Ero sivun ”Fredrik August Ehrström” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lisätietoa Toivo Haapasen kirjasta Suomen säveltaide (1940)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p wfix
Rivi 1: Rivi 1:
'''Fredrik August Ehrström''' ([[12. tammikuuta]] [[1801]] [[Luoto]] – [[19. maaliskuuta]] [[1850]] [[Helsinki]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen säveltäjä ja laulunopettaja. Hän suoritti perämiestutkinnon [[Vaasa]]ssa 1818 ja aloitti 1824 [[lakitiede|lakitieteen]] opinnot [[Turun yliopisto]]ssa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, [[Mynämäki|Mynämäen]] kihlakunnan [[Kruununvouti|kruununvoudin]] [[Anton Mauritz Ehrström]]in apulaiseksi.<ref name = HAAPANEN/>
'''Fredrik August Ehrström''' ([[12. tammikuuta]] [[1801]] [[Luoto]] – [[19. maaliskuuta]] [[1850]] [[Helsinki]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen säveltäjä ja laulunopettaja. Hän suoritti [[perämies]]tutkinnon [[Vaasa]]ssa 1818 ja aloitti 1824 [[oikeustiede|lakitieteen]] opinnot [[Turun yliopisto]]ssa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, [[Mynämäki|Mynämäen]] kihlakunnan [[Kruununvouti|kruununvoudin]] Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.<ref name = HAAPANEN/>


Pian Ehrström muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], missä hänen toinen veljensä [[Erik Gustaf Ehrström]] toimi ruotsinkielisen Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik Ehrström alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen [[Akademiska Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuran]] kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref name = HAAPANEN/>
Pian Ehrström muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], missä hänen toinen veljensä [[Eric Gustaf Ehrström]] toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik Ehrström alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen [[Akademiska Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuran]] kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref name = HAAPANEN/>


Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "[[Runebergin lähde|Lähteellä]]" ja "Joutsen".<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref>
Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "[[Runebergin lähde|Lähteellä]]" ja "Joutsen".<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref>

Versio 2. heinäkuuta 2013 kello 10.02

Fredrik August Ehrström (12. tammikuuta 1801 Luoto19. maaliskuuta 1850 Helsinki[1]) oli suomalainen säveltäjä ja laulunopettaja. Hän suoritti perämiestutkinnon Vaasassa 1818 ja aloitti 1824 lakitieteen opinnot Turun yliopistossa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, Mynämäen kihlakunnan kruununvoudin Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.[2]

Pian Ehrström muutti Pietariin, missä hänen toinen veljensä Eric Gustaf Ehrström toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik Ehrström alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen Akateemisen Musiikkiseuran kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.[1][2]

Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä Runebergin runoihin, kuten "Lähteellä" ja "Joutsen".[1][3]

Julkaistuja teoksia

[2]

  • Suomalainen messu 1837
  • Första elementerna i sånglära, oppikirja 1846
  • Fyrstämmiga sånger för mansröster, mieskuorolauluja 1846
  • Tio sånger vid pianoforte, yksinlauluja 1850

Lähteet

  1. a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717
  2. a b c Haapanen, Toivo: Suomen säveltaide, s. 51–52. Helsinki: Otava, 1940.
  3. Runeberg.net
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.