Ero sivun ”Heisei-kausi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Tieto Fukushiman onnettomuudesta
Merkkaus: Mobiilimuokkaus
p →‎Heisei-kauden tapahtumia: kuolinmäärä, tiivistys, w
Rivi 14: Rivi 14:
Vuonna 1998 Japani järjesti [[talviolympialaiset 1998|talviolympialaiset Naganossa]] ja vuonna 2002 yhdessä [[Etelä-Korea]]n kanssa [[jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002|jalkapallon maailmanmestaruuskisat]]. 23. syyskuuta 2004 maanjäristykset [[Niigatan prefektuuri]]ssa [[Hokuriku]]n alueella tappoivat 32 henkeä ja satoja loukkaantui.
Vuonna 1998 Japani järjesti [[talviolympialaiset 1998|talviolympialaiset Naganossa]] ja vuonna 2002 yhdessä [[Etelä-Korea]]n kanssa [[jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002|jalkapallon maailmanmestaruuskisat]]. 23. syyskuuta 2004 maanjäristykset [[Niigatan prefektuuri]]ssa [[Hokuriku]]n alueella tappoivat 32 henkeä ja satoja loukkaantui.


Vuonna 2011 Japanin länsipuolella oli maanjäristys jota seurasi tsunami. Tsunami [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|aiheutti tuhoa]] [[Fukushima]]n ydinvoimalalle. Tapauksen vakavuudelle annettiin alustavasti kansainvälisen seitsenportaisen [[INES-asteikko|INES-asteikon]] mukaan luokka neljä, joka on varsinaisten ydinonnettomuuksien alin luokka. Myöhemmin Ranskan ydinturvaviranomaiset eli ASN nosti Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden vakavuuden luokkaan kuusi. 12.4. Japani nosti onnettomuuden INES-luokituksen tasoon 7. Näin Fukushiman tapaus on vakavuudessaan samaa luokkaa Tshernobylin ydinonnettomuuden kanssa.
Vuonna 2011 Japanin länsipuolella oli [[Sendain maanjäristys 2011|maanjäristys]] jota seurasi [[tsunami]]. Yli 15 000 ihmistä kuoli. Tsunami [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|aiheutti tuhoa]] [[Fukushima]]n ydinvoimalalle. Japani on arvioinut onnettomuuden vakavuuden [[INES-asteikko|INES-asteikolla]] luokkaan 7, mihin laitetaan kaikkein vakavimmat onnettomuudet. Samassa luokassa on vain [[Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus]].


[[Luokka:Japanin historia]]
[[Luokka:Japanin historia]]

Versio 7. elokuuta 2013 kello 17.44

Heisei-kausi (jap. 平成) on Japanissa tällä hetkellä meneillään oleva aikakausi. Heisei-kausi alkoi 8. tammikuuta 1989 – vuonna 1989 nykyinen keisari Akihito nousi valtaistuimelle isänsä Hirohiton kuoleman jälkeen, joten vuosi vastaa Heisein vuotta 1.

Nimi Heisei on otettu kahdesta vanhasta kiinalaisesta klassisesta tekstistä, Shǐjìstä (japaniksi 史記, Shiki) ja Shū Jīngistä (jap. 書経, Shokyō). Shikissä lause ”内” (rauha sisällä ja vauraus ulkopuolella) esiintyy legendaarisen kiinalaisen keisari Shunin viisasta hallintoa kunnioittavassa kohdassa. Shokyōssa on vuorostaan lause ”地” (maa on rauhallinen ja taivas selkeä). Molemmat merkitykset yhdistämällä saatu Heisei (平成) tarkoittaa siis suurin piirtein ”rauha kaikkialla”.

Heisei-kauden tapahtumia

Vuosi 1989 oli yksi Japanin talouden kaikkien aikojen suurimmista kasvuvuosista. Vahvan jenin ja Yhdysvaltain dollaria vastaan edullisen vaihtokurssin avulla Japanin pankki pystyi pitämään korkotason alhaisena, mikä aiheutti suuren investointibuumin. Tokion kiinteistöhinnat nousivat vuoden aikana 60 prosentilla. Hieman ennen uudenvuodenpäivää Nikkei 225 -indeksi saavutti kaikkien aikojen huippuarvonsa, 39 000. Vuoteen 1991 mennessä se oli pudonnut 15 000:een, ja Japanin kuplatalous oli puhjennut. 1990-luvun alusta lähtien maa on ollut talouslamassa aivan viime vuosiin asti, jolloin talous on lähtenyt uudelleen käyntiin.

Vuoden 1988 Recruit-skandaali oli jo heikentänyt kansan luottamusta Japania 38 vuotta hallinneeseen liberaalidemokraattiseen puolueeseen. Niinpä vuoden 1993 vaaleissa LPD:n voitti Morihiro Hosokawan johtama koalitio. Koalitio kuitenkin hajosi, sillä siihen kuuluvat puolueet olivat liittoutuneet lähinnä kaatamaan LDP:n, eikä niillä ollut juurikaan yhteisiä poliittisia kantoja. LDP palasi hallitusvastuuseen vuonna 1996. Vuonna 1995 Kōbessa oli suuri maanjäristys, ja samana vuonna Korkein totuus -kultti teki terrori-iskun Tokion metroon sariinikaasulla.

Heisei-kaudella Japani on palannut maailmankartalle sotilasmahtina. Vuonna 1991 Japani lupasi miljardeja dollareita Persianlahden sodan tukemiseen, mutta perustuslaki esti sen osallistumisen itse sotaan. Iran kritisoi Japania vain rahan syytämisestä. Alueelle lähetettiin sodan jälkeen miinanraivaajia auttamaan jälleenrakennustyössä. Toisen hyökkäyksen Irakiin alettua vuonna 2003 pääministeri Junichiro Koizumin hallitus hyväksyi 1 000 Japanin itsepuolustusvoimien sotilaan lähettämisen Irakiin auttamaan maan jälleenrakentamisessa, mikä oli Japanin suurin ilman YK:n valtuutusta ulkomailla tapahtunut sotilasoperaatio sitten toisen maailmansodan. Joukot lähetettiin vuonna 2004.

Vuonna 1998 Japani järjesti talviolympialaiset Naganossa ja vuonna 2002 yhdessä Etelä-Korean kanssa jalkapallon maailmanmestaruuskisat. 23. syyskuuta 2004 maanjäristykset Niigatan prefektuurissa Hokurikun alueella tappoivat 32 henkeä ja satoja loukkaantui.

Vuonna 2011 Japanin länsipuolella oli maanjäristys jota seurasi tsunami. Yli 15 000 ihmistä kuoli. Tsunami aiheutti tuhoa Fukushiman ydinvoimalalle. Japani on arvioinut onnettomuuden vakavuuden INES-asteikolla luokkaan 7, mihin laitetaan kaikkein vakavimmat onnettomuudet. Samassa luokassa on vain Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus.