Japanin paleoliittinen kausi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Japanin paleoliittinen kausi (jap. 日本の旧石器時代, Nihon no kyū-sekki-jidai) käsittää ajanjakson noin vuodesta 100 000 eaa. alkaen vuoteen 12 000 eaa., jolloin jääkausi loppui ja Japanissa alkoi mesoliittinen Jōmon-kausi. Todisteita ihmisten olemisesta saarella ennen vuotta 30 000 eaa., jolloin ensimmäiset työkalut löydettiin, ovat kiistanalaisia ja useimmiten aikakauden katsotaankin alkaneen vuodesta 35 000 eaa.
Paleoliittinen ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japanin saaret olivat luultavasti yhdistettyinä mantereeseen useaan otteeseen, erityisesti jääkauden kylmimpien vaiheiden aikana. Tällöin merien taso laski jopa 100–200 metriä nykyistä alemmaksi. Tämä asia ei kuitenkaan ole täysin kiistaton, sillä Korean ja Japanin välinen salmi sekä Tsugarunsalmi Hokkaidōn ja Honshūn välillä ovat noin 140 metriä syviä. Todennäköisesti salmet toisinaan olivat kuivia, mutta toisinaan taas veden peitossa riippuen jääkauden vaiheesta.
Varhaisimmat japanilaiset työkalut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhimmat japanilaiset kivityökalut, kivikäsikirveet ja lihakirveet, löydettiin Kami-Takamorista, Miyagin prefektuurista ja ne ajoittuivat noin 500 000 vuotta eaa. Myöhemmin työkalujen huomattiin kuitenkin olevan väärennöksiä. Suurin osa vanhoista työkaluista ajoittuu vuoden 35 000 eaa. jälkeen, joten yleisesti se hyväksytään Japanin saarien asuttamisen alkamisen ajankohdaksi.
Kivityökalut ja hiotut työkalut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japani on poikkeuksellinen tapaus, sillä sieltä on löydetty vanhimmat kivityökalut ja hiotut työkalut koko maailmassa, noin vuoden 30 000 eaa. paikkeilta. Tämäntyyppiset työkalut ajoittuvat muussa maailmassa neoliittiselle kaudelle noin vuoden 10 000 eaa. paikkeille. Vielä ei tiedetä, miksi tämän kaltainen kehitys on tapahtunut Japanissa niin paljon ennen muuta maailmaa, mutta syyksi epäillään lämpimämpää vaihetta maapallon historiassa (vuosien 30 000 eaa. ja 20 000 eaa. välillä), josta saaret ovat saattaneet hyötyä suuresti.
Johtuen tästä erilaisuudesta, Japanin paleoliittinen kausi ei yleisesti sovi perinteiseen käsitykseen kivityökaluihin perustuvasta paleoliittisesta kaudesta. Japanilaiset työkalut osoittavat näin merkkejä mesoliittisestä kaudesta ja neoliittisesta kaudesta jo niin varhain kuin 30 000 eaa.
Paleo-antropologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paleoliittisen kauden ja myöhemmän Jōmon-kauden japanilaiset näyttävät olevan sukua paleo-aasialaiseen kansanryhmään, joka asusti suuressa osassa Aasiaa ennen niiden hajaantumista Kiinan, Korean, Japanin ja Vietnamin kansoihin.
Yhtäläisyydet luurangoissa kertovat myös japanilaisten olleen läheistä sukua muiden aasian aboriginaalien kansojen kanssa. Hampaiden perusteella heidät on taas sijoitettu Sinodont-ryhmään, joka pääasiassa käsitti Kaukoidän muinaiskansat (vaikka nykyväestö ei kokonaan kuulukaan ryhmään). Pääkallon muodot olivat voimakkaita ja silmät varsin syvällä.
Nykyään pääosin Hokkaidōn saarella asuvat Ainut ovat luultavasti näiden paleoliittisten japanilaisten jälkeläisiä. Heidän ulkoiset ominaisuudet on aikaisemmin laskettu europidimaisiksi, mutta nykyään niiden katsotaan olevan paleoliittisen ajan ihmisten piirteitä.
Nykyväestön geneettinen perimä ei ole selkeä linjaus menneisyydestä, vaan niissä on havaittavissa paljon sekoitusta alkuperäisten ja myöhemmin saapuneiden kansojen välillä. Arviolta 10–20 % nykyjapanilaisten geeniperimästä juontaa paleoliittiselle ja Jōmon-kaudelle, lopun ollessa myöhempää perua, pääosin Yayoi-kaudella sekoittunutta perimää.
Paleoliittisen kauden arkeologia Japanissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paleoliittisen kauden tutkiminen Japanissa on varsin uusi asia: ensimmäiset löydöt paleoliittiseltä kaudelta löydettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ennen oletettiin yleisesti ettei Japanissa ole ollut asutusta ennen Jōmon-kautta ja kaivaukset lopetettiinkin niihin kerrostumiin. Ensimmäisen löydön jälkeen paleoliittisiä löytöjä on tehty jo yli 5 000 kappaletta, joista osa sijaitsee jo löydetyillä Jōmon-kauden kaivauksilla. Paleoliittisen kauden tutkimisesta on tehnyt helppoa saaren tuliperäinen luonne: tuhkakerrokset ovat peittäneet koko saaren kerroksittain, jotka on helppo ajoittaa. Erittäin tärkeä sellainen kerrostuma on niin sanottu AT (Aira – Tanzawa) hohkakivikerrostuma, joka peitti koko Japanin noin vuosien 21 000 – 22 000 eaa. välillä.
Japanissa paleoliittisen kauden tutkintaa on vaivannut useat skandaalit. Se oli aikoinaan aihe, jota vain muutamat halusivat tutkia. Ennen useiden huijauksien paljastumista tutkijat luulivat ihmiselämää olleen Japanissa ainakin 600 000 eaa. alkaen. Olettamukset perustuivat Fujimura Shinichin tekemiin tutkimuksiin. Vuonna 2000 Mainichi Shimbun kuitenkin asennutti kaivausalueelle videokameran, joka nappasi Fujimuran nauhalle piilottamassa väärennettyjä esineitä. 90 % paleoliittisen kauden esineistöstä oli Fujimuran kaivamia ja ne joutuivatkin välittömästi epäilyn alaisiksi. Suurin osa näistä löydöistä ei läpäissyt uusintatutkimuksia. Väärennösskandaalin jälkeen vain muutamat löydöt ovat ajoittautuneet vuosien 40 000 – 50 000 eaa. välille ja ensimmäinen yleisesti hyväksytty ajankohta ihmisasutukselle Japanissa onkin 35 000 eaa.