Ero sivun ”Kaijala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p kh |
Lisätty kuvia |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kaijala''' (vuodesta 1948 lähtien venäjäksi Токарево, Tokarevo) oli Viipurin läänin [[Johannes (Viipurin lääni)|Johanneksen]] pitäjän suurin kylä. Se sijaitsi [[Rokkalanjoki|Rokkalanjoen]] laaksossa. Matkaa [[Viipuri]]in maanteitse oli 25 kilometriä sekä [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] 115 kilometriä. Ennen talvisodan syttymistä kylässä asui lähes 1 000 ihmistä, ja siellä oli kansakoulu, kaksi kauppaa, nuorisoseurantalo ja suojeluskuntatalo. <ref name="kaijala-kirja">''Kaijala, Kylä Karjalassa Viipurin läänin Johanneksen pitäjässä'', ISBN 952-91-2757-X, Gummerus 2000</ref> |
[[File:Kaijala3.JPG|thumb|Tyypillinen kaijalalainen omakotitalo, rakennettu Suomessa ennen sotia ja nykyisin venäläisten mökkikäytössä.]]'''Kaijala''' (vuodesta 1948 lähtien venäjäksi Токарево, Tokarevo) oli Viipurin läänin [[Johannes (Viipurin lääni)|Johanneksen]] pitäjän suurin kylä. Se sijaitsi [[Rokkalanjoki|Rokkalanjoen]] laaksossa. Matkaa [[Viipuri]]in maanteitse oli 25 kilometriä sekä [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] 115 kilometriä. Ennen talvisodan syttymistä kylässä asui lähes 1 000 ihmistä, ja siellä oli kansakoulu, kaksi kauppaa, nuorisoseurantalo ja suojeluskuntatalo. <ref name="kaijala-kirja">''Kaijala, Kylä Karjalassa Viipurin läänin Johanneksen pitäjässä'', ISBN 952-91-2757-X, Gummerus 2000</ref> |
||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
||
Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kaijalaan yli 5 000 vuotta sitten. Kylässä tehtiin 1930-luvulla aktiivisesti kaivauksia, jotka alkoivat, kun vasta 17-vuotias [[Eino Väntsi]] löysi noin 50 palaa keramiikkaa kaivaessaan maata omenapuun istuttamista varten kotitalonsa pihassa. Väntsi kirjoitti asiasta kansallismuseoon, joka lähetti [[Sakari Pälsi]]n toteamaan, millaisesta löytöpaikasta on kysymys. Varsinaisia kaivauksia Väntsin tilalla johti [[Aarne Äyräpää]], jonka mukaan Kaijala on tuohon aikaan sijainnut meren rannalla. Kun maanpinta jääkauden jälkeen jatkoi kohoamistaan, siirtyi asutus hiljalleen loittonevan veden perässä. <ref name="kaijala-kirja"/> |
[[File:Kaijala2.JPG|thumb|Rokkalanjoki kulkee Kaijalan läpi.]]Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kaijalaan yli 5 000 vuotta sitten. Kylässä tehtiin 1930-luvulla aktiivisesti kaivauksia, jotka alkoivat, kun vasta 17-vuotias [[Eino Väntsi]] löysi noin 50 palaa keramiikkaa kaivaessaan maata omenapuun istuttamista varten kotitalonsa pihassa. Väntsi kirjoitti asiasta kansallismuseoon, joka lähetti [[Sakari Pälsi]]n toteamaan, millaisesta löytöpaikasta on kysymys. Varsinaisia kaivauksia Väntsin tilalla johti [[Aarne Äyräpää]], jonka mukaan Kaijala on tuohon aikaan sijainnut meren rannalla. Kun maanpinta jääkauden jälkeen jatkoi kohoamistaan, siirtyi asutus hiljalleen loittonevan veden perässä. <ref name="kaijala-kirja"/> |
||
Ennen sotia Kaijala oli Johanneksen pitäjän suurin kylä, jossa oli noin 1 000 asukasta.<ref>[http://tatudo.ylv.fi/2015/07/ensimmainen-kotiseutumatkani.html Tatudo: Ensimmäinen "kotiseutumatkani" Johannekseen]</ref> |
Ennen sotia Kaijala oli Johanneksen pitäjän suurin kylä, jossa oli noin 1 000 asukasta.<ref>[http://tatudo.ylv.fi/2015/07/ensimmainen-kotiseutumatkani.html Tatudo: Ensimmäinen "kotiseutumatkani" Johannekseen]</ref> |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
== Kaijala nykyisin == |
== Kaijala nykyisin == |
||
Nyky-Venäjällä Tokarevo on osa [[Johannes_(Viipurin_piiri)|Johanneksen eli Sovetskin]] kaupunkikuntaa. 790 asukkaan Tokarevo on kaupunkikunnan kolmanneksi suurin taajama Johanneksen ja [[Nuoraa|Nuoraan]] (Sokolinskoje) jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Всероссийская перепись населения 2010 года. Ленинградская область. (2010 Väestötutkimus. Leningradin oblasti.) |
[[File:Kaijala1.JPG|thumb|Nykyistä Kaijalan pohjoispuolta 14.7.2015]]Nyky-Venäjällä Tokarevo on osa [[Johannes_(Viipurin_piiri)|Johanneksen eli Sovetskin]] kaupunkikuntaa. 790 asukkaan Tokarevo on kaupunkikunnan kolmanneksi suurin taajama Johanneksen ja [[Nuoraa|Nuoraan]] (Sokolinskoje) jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Всероссийская перепись населения 2010 года. Ленинградская область. (2010 Väestötutkimus. Leningradin oblasti.) |
||
| osoite = http://petrostat.gks.ru/wps/wcm/connect/rosstat_ts/petrostat/resources/b281da004d2c553abe51bef5661033e3/%D0%9B%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%BD%D0%B3%D1%80%D0%B0%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F+%D0%BE%D0%B1%D0%BB%D0%B0%D1%81%D1%82%D1%8C.rar | tiedostomuoto = rar | selite = |
| osoite = http://petrostat.gks.ru/wps/wcm/connect/rosstat_ts/petrostat/resources/b281da004d2c553abe51bef5661033e3/%D0%9B%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%BD%D0%B3%D1%80%D0%B0%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F+%D0%BE%D0%B1%D0%BB%D0%B0%D1%81%D1%82%D1%8C.rar | tiedostomuoto = rar | selite = |
||
| julkaisija = | ajankohta = | viitattu = 10.8.2014 | kieli = {{ru}} }}</ref> Kylässä on pari kauppaa, joitakin Suomen-aikaisia puutaloja, raunioituneita neuvostorakennelmia ja suuri kesken jäänyt betoniluuranko. Taajama on nimetty [[Puna-armeija]]n Itämeren-laivaston ilmavoimien laivueen päällikön N. A. Tokarevin (1907–1944) mukaan.<ref>''Suomalainen Matkaopas: Karjala'', ISBN 978-952-9715-40-4, Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy 2011</ref> |
| julkaisija = | ajankohta = | viitattu = 10.8.2014 | kieli = {{ru}} }}</ref> Kylässä on pari kauppaa, joitakin Suomen-aikaisia puutaloja, raunioituneita neuvostorakennelmia ja suuri kesken jäänyt betoniluuranko. Taajama on nimetty [[Puna-armeija]]n Itämeren-laivaston ilmavoimien laivueen päällikön N. A. Tokarevin (1907–1944) mukaan.<ref>''Suomalainen Matkaopas: Karjala'', ISBN 978-952-9715-40-4, Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy 2011</ref> |
||
Versio 17. heinäkuuta 2015 kello 01.33
Kaijala (vuodesta 1948 lähtien venäjäksi Токарево, Tokarevo) oli Viipurin läänin Johanneksen pitäjän suurin kylä. Se sijaitsi Rokkalanjoen laaksossa. Matkaa Viipuriin maanteitse oli 25 kilometriä sekä Pietariin 115 kilometriä. Ennen talvisodan syttymistä kylässä asui lähes 1 000 ihmistä, ja siellä oli kansakoulu, kaksi kauppaa, nuorisoseurantalo ja suojeluskuntatalo. [1]
Historiaa
Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kaijalaan yli 5 000 vuotta sitten. Kylässä tehtiin 1930-luvulla aktiivisesti kaivauksia, jotka alkoivat, kun vasta 17-vuotias Eino Väntsi löysi noin 50 palaa keramiikkaa kaivaessaan maata omenapuun istuttamista varten kotitalonsa pihassa. Väntsi kirjoitti asiasta kansallismuseoon, joka lähetti Sakari Pälsin toteamaan, millaisesta löytöpaikasta on kysymys. Varsinaisia kaivauksia Väntsin tilalla johti Aarne Äyräpää, jonka mukaan Kaijala on tuohon aikaan sijainnut meren rannalla. Kun maanpinta jääkauden jälkeen jatkoi kohoamistaan, siirtyi asutus hiljalleen loittonevan veden perässä. [1]
Ennen sotia Kaijala oli Johanneksen pitäjän suurin kylä, jossa oli noin 1 000 asukasta.[2]
Johanneksen väestö asutettiin jatkosodan jälkeen Turun seudulle seuraaviin kuntiin: Kaarina, Kuusisto, Lieto, Paimio ja Piikkiö.[3]
Kaijala nykyisin
Nyky-Venäjällä Tokarevo on osa Johanneksen eli Sovetskin kaupunkikuntaa. 790 asukkaan Tokarevo on kaupunkikunnan kolmanneksi suurin taajama Johanneksen ja Nuoraan (Sokolinskoje) jälkeen.[4] Kylässä on pari kauppaa, joitakin Suomen-aikaisia puutaloja, raunioituneita neuvostorakennelmia ja suuri kesken jäänyt betoniluuranko. Taajama on nimetty Puna-armeijan Itämeren-laivaston ilmavoimien laivueen päällikön N. A. Tokarevin (1907–1944) mukaan.[5]
Lähteet
- ↑ a b Kaijala, Kylä Karjalassa Viipurin läänin Johanneksen pitäjässä, ISBN 952-91-2757-X, Gummerus 2000
- ↑ Tatudo: Ensimmäinen "kotiseutumatkani" Johannekseen
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ Всероссийская перепись населения 2010 года. Ленинградская область. (2010 Väestötutkimus. Leningradin oblasti.) (rar) petrostat.gks.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
- ↑ Suomalainen Matkaopas: Karjala, ISBN 978-952-9715-40-4, Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy 2011