Ero sivun ”Isopussikaniini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Viitetietojen täydennys |
väärät interwikit pois |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| kaksiosainen_auktori = ([[James Reid|Reid]], 1837) |
| kaksiosainen_auktori = ([[James Reid|Reid]], 1837) |
||
| synonyymit = |
| synonyymit = |
||
* ''Perameles lagotis'' |
* ''Perameles lagotis'' <small>Reid, 1837</small> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=10900003 | Nimeke = ''Macrotis'' | Tekijä = Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 9.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
| levinneisyyskartta = Bilby.png |
| levinneisyyskartta = Bilby.png |
||
| levinneisyys_teksti = Isopussikaniinin levinneisyys |
| levinneisyys_teksti = Isopussikaniinin levinneisyys |
||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen ''M. l. lagotis'' elää läntisessä Australiassa ja ''M. l. sagitta'' [[Queensland]]issä.<ref name="ARK"/> |
Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen ''M. l. lagotis'' elää läntisessä Australiassa ja ''M. l. sagitta'' [[Queensland]]issä.<ref name="ARK"/> |
||
[[Tiedosto:Spinifex Savanna Central Australia.jpg|thumb|left|Isopussikaniinin suosimaa ''[[Triodia]]''-savannia Keski-Australiassa.]] |
[[Tiedosto:Spinifex Savanna Central Australia.jpg|thumb|left|Isopussikaniinin suosimaa ''[[Triodia]]''-savannia Keski-Australiassa.]] |
||
Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaan pensaita kasvavat puoliaavikot, missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkolojen kaivamiseen.<ref name="Mue"/> Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia [[Metsäpalo|maastopaloja]], jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten ''Yakirra australience''-[[heinäkasvi]]n kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmilta alueilta.<ref name="IUCN"/> |
Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaan pensaita kasvavat puoliaavikot, missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkolojen kaivamiseen.<ref name="Mue"/> Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia [[Metsäpalo|maastopaloja]], jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten ''Yakirra australience''-[[heinäkasvi]]n kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmilta alueilta.<ref name="IUCN"/> |
||
== Elintavat == |
== Elintavat == |
||
Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa 3 metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.<ref name="Mue"/> Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntymisen aikana.<ref name="ADW"/> Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä, kuten pariskunta ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.<ref name="Mue"/> Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin |
Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa 3 metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.<ref name="Mue"/> Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntymisen aikana.<ref name="ADW"/> Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä, kuten pariskunta ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.<ref name="Mue"/> Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin etäisyydellä koloistaan ja käyvät useissa yön aikana ja asettuvat johonkin niistä päivän ajaksi.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=BBC - Science & Nature - Wildfacts - Greater bilby | Osoite=http://www.bbc.co.uk/nature/wildfacts/factfiles/3071.shtml | Ajankohta=2008 | Julkaisija=BBC | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Yleensä vain yksi koloista on avoinna, sillä isopussikaniinit kätkevät ne pienellä pensaalla, ruohomättäällä tai termiittikeon palasella.<ref name="CWS"/> Isopussikaniini elää vankeudessa korkeintaan 8 vuotta.<ref name="ADW"/> |
||
=== Ravinto === |
=== Ravinto === |
||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
=== Lisääntyminen === |
=== Lisääntyminen === |
||
Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1–3 poikasta.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijä=Deborah Ciszek | Nimeke=ADW Macrotis lagotis Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Macrotis_lagotis.html | Ajankohta=1999 | Julkaisija=University of Michigan | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.<ref name="Mue"/> |
Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1–3 poikasta.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijä=Deborah Ciszek | Nimeke=ADW Macrotis lagotis Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Macrotis_lagotis.html | Ajankohta=1999 | Julkaisija=University of Michigan | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.<ref name="Mue"/> |
||
== Uhat ja suojelu == |
== Uhat ja suojelu == |
||
| Rivi 56: | Rivi 56: | ||
Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä<ref name="Mue"/>, mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10 000 yksilöä.<ref name="IUCN"/> Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja kaniineille tarkoitetut ansat<ref name="CWS"/>, mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat [[kettu|ketut]] ja [[kissa]]t, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja [[kaniini]]t ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi<ref name="IUCN"/> |
Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä<ref name="Mue"/>, mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10 000 yksilöä.<ref name="IUCN"/> Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja kaniineille tarkoitetut ansat<ref name="CWS"/>, mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat [[kettu|ketut]] ja [[kissa]]t, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja [[kaniini]]t ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi<ref name="IUCN"/> |
||
Isopussikaniini on nykyään rauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu [[CITES]]-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.<ref name="Mue"/> Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, jonka ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.<ref name="ARK"/> |
Isopussikaniini on nykyään rauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu [[CITES]]-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.<ref name="Mue"/> Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, jonka ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.<ref name="ARK"/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 64: | Rivi 64: | ||
[[Luokka:Pussimäyrät]] |
[[Luokka:Pussimäyrät]] |
||
[[Luokka:Uhanalaiset nisäkkäät]] |
[[Luokka:Uhanalaiset nisäkkäät]] |
||
[[en:Bilby]] |
|||
[[ga:Bilbí]] |
|||
Versio 17. syyskuuta 2014 kello 17.11
| Isopussikaniini | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Pussieläimet Metatheria |
| Lahko: | Pussimäyrät Peramelemorphia |
| Heimo: | Pussikaniinit Thylacomyidae[2] |
| Suku: | Macrotis |
| Laji: | lagotis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Macrotis lagotis |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Isopussikaniinin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Isopussikaniini (Macrotis lagotis) on Australian puoliaavikoilla elävä uhanalainen nisäkäs. Se on luultavasti heimonsa ainoa elossa oleva laji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi oli "isokorvapusseli".[4]
Koko ja ulkonäkö
Isopussikaniiniuroksen ruumiinpituus on 30–50 senttiä ja naaraan pituus 29–39 senttiä. Painoa on 1–1,5 kiloa.[5] Etujalat ovat vahvat ja niissä on viisi varvasta, joista kolmessa on kynnet. Takajalat ovat pitkät ja hoikat, ja niiden keskellä on kenguruiden tapaan yksi suuri keskivarvas, jota eläin käyttää sukimiseen.[6] Lajin korvat ovat pitkät ja karvattomat. Kuono on pitkä ja karvaton ja siten vaaleanpunainen.[7] Turkki on pehmeä ja silkkinen, väriltään sinertävänharmaa. Mustavalkea häntä on noin 25 senttiä pitkä, ja sen päässä harjatupsu.[5] Isopussikaniinin näkö on huono, mutta hajuaisti on hyvä.[6]
Levinneisyys ja elinympäristö
Isopussikaniinin levinneisyys kattoi aiemmin yli 70 prosenttia Australian pinta-alasta. Nykyään levinneisyys rajoittuu pääasiassa Tanamin-, Gibsonin- ja Isoon Hiekka-aavikkoon sekä läntisempään ja erilliseen populaatioon Boulian ja Birdsvillen välisellä alueella Queenslandissa. Sitä on nyt myös palautettu entisille elinalueilleen useille suojelualueille.[1]
Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen M. l. lagotis elää läntisessä Australiassa ja M. l. sagitta Queenslandissä.[7]
Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaan pensaita kasvavat puoliaavikot, missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkolojen kaivamiseen.[5] Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia maastopaloja, jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten Yakirra australience-heinäkasvin kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmilta alueilta.[1]
Elintavat
Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa 3 metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.[5] Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntymisen aikana.[8] Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä, kuten pariskunta ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.[5] Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin etäisyydellä koloistaan ja käyvät useissa yön aikana ja asettuvat johonkin niistä päivän ajaksi.[9] Yleensä vain yksi koloista on avoinna, sillä isopussikaniinit kätkevät ne pienellä pensaalla, ruohomättäällä tai termiittikeon palasella.[6] Isopussikaniini elää vankeudessa korkeintaan 8 vuotta.[8]
Ravinto
Isopussikaniini on kaikkiruokainen. Ne paljolti kaivavat ravintonsa maasta. Pääosa sen ravinnosta koostuu kuitenkin kasvien maanalaisista osista, siemenistä, hedelmistä, hyönteisistä ja niiden toukista.[5] Ne syövät myös pieniä selkärankaisia.[8] Tarvitsemansa veden se saa ravinnostaan, etupäässä termiiteistä ja juurista.[5]
Lisääntyminen
Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1–3 poikasta.[8] Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.[5]
Uhat ja suojelu
Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä[5], mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10 000 yksilöä.[1] Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja kaniineille tarkoitetut ansat[6], mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat ketut ja kissat, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja kaniinit ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi[1]
Isopussikaniini on nykyään rauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.[5] Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, jonka ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.[7]
Lähteet
- ↑ a b c d e Friend, T., Morris, K. & van Weenen, J.: Macrotis lagotis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Macrotis lagotis Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 9.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Macrotis Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 9.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 9.10.2010. — Suomen kielen lautakunta suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. Suomen kielen lautakunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Kotus.fi. 20.11.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.10.2011.
- ↑ a b c d e f g h i j Ulla Elo (toimitus): Maailman uhanalaiset eläimet - Nisäkkäät Osa 1, s. 138. Weilin-Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.
- ↑ a b c d CWS - Animal Bytes - Greater Bilby 2006. Currumbin Wildlife Sanctuary. Viitattu 23. 12. 2008.
- ↑ a b c ARKive: Macrotis lagotis - Information - ARKive 2008. ARKive. Viitattu 12. 13. 2008.
- ↑ a b c d Deborah Ciszek: ADW Macrotis lagotis Information 1999. University of Michigan. Viitattu 23. 12. 2008.
- ↑ BBC - Science & Nature - Wildfacts - Greater bilby 2008. BBC. Viitattu 23. 12. 2008.