Ero sivun ”Ahvenkoski” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
IA (keskustelu | muokkaukset) määritelmän muokkaus |
IA (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Pyttis, Abborrfors, Bron över Rökhusforsen.png|thumb|Ahvenkosken yläpuolella sijaitsee [[Savukosken silta|Savukosken museosilta]], jota pitkin [[Kuninkaantie|Vanha Viipurintie]] ylittää Kymijoen.]] |
[[Tiedosto:Pyttis, Abborrfors, Bron över Rökhusforsen.png|thumb|Ahvenkosken yläpuolella sijaitsee [[Savukosken silta|Savukosken museosilta]], jota pitkin [[Kuninkaantie|Vanha Viipurintie]] ylittää Kymijoen.]] |
||
[[Tiedosto:Ahv.kosk..bmp.jpg|thumb|Ohijuoksutusta patoluukun kautta Ahvenkoskessa.]] |
[[Tiedosto:Ahv.kosk..bmp.jpg|thumb|Ohijuoksutusta patoluukun kautta Ahvenkoskessa.]] |
||
'''Ahvenkoski''' ({{k-sv|Abborfors}}) on [[Kymijoki|Kymijoen]] läntisimmän suuhaaran varrella sijaitseva kylä<ref>{{RKY|id=1163 |Nimi= Ahvenkosken historiallinen ympäristö }}</ref>, johon nykyisin kuuluu [[Pyhtää]]llä sijaitseva Ahvenkoski ( |
'''Ahvenkoski''' ({{k-sv|Abborfors}}) on [[Kymijoki|Kymijoen]] läntisimmän suuhaaran varrella sijaitseva kylä<ref>{{RKY|id=1163 |Nimi= Ahvenkosken historiallinen ympäristö }}</ref>, johon nykyisin kuuluu [[Pyhtää]]llä sijaitseva Ahvenkoski (Suur-Ahvenkoski) ja [[Loviisa]]ssa sijaitseva Vähä-Ahvenkoski. [[Ahvenkosken kartano]] sijaitsee Pyhtään puolella. Kymijoen Ahvenkoskenhaaran suuhun Merikoskeen on rakennettu vuonna 1933 [[Ahvenkosken voimalaitos]]<REF name="AutoV5-1" />. |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Versio 27. lokakuuta 2013 kello 00.33
Ahvenkoski (ruots. Abborfors) on Kymijoen läntisimmän suuhaaran varrella sijaitseva kylä[1], johon nykyisin kuuluu Pyhtäällä sijaitseva Ahvenkoski (Suur-Ahvenkoski) ja Loviisassa sijaitseva Vähä-Ahvenkoski. Ahvenkosken kartano sijaitsee Pyhtään puolella. Kymijoen Ahvenkoskenhaaran suuhun Merikoskeen on rakennettu vuonna 1933 Ahvenkosken voimalaitos[2].
Historia
Suomen sota
Vuodesta 1743 Ahvenkoski sijaitsi Ruotsin ja Venäjän rajalinjalla ja siellä sijaitsi rajavartio- ja rajatulliasema. Suomen sodan alkaessa talvella 1808 kenraaliluutnantti Aleksei Ivanovitš Gortšarovin komentama 17. divisioona hyökkäsi Ahvenkoskelta rajan yli tavoitteenaan Loviisa ja Helsinki.
Suomen sodan alkamisen 200-vuotismuistoksi suomalaiset, pietarilaiset ja moskovalaiset sotahistorian harrastajat järjestivät 21. helmikuuta 2008 kello 10 kuvaelman, missä kuvattiin venäläisten joukkojen hyökkäys Ahvenkosken salmen yli noin kello 4:30 21. helmikuuta 1808. Tuolloin venäläinen ratsuväki tuli Kymijoen yli ja kävi lyhyehkön taistelun Ruotsin etuvartiostoa vastaan, joka koostui yhdestä upseerista, aliupseerista sekä 24 muusta sotilaasta. Ensimmäinen kaatunut oli venäläisten lähteiden mukaan kapteeni Rodjanko. Ruotsalaiset joukot vetäytyvät Tesjoelle, missä Ruotsilla oli vähintään kaksi eskadroonaa. Peräytyminen kuitenkin jatkui ja saman päivän iltaan mennessä Venäjän joukot olivat valloittaneet jo Loviisankin.
Suomen sisällissota
Suomen sisällissodassa saksalaiseen, Virosta käsin Suomenlahden ylittäneeseen osasto Brandensteiniin kuuluneen pataljoonan yksi komppania hyökkäsi 8. huhtikuuta 1918 Loviisasta Ahvenkosken kautta Kyminlinnaan.
Toisten tietojen mukaan matkalle lähti kaksi 5. jääkäripaltajoonan komppaniaa. Saksalaiset kohtasivat Tesjoella punakaartin etuvartioston, joka vetäytyi saksalaisten edeltä Kyminlinnan edustalle. Saksalaiset saivat vastaansa paikallisen punakaartin osaston ja punakaartin naisosaston. Lisäksi punakaarti sai vahvistuksia Kymin rautatieasemalle junalla sekä kotkalaisia punakaartin yksilöitä. Lisäksi Rankin rannikkolinnake antoi tulitukea saksalaisia vastaan.[3]
Komppanianpäällikön uskottua kohdanneensa pataljoonan vahvuisen Suomen punakaartin yksikön komppania määrättiin jäämään Sutelan tasalle ja vetäytymään 9. huhtikuuta 1918 takaisin Loviisan suuntaan Tesjoelle[3], koska punakaartilaiset olivat ampuneet tykillä Loviisaan.
Lähteet
- ↑ Ahvenkosken historiallinen ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kymijoen vesivoimalaitokset Helsinginenergia.
- ↑ a b Vainio, Seppo: Saksalaiset kaatuneet sotilaat ja muistomerkit Suomessa 1918, s. 65. Omakustanne, 2009. ISBN 978-952-92-6517-6.