Ero sivun ”Kimolan kanava” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11: Rivi 11:
Kanavan rantapenkereet ovat heikot ja sortumavaarassa, ja niiden kunnostamisen kalleus, miljoonissa liikkuva summa, on tullut yllätyksenä kanavan kunnostusta tavoitelleille.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kimolan_kanavan_kunnostus_luultua_kalliimpaa/7073210 Mika Moksu, Kimolan kanavan kunnostus luultua kalliimpaa. Ylen uutiset 6.2.2014]</ref>
Kanavan rantapenkereet ovat heikot ja sortumavaarassa, ja niiden kunnostamisen kalleus, miljoonissa liikkuva summa, on tullut yllätyksenä kanavan kunnostusta tavoitelleille.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kimolan_kanavan_kunnostus_luultua_kalliimpaa/7073210 Mika Moksu, Kimolan kanavan kunnostus luultua kalliimpaa. Ylen uutiset 6.2.2014]</ref>


Nykyisin kanavanvarressa järjestetään paljon [[onki]]miskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina [[1990]], [[2007]] ja [[2009]]. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietetään vuosittain [[elokuu]]ssa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.
Nykyisin kanavanvarressa järjestetään paljon [[onki]]miskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina [[1990]], [[2007]] ja [[2009]]. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietettiin 2000-luvun alussa vuosittain [[elokuu]]ssa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.


== Kuvia Kimolan kanavasta vuodelta 1987 ==
== Kuvia Kimolan kanavasta vuodelta 1987 ==

Versio 12. toukokuuta 2014 kello 15.05

Kimolan kanava on Pohjois-Kymenlaaksossa Kymijoen vesistössä oleva uittokanava, joka sijaitsee Iitin ja Kouvolan kuntien alueella.

Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää Kymijoen yläjuoksun Konniveden ja Pyhäjärven. Sen länsipää on Iitin Vuolenkoskella ja itäpää Kouvolan Kimolassa. Kanava rakennettiin helpottamaan puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja sen varrella olevat Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitokset, ja siten lyhensi uittomatkaa lähes 30 kilometriä. Kimolan kanavassa ei ole sulkuja, vaan vedenpinnan tasaa kallionleikkaukseen rakennettu 12 metriä korkea pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 20 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti Pyhäjärveä. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran. Kanava on kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.[1]

Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen 1969 asti. Rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus.[1]

Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta 2002. Vuolenkosken ja Jaalan alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat ovat esittäneet, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.[1] Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia Suomenlahteen, jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, Kymijoen kanavan, sulkukanavista. Rakennustyöt olisivat kuitenkin erittäin vaikeita ja kalliita. Lisäksi uittosäännön mukaan olisi huomioitava tukinuiton jatkumisen mahdollisuus. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen toistaiseksi, ei lopullisesti.

Konsulttiyritys Pöyry Oy julkaisi vuonna 2011 esiselvityksen, jonka mukaan Kimolan kanavan vanhan nippunosturin ja padon purkaminen ja niiden korvaaminen sululla olisi kannattavaa. Uusi sulku olisi 35 metriä pitkä, 8 metriä leveä, 12 metriä korkea ja sen syväys olisi 3,5 metriä. Pelkkä sulun rakentaminen maksaisi 6,2 miljoonaa euroa, mikä lisäksi kanavan ylittävien teiden korottaminen maksaisi pari miljoonaa euroa. Rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaisi todennäköisesti valtio. Sulun rakentaminen edistäisi alueen matkailua ja rantarakentamista, ja kanavassa voitaisiin kuljettaa myös rahtia.[2][3]

Kanavan rantapenkereet ovat heikot ja sortumavaarassa, ja niiden kunnostamisen kalleus, miljoonissa liikkuva summa, on tullut yllätyksenä kanavan kunnostusta tavoitelleille.[4]

Nykyisin kanavanvarressa järjestetään paljon onkimiskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina 1990, 2007 ja 2009. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietettiin 2000-luvun alussa vuosittain elokuussa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.

Kuvia Kimolan kanavasta vuodelta 1987

Lähteet

  1. a b c Kimolan kanava Kimolankanava.fi. Viitattu 30.1.2014.
  2. Lainesalo, Tapio: Pitkään haikailtu Kimolan sulku on lähellä toteutumista. Kouvolan Sanomat, 17.12.2011.
  3. Luoma, Katariina: Sulku suunnitteilla Kimolan kanavaan Yle.fi/alueet. 15.12.2011. Yle Kymenlaakso. Viitattu 19.12.2011.
  4. Mika Moksu, Kimolan kanavan kunnostus luultua kalliimpaa. Ylen uutiset 6.2.2014

Aiheesta muualla