Ero sivun ”Synergismi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
145 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 6 Wikidatan sivulle d:q2992160 siirrettyä kielilinkkiä)
'''Synergismi''' on kristillisessä [[teologia]]ssa oppi kristinuskon [[Jumala]]n ja [[ihminen|ihmisen]] yhteisvaikutuksesta ihmisen kääntymyksessä Jumalan puoleen.
 
Synergismin opin mukaan ihmisen pitää toimia yhdessä Jumalan kanssa saadakseenpelastuakseen [[usko]]ntai tullakseen vanhurskaaksi. Oppi on sukua [[pelagiolaisuus|pelagiolaisuudelle]], mutta se ei tarkoita samaa asiaa. Erityisesti [[Erasmus Rotterdamilainen]] ajoi tätä oppia, mutta myös [[Philipp Melanchthon]].<ref>Rotterdamilaisen opetukset käyvät ilmi hänen kirjastaan ''"Diatribe"'' ja Melanchtonin kirjasta ''"Loci"'' ([[1548]]).</ref> [[Aitoluterilaisuus|Aitoluterilainen]] Matias Flacius torjui opetuksen synergismistä, jota erityisesti [[filippistit|filippistien]] puolelta tuotiin luterilaisuuteen.
 
Synergismin esitti ensimmäisenä kirkkoisä [[Origenes]], ja täydellisimpänä sen esitti [[Pelagius]] 400-luvulla. Synergismissä päätös pelastuksesta ja sen hyväksymisestä on viime kädessä ihmisen kädessä - hän voi joko hyväksyä tai hylätä pelastuksen. Tämä puolestaan vaatii taakseen [[vapaa tahto|vapaan tahdon]] käsitteen. Synergismillä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksinkertaisesti käsitystä siitä, että ihmisen oma toiminta ja käyttäytyminen vaikuttavat hänen eskatologiseen pelastumiseensa. Synergismia kutsutaan myös ''voluntarismiksi'' (lat. ''voluntas'' = tahto). [[Juutalaisuus|Juutalaisuudessa]] synergismi on kanonisoitu eskatologia.
 
==Lähdeviitteet==
* {{Viitteet}}
 
[[Luokka:Kristinusko]]
[[Luokka:Kristillinen teologia]]
{{Tynkä/Kristinusko|Pitäisi selkeyttää historiallista kehityskulkua sekä itse ajattelutavan rakennetta neutraalimmin.}}

Navigointivalikko