Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Asumisturvallisuus: Kielenhuoltoa ja tiivistystä sekä muuntelua lähteen tekstistä.
f
Rivi 11: Rivi 11:


Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet. Niillä tuulikuorman todelliset vaikutukset, kuten paikalliset kuormitushuiput, voidaan minimoida ja rakennuksen geometria valita tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi [[julkisivu]]jen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Auringonvalo ja erilaiset äänilähteet sekä niiden aiheuttamat heijastukset on syytä mallintaa ja simuloida. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat, kuten puhdistuksen ja korjauksen erityisvaatimukset, on huomioitava jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/68Yntj5Od.html | Nimeke = Korkean rakentamisen rakentamistapaohje | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rakennustieto.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet. Niillä tuulikuorman todelliset vaikutukset, kuten paikalliset kuormitushuiput, voidaan minimoida ja rakennuksen geometria valita tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi [[julkisivu]]jen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Auringonvalo ja erilaiset äänilähteet sekä niiden aiheuttamat heijastukset on syytä mallintaa ja simuloida. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat, kuten puhdistuksen ja korjauksen erityisvaatimukset, on huomioitava jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/68Yntj5Od.html | Nimeke = Korkean rakentamisen rakentamistapaohje | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rakennustieto.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

== Lähteet ==
{{viitteet}}


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 19: Rivi 16:
*[[Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista]]
*[[Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista]]
*[[Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä]]
*[[Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä]]

== Lähteet ==
{{viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 2. tammikuuta 2014 kello 15.59

Asuintornitaloryhmä Hongkongissa.
Suomen korkein tornitalo Cirrus eli Vuosaaren tornitalo Helsingissä.

Tornitalo on korkea talo, jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne rakennukset, joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.[1] Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään pilvenpiirtäjiksi.[2]

Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[3]

Asumisturvallisuus

Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: hissit ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä voidaan käyttää ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.[4][5]

Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet. Niillä tuulikuorman todelliset vaikutukset, kuten paikalliset kuormitushuiput, voidaan minimoida ja rakennuksen geometria valita tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi julkisivujen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Auringonvalo ja erilaiset äänilähteet sekä niiden aiheuttamat heijastukset on syytä mallintaa ja simuloida. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat, kuten puhdistuksen ja korjauksen erityisvaatimukset, on huomioitava jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727
  2. http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper
  3. Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.2.2012.
  4. Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi.
  5. Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings fire.nist.gov.
  6. Korkean rakentamisen rakentamistapaohje Rakennustieto.fi.

Aiheesta muualla

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.