ja tilalle tulee uudenlainen tunnusjärjestelmä. Tunnus koostuu viranomaistunnuksesta, pelastuslaitostunnuksesta, asematunnuksesta ja tehtävätunnuksesta.
Tunnus koostuu viranomaistunnuksesta, maakuntatunnuksesta, asematunnuksesta ja tehtävätunnuksesta. Viranomaistunnus kertoo, minkä viranomaisen käytössä kyseinen ajoneuvo on. Paloautoissa viranomaistunnus on R (=Rescue=pelastustoimi). Viranomaistunnusta käytetään pääasiallisesti vain radioliikenteessä, mutta se merkitään ajoneuvoon silloin, jos ajoneuvo ei muuten ole selkeästi tunnistettavissa pelastustoimen ajoneuvoksi (esim. pelastuslaitoksen veneisiin ja aluksiin viranomaistunnus merkitään). Seuraava tunnuksen osa on pelastuslaitostunnus, joka kertoo minkä pelastuslaitoksen käytössä ajoneuvo on. Pelastuslaitostunnus on kaksikirjaiminen. Pelastuslaitostunnuksen jälkeinen osa on kaksinumeroinen asematunnus, joka kertoo ajoneuvon asemapaikan. Jokaisella pelastuslaitoksen asemalla on oma numerotunnuksensa (10-99). Asematunnusta seuraavat numerot muodostavat tehtävätunnuksen.

Tehtävätunnukset

Alla on lueteltuna kolmasien numeroiden merkitys. Sulkujen sisällä on kyseisen tunnuksen perässä olevan mahdollisen neljännen numeron merkitys(kalustotunnus/järjestysnumero).

• 1 = sammutusauto

(2–4 = järjestysnumero, 2.–4. auto)

(5–9 = kevyt sammutusauto, 1.–5. auto)

• 2 = säiliösammutusauto

(2–9 = järjestysnumero, 2.–9. auto)

• 3 = säiliöauto

(2–9 = järjestysnumero, 2.–9. auto)

• 4 = vaahto- tai jauheauto

(1–4 = vaahtoauto, 1.–4. auto)

(5–9 = jauheauto, 1.–5. auto)

• 5 = raivausauto

(2–4 = järjestysnumero, 2.–4. auto)

(5 = pelastussukellusauto)

(8 = kemikaalitorjunta-auto)

• 6 = nostolava-, puomitikas- tai tikasauto

(2–9 = järjestysnumero, 2.–9. auto)

• 7 = miehistönkuljetusauto

(2–9 = järjestysnumero, 2.–9. alus)

• 8 = vene tai alus

(2–9 = järjestysnumero, 2.–9. auto)

• 9 = muu pelastustoimen ajoneuvo

(2–3 = järjestysnumero, 2.–3. auto)

(4 = vaihtolava-auto)

(5 = eläintenpelastusauto)

(6 = jälkivahinkojentorjunta-auto (JVT-auto))

(7 = letkuauto)

(8–9 = maastoajoneuvo (mönkijä, moottorikelkka tms.))

Pelastuslaitostunnukset

• EK = Etelä-Karjala
• EP = Etelä-Pohjanmaa
• ES = Etelä-Savo
• HE = Helsinki
• HS = Helsingin Sopimuspalokunta
• IU = Itä-Uusimaa
• JO = Jokilaaksot
• KA = Kainuu
• KH = Kanta-Häme
• KP = Keski-Pohjanmaa
• KS = Keski-Suomi
• KU = Keski-Uusimaa
• KY = Kymenlaakso
• LA = Lappi
• LU = Länsi-Uusimaa
• PI = Pirkanmaa
• RP = Pohjanmaa
• PK = Pohjois-Karjala
• OK = Oulu-Koillismaa
• PS = Pohjois-Savo
• PH = Päijät-Häme
• SA = Satakunta
• VS = Varsinais-Suomi

• AR = Finavian pelastusyksiköt (Airway Rescue)
• MR = Puolustusvoimien pelastusyksiköt (Military Rescue)
• RR = Rautateiden pelastusyksiköt (Railway Rescue)
• IR = Muut teollisuus ja laitospalokunnat (Industrial Rescue)
• ZR = Pelastusoppilaitokset

Esimerkiksi tunnus HE101 tarkoittaa Helsingin pelastuslaitoksen 10. aseman (Helsingin keskuspelastusasema 1.sammutusautoa (Höökiä). Näiden tunnusten lisäksi auton kyljessä voi olla auton omistavat organisaation tunnus, nimi sekä päätehtävän kertova lisäteksti (esimerkiksi Säiliöauto).

HUOM! nämä tunnukset koskevat vain pelastustoimen ajoneuvoja eli paloautoja. Muilla viranomaisilla on erilaiset tunnusjärjestelmät.

Eri pelastusautojen määritelmät

• Johtoauto on pelastustoiminnan johtamiseen tarkoitettu ajoneuvo, joka on varustettu tarvittavalla viesti- ja tiedustelukalustolla.
• Sammutusauto on kiinteällä pumpulla, vesisäiliöllä, vähintään 1 + 3 -miehistötilalla sekä riittävällä sammutus- ja raivauskalustolla varustettu ajoneuvo.
• Kevyt sammutusauto on kiinteällä pumpulla, vesisäiliöllä ja suppealla sammutusvälineistöllä varustettu pakettiauton tai kevytkuorma-auton alustalle rakennettu hälytysajoneuvo.
• Säiliösammutusauto on kiinteällä pumpulla, vähintään 5 000 litran vesisäiliöllä, vähintään 1 + 3 -miehistötilalla sekä riittävällä sammutus- ja raivauskalustolla varustettu ajoneuvo.
• Säiliöauto on kiinteällä vähintään 5 000 litran vesisäiliöllä ja pumpulla varustettu vedenkuljetukseen ja sammutustehtäviin tarkoitettu ajoneuvo.
• Vaahtoauto on vaahtonestesäiliöllä ja vaahdonsekoitinjärjestelmällä varustettu ajoneuvo.
• Jauheauto on kiinteällä jauhesammutuslaitteistolla varustettu ajoneuvo.
• Raivausauto/raskas pelastusauto on sammutusauton välineistöä tehokkaammilla pelastus- ja raivauskalustoilla sekä tarvittaessa myös kemikaalitorjuntaan sekä muuhun vahingontorjuntaan tarkoitetuilla kalustoilla varustettu ajoneuvo.
• Pelastussukellusauto on vesisukellus- sekä pintapelastustehtäviin soveltuvalla kalustolla varustettu ajoneuvo.
• Puomitikasauto on kiinteällä nostovarsistolla ja siihen liitetyillä tikkailla sekä työkorilla varustettu ajoneuvo.
• Tikasauto on kiinteillä konetikkailla varustettu ajoneuvo. Tikkaiden päässä voi olla työkori.
• Nostolava-auto on kiinteällä nostovarsistolla ja työkorilla varustettu ajoneuvo.
• Miehistönkuljetusauto on sammutus- ja pelastusmiehistön kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.
• Huoltoauto on miehistö-, talous-, asema- tai tekniseen huoltoon tarkoitettu ajoneuvo.
• Kemikaalitorjunta-auto on kemikaalitorjuntaan tarkoitetuilla henkilösuojaimilla ja kemikaalien käsittelyyn tarkoitetulla kalustolla varustettu ajoneuvo.
• Vahingontorjunta-auto on lähinnä öljy- ja vesivahinkojen sekä jälkivahinkojen torjuntaan tarkoitetulla kalustolla varustettu ajoneuvo.
• Letkuauto on lähinnä paloletkujen kuljettamiseen ja selvittämiseen tarkoitettu ajoneuvo.
• Kalustoauto on sammutus- ja pelastuskaluston tai erilaisien konttien kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo.
• Tarkastusauto on henkilöautopohjainen johtoauto ja/tai ensisijaisesti tarkastus- sekä valvontatoimintaan varustettu ajoneuvo.
• Museopaloauto on lähinnä perinne- ja näyttelytoimintaan käytetty, vähintään 25 vuotta vanha ajoneuvo.

Palo- ja pelastusajoneuvojen valmistus

Kiitokori hallitsee Suomen paloautomarkkinoita Saurus-autoillaan 80 prosentin markkinaosuudella. Puolustusvoimien toimituksiin erikoistunut oululainen Conlog tekee autoja muutamalla miljoonalla. Muita valmistajia ovat lappeenrantalainen Kulkeva 1,5 miljoonan euron myynnillä, ja tammelalainen Paja Viher-Vehmas.

Katso myös

• Vapaaehtoinen palokunta
• Sairaankuljetus
• Ensivaste
• Tehtäväluokat

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta paloauto Wikimedia Commonsissa