Ero sivun ”Höyryttäminen” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 17 Wikidatan sivulle d:q1415859 siirrettyä kielilinkkiä |
uusiksi lähteestä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Steamers.jpg|thumb|Kahdentyyppisiä höyryttämisastioita |
[[Tiedosto:Steamers.jpg|thumb|Kahdentyyppisiä höyryttämisastioita: vasemmalla länsimaalainen höyryttämiskattila, oikealla kiinalainen [[bambu]]sta tehty höyryttämisastia]] |
||
'''Höyryttäminen''' on ruoan [[Kypsentäminen|kypsentämistä]] [[vesihöyry]]ssä. Höyryttämisen voi tehdä paineettomasti tai paineessa. Paineeton kypsytys tapahtuu 100 celsiusasteessa kerroskattilassa eli höyrykattilassa reiällisessä astiassa kiehuvan veden yläpuolella, tai tavallisessa kattilassa kannella peitetyllä reiällisellä höyrytysalustalla. Painehöyrytys on nopeampi menetelmä, ja sitä käytetään yleensä laitoskeittiöissä. Painekypsytys tapahtuu [[painekattila]]n tai painekaapin reiällisessä astiassa 110–200 celsiusasteessa.<ref name="turtia">{{Kirjaviite | Tekijä =Kaarina Turtia | Nimeke =Gastronomian sanakirja | Vuosi =2009 | Sivu =189–190 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 978-951-1-18546-8 }}</ref> |
|||
'''Höyryttäminen''' on [[vesihöyry]]ä hyödyntävä [[ruoanlaitto|ruoan]] [[kypsentäminen|kypsentämismenetelmä]]. Höyryttämiseen on erikseen tehtyjä [[kattila|kattiloita]] ja [[siivilä|siivilöitä]]. Esimerkiksi [[kasvikset]] voi myös höyryttää metallisiivilässä tavallisen vesikattilan päällä. |
|||
Veteen voidaan lisätä aromiaineita, jotka antavat höyrytettävään ruokaan makua. Kasvisten, siementen, suurimoiden, kalan ja kanan rakenne, väri, maku ja ravintoaineet säilyvät höyrytettäessä paremmin kuin [[Keittäminen|keitettäessä]].<ref name="turtia" /> |
|||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Käännös}} |
|||
{{tynkä/Ruoka}} |
{{tynkä/Ruoka}} |
||
Versio 12. elokuuta 2014 kello 19.52
Höyryttäminen on ruoan kypsentämistä vesihöyryssä. Höyryttämisen voi tehdä paineettomasti tai paineessa. Paineeton kypsytys tapahtuu 100 celsiusasteessa kerroskattilassa eli höyrykattilassa reiällisessä astiassa kiehuvan veden yläpuolella, tai tavallisessa kattilassa kannella peitetyllä reiällisellä höyrytysalustalla. Painehöyrytys on nopeampi menetelmä, ja sitä käytetään yleensä laitoskeittiöissä. Painekypsytys tapahtuu painekattilan tai painekaapin reiällisessä astiassa 110–200 celsiusasteessa.[1]
Veteen voidaan lisätä aromiaineita, jotka antavat höyrytettävään ruokaan makua. Kasvisten, siementen, suurimoiden, kalan ja kanan rakenne, väri, maku ja ravintoaineet säilyvät höyrytettäessä paremmin kuin keitettäessä.[1]
Lähteet
- ↑ a b Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 189–190. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.