Ero sivun ”Peräpohjalaiset murteet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
On toki olemassa nimitys Lapin murre, lappilaismurteet.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|on siirrettävä nimelle '''lappilaismurteet''', sillä alueena on [[Lapin maakunta|Lappi]].}}
[[Kuva:Suomen murteet.png|thumb|Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) huom. ei vastaa nykytilannetta]]
'''Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet''' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[Suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen [[Lapin lääni]]n sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]].


[[Kuva:Suomen murteet.png|thumb|Lappilaismurteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue), huom. ei vastaa nykytilannetta]]
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:
*[[Jällivaaran murteet]]
*[[Kemijärven murteet]]
*[[Kemin murteet]]
*[[Ruijan murteet]]
*[[Tornion murteet]]


'''Lappilaismurteet''' tai ''peräpohjolaismurteet'' ovat [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen maantieteellisesti toiseksi laajin [[suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä [[suomen murteet|murrealue]]esta ja kuuluvat [[länsimurteet|länsimurteisiin]].
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen [[Tornionjoki|Tornionjokea]] kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa [[meänkieli|meänkieleksi]] ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.


[[Suomi|Suomessa]] lappilaismurteiden alue eli [[Kemin murteet|Kemin]], itäisen [[Tornion murteet|Tornion(joki)laakson]] ja [[Kemijärven murteet]] kattavat lähes koko [[Lapin maakunta|Lapin]].
==Piirteet==

[[Ruotsi]]ssa [[Norrbotten]]in ja [[Lappi (Ruotsi)|Lapin]] itäosissa läntisen Tornionlaakson, [[Vittangi-Jukkasjärven murteet|Vittangi-Jukkasjärven]] ja [[Jällivaaran murteet|Jällivaaran murteita]] kutsutaan ''[[meänkieli|meänkieleksi]]'', jolla on tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.

[[Norja]]n [[Finnmark|Ruija]]ssa puhuttavia Itä- ja Länsi-[[Ruijan murteet|Ruijan murteita]] pidetään ''kveenin kielenä''.

== Piirteet ==


* itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
* itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
Rivi 20: Rivi 20:
**''Mettän humina.''
**''Mettän humina.''


* jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. [[Etelä-Pohjanmaan murre|eteläpohjalaiset murteet]])
* jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. [[eteläpohjalaismurteet]])
**''saunhaan'' (ensimmäisen asteen metateesi)
**''saunhaan'' (ensimmäisen asteen metateesi)
**''sauhnaan'' (toisen asteen metateesi)
**''sauhnaan'' (toisen asteen metateesi)
Rivi 40: Rivi 40:
* verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa
* verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa


{{Tynkä/Kieli}}


{{tynkä/Kieli}}
[[Luokka:Peräpohjalaiset murteet| ]]

[[Luokka:Peräpohjalaiset murteet|*]]


[[de:Peräpohjola-Dialekte]]
[[de:Peräpohjola-Dialekte]]

Versio 3. syyskuuta 2012 kello 00.41

Tämä artikkeli on siirrettävä nimelle lappilaismurteet, sillä alueena on Lappi.
Lappilaismurteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue), huom. ei vastaa nykytilannetta

Lappilaismurteet tai peräpohjolaismurteet ovat savolaismurteiden jälkeen maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta ja kuuluvat länsimurteisiin.

Suomessa lappilaismurteiden alue eli Kemin, itäisen Tornion(joki)laakson ja Kemijärven murteet kattavat lähes koko Lapin.

Ruotsissa Norrbottenin ja Lapin itäosissa läntisen Tornionlaakson, Vittangi-Jukkasjärven ja Jällivaaran murteita kutsutaan meänkieleksi, jolla on tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.

Norjan Ruijassa puhuttavia Itä- ja Länsi-Ruijan murteita pidetään kveenin kielenä.

Piirteet

  • itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
    • Vuojen päästä. (=vuoden)
    • Paan väri. (=padan)
  • länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
    • Mettän humina.
  • jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaismurteet)
    • saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
    • sauhnaan (toisen asteen metateesi)
  • nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
    • huomena
    • ymmärys
  • v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
    • Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
  • omaleimaiset persoonapronominit
    • Mie
    • Sie
    • Met
      • Meän koira
    • Tet
      • Teän koira
  • verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa


Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.