Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ja tämä pitäisi erottaa kahdeksi eri artikkeliksi. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref> |
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref> |
||
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref> |
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref> |
||
Ritarihuoneen toimintaa sääteli '''ritarihuonejärjestys'''. Ruotsin vuoden 1626 säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna 1869 uudella ritarihuonejärjestyksellä.<ref>[http://www.histdoc.net/laki/rhj.html Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille] – Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 1869. No 13.</ref>. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156). |
Ritarihuoneen toimintaa sääteli '''ritarihuonejärjestys'''. Ruotsin vuoden 1626 säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna 1869 uudella ritarihuonejärjestyksellä.<ref>[http://www.histdoc.net/laki/rhj.html Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille] – Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 1869. No 13.</ref>. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156). |
||
Versio 4. syyskuuta 2012 kello 22.20
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Rakennus ja Ritarihuone-niminen organisaatio pitäisi käsitellä eri artikkeleissa. |
Suomen Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on samannimisen Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti G. T. Chiewitz ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 Suomen säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien 1863–1864 ja 1867 valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, 1872 porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina 1877–1878.[1]
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.[2]
Ritarihuoneen toimintaa sääteli ritarihuonejärjestys. Ruotsin vuoden 1626 säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna 1869 uudella ritarihuonejärjestyksellä.[3]. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156).
Lähteet
- ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella
- ↑ Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille – Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 1869. No 13.
Aiheesta muualla