Ero sivun ”Höyryttäminen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
741 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
uusiksi lähteestä
[katsottu versio][katsottu versio]
p (Botti poisti 17 Wikidatan sivulle d:q1415859 siirrettyä kielilinkkiä)
(uusiksi lähteestä)
[[Tiedosto:Steamers.jpg|thumb|Kahdentyyppisiä höyryttämisastioita,: vasemmalla länsimaalainen höyryttämiskattila, oikealla kiinalainen [[bambu]]sta tehty höyryttämisastia]]
'''Höyryttäminen''' on ruoan [[Kypsentäminen|kypsentämistä]] [[vesihöyry]]ssä. Höyryttämisen voi tehdä paineettomasti tai paineessa. Paineeton kypsytys tapahtuu 100 celsiusasteessa kerroskattilassa eli höyrykattilassa reiällisessä astiassa kiehuvan veden yläpuolella, tai tavallisessa kattilassa kannella peitetyllä reiällisellä höyrytysalustalla. Painehöyrytys on nopeampi menetelmä, ja sitä käytetään yleensä laitoskeittiöissä. Painekypsytys tapahtuu [[painekattila]]n tai painekaapin reiällisessä astiassa 110–200 celsiusasteessa.<ref name="turtia">{{Kirjaviite | Tekijä =Kaarina Turtia | Nimeke =Gastronomian sanakirja | Vuosi =2009 | Sivu =189–190 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 978-951-1-18546-8 }}</ref>
'''Höyryttäminen''' on [[vesihöyry]]ä hyödyntävä [[ruoanlaitto|ruoan]] [[kypsentäminen|kypsentämismenetelmä]]. Höyryttämiseen on erikseen tehtyjä [[kattila|kattiloita]] ja [[siivilä|siivilöitä]]. Esimerkiksi [[kasvikset]] voi myös höyryttää metallisiivilässä tavallisen vesikattilan päällä.
 
Veteen voidaan lisätä aromiaineita, jotka antavat höyrytettävään ruokaan makua. Kasvisten, siementen, suurimoiden, kalan ja kanan rakenne, väri, maku ja ravintoaineet säilyvät höyrytettäessä paremmin kuin [[Keittäminen|keitettäessä]].<ref name="turtia" />
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
{{Käännös}}
{{tynkä/Ruoka}}
 
85 472

muokkausta

Navigointivalikko