Ero sivun ”Avioton lapsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
boldataan mieluummin tässä
huorilapsi pois, ei ollut ainakaan tuoreessa Kielitoimiston sanakirjassa. Kaikkia vanhentuneita nimityksiä ei tarpeen täällä luetella
Rivi 20: Rivi 20:
==Avioliiton ulkopuolisen lapsen nimityksiä suomen kielessä==
==Avioliiton ulkopuolisen lapsen nimityksiä suomen kielessä==


Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat '''äpärä''', '''lehtolapsi''' ja '''huorilapsi'''. Nimitykset ovat osin halventavia.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Aviotonta lasta on kutsuttu myös ''sikiöksi'', mutta tässä merkityksessä sanaa ei enää käytetä tai ymmärretä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu [[ihtiriekko|surmatun lapsen haamu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, juha| Nimeke = Kalevalan mytologia| Vuosi = 1987| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-403-0}}</ref>
Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat '''äpärä''' ja '''lehtolapsi'''. Nimitykset ovat osin halventavia.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Aviotonta lasta on kutsuttu myös ''sikiöksi'', mutta tässä merkityksessä sanaa ei enää käytetä tai ymmärretä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu [[ihtiriekko|surmatun lapsen haamu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, juha| Nimeke = Kalevalan mytologia| Vuosi = 1987| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-403-0}}</ref>


''Äpärä''-sana (äpäre) on aiemmin merkinnyt niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää (odelmaa) eli tavallaan niityn ylimääräistä tuottoa. Myöhemmin merkitys muuntui tarkoittamaan parisuhteessa alkunsa saanutta lasta, joka syntyy vasta isän kuoleman jälkeen. Siitä sanan merkitys laajentui tarkoittamaan kaikkia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Äpärästä tuli laillinen lapsi, jos mies otti lapsen äidin laillisesti aviopuolisokseen. Samoin, jos mies tunnusti avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa, lapsi saattoi laillisesti ottaa isänsä sukunimen. Nykyisin äpärä on haukkumasana.
''Äpärä''-sana (äpäre) on aiemmin merkinnyt niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää (odelmaa) eli tavallaan niityn ylimääräistä tuottoa. Myöhemmin merkitys muuntui tarkoittamaan parisuhteessa alkunsa saanutta lasta, joka syntyy vasta isän kuoleman jälkeen. Siitä sanan merkitys laajentui tarkoittamaan kaikkia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Äpärästä tuli laillinen lapsi, jos mies otti lapsen äidin laillisesti aviopuolisokseen. Samoin, jos mies tunnusti avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa, lapsi saattoi laillisesti ottaa isänsä sukunimen. Nykyisin äpärä on haukkumasana.

Versio 2. lokakuuta 2012 kello 13.48

Avioton lapsi on termi, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen, jonka vanhemmat eivät olleet keskenään naimisissa. Lyhyempänä termiä käytetään muodossa au-lapsi.

Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa eurooppalaisessa, myös suomalaisessa yhteiskunnassa vielä 1900-luvun alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa surmattu jo vastasyntyneinä. Kristinusko kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla äpärä, jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu bastardijänne.

Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin kuntiin nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.

Tunnettuja avioliiton ulkopuolella syntyneitä henkilöitä

Avioliiton ulkopuolisen lapsen nimityksiä suomen kielessä

Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat äpärä ja lehtolapsi. Nimitykset ovat osin halventavia.[1] Aviotonta lasta on kutsuttu myös sikiöksi, mutta tässä merkityksessä sanaa ei enää käytetä tai ymmärretä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu surmatun lapsen haamua.[2]

Äpärä-sana (äpäre) on aiemmin merkinnyt niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää (odelmaa) eli tavallaan niityn ylimääräistä tuottoa. Myöhemmin merkitys muuntui tarkoittamaan parisuhteessa alkunsa saanutta lasta, joka syntyy vasta isän kuoleman jälkeen. Siitä sanan merkitys laajentui tarkoittamaan kaikkia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Äpärästä tuli laillinen lapsi, jos mies otti lapsen äidin laillisesti aviopuolisokseen. Samoin, jos mies tunnusti avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa, lapsi saattoi laillisesti ottaa isänsä sukunimen. Nykyisin äpärä on haukkumasana.

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
  2. Pentikäinen, juha: Kalevalan mytologia. Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-403-0.