Maakeski

Maakeski on Padasjoen kaakkoiskulmassa oleva kylä [1]. Maakeskessä asuvat ovat maakeskeläisiä. Toivo Jallin kirja Kylä maan keskellä (Padasjoki 2001) kertoo totta ja tarua Maakeskestä ja maakeskeläisistä.

Maakeskessä oli kansakoulu, sittemmin peruskoulun ala-aste, noin sadan vuoden ajan. Nyttemmin pitäjän koulut ovat kirkonkylässä. Viime vuosisadalla Maakeskessä oli sekä SOK:laisen Padasjoen Osuuskaupan että OTK:laisen Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen myymälä samoin kuin yksityiset Heinosen ja Pakkasen sekatavarakaupat ja Kahvila Tähkä. Heinosen kauppa, sittemmin Monosen kauppa, lopetti niistä viimeisenä toimintansa vuonna 2011.

Maakesken nuorisoseuran toimeliampina vuosina kylä tunnettiin vuotuisista Linnamäen hiihtokilpailuista.

Historia

Padasjoen keskiaikaisiin, suurehkoihin kyliin lukeutuvasta Maakesken kylästä ensimmäinen maininta on vuodelta 1443. Kylän itäpuolella oleva Linnanmäki on saattanut kuulua linnavuorijärjestelmään. Maakesken vanhimmat rajatiedot ovat vuodelta 1478, jolloin rajatuomarina toimi Eerik Akselinpoika Tott.

Maakeskessä on ollut kaksi virkataloa sekä joukko talonpoikaistaloja. Virkatalot olivat Maakesken puustelli eli Anttilan sotilasvirkatalo ja Padasjoen seurakunnan kappalaisen virkatalo eli Kekkala. Talonpoikaistalot olivat Varis, Kipaila, Paavo eli Rauskala, Rekola, Teppinen, Lohtari, Rasvala, Salvila, Uotila, Helleri eli Nikula ja Häkkä, joista useimmat on sittemmin halottu.

Mitä Maakeski tarkoittaa

Mistä Maakesken nimi tulee? Helpointa on ajatella, että Maakeski on yhdyssana: maa ja keski.

Vähän mutkikkaammille poluille joudutaan, jos oletetaan kylän nimen olevan samaa kantaa kuin kylän läpi virtaavan yhden puron eli Maaksojan ja samannimisen mäen nimi. Tällöin nimen takaa voisi ehkä etsiä etunimeä Maaksi eli Maxima. Ainakin ikivanhojen la-päätteisten kylännimien – Hinttola, Inkilä (nykyinen Jokioinen), Kaukila, Osoila ja Virmaila – takana on etunimi. Juuri päätteen perusteella Nyystölänkin on arveltu saaneen nimensä Nysse- eli Dionysios-sedän mukaan, joten Nyystölän nimi voisi olla nykysuomeksi Nisula. Mutta unohdetaan Maxima nyt ainakin tällä kertaa, koska Maakesken nykyisen nimen tai sen tiedossa olevien esimuotojen lopussa nimenomaan ei ole la-päätettä.

Jos Maakeski on yhdyssana, mitä se silloin tarkoittaa? Åke Granlundin nimenselityksen mukaan Maakeski on Päijänteen kahden suuren lahden väliin jäävän niemen tyvessä. Sillä tavalla se on keskellä olevaa maata. Tässä yhteydessä maa tarkoittanee pelto- ja metsäaluetta, eikä esimerkiksi isoa saarta, kuten joissakin toisissa nimissä.

Toivo Jalli on selittänyt Maakesken tarkoittavan muinaisen, Asikkalan itäosissa olevan Kalkkistenkosken ja Padasjoen länsirajalla virtaavan Suomenojan välisen elinläänin keskikohtaa. Sen ääripisteissä on yhä Maanpää-nimisiä paikkoja. Toisen tulkinnan mukaan Maakeski on alue, joka on kahden rautakautisen taajaman eli Äinään ja Padasjoen nykyisen kirkonkylän keskellä, mutta Eeva-Liisa Stenhammar on pitänyt mahdollisena, että nimi olisi peräisin vieläkin vanhemmilta ajoilta.

Asikkalan puolella olevat Äiniöt eli Äinäät ovat Jallin mukaan kirjureiden väännös saamen kielen eana-sanasta, mikä suomeksi tarkoittaa niin ikään maata. Nykyisen Asikkalan pohjoiset ja Padasjoen eteläiset kylät olisivat hänen mukaansa olleet esihistoriallisen muinaispitäjän keskusta. Oikeastaan Maakeski yhdessä Iso- ja Vähä-Äiniön kanssa on siis Keskimaa. Hyvänä vertailukohtana on Asikkalan Vähimaa.

Historiallinen Maakeski juontuu 1400-luvulta. Makæski mainitaan asiakirjoissa 1466 ja Maakeski by sekä Maankeski by eli Maakesken kylä 1484, kun taas vuodelta 1478 ovat vanhimmat tiedot Maakesken rajoista. Niitä helpommin pääsee tutkimaan kruunun tiliasiakirjojen aineistosta koottua Suomen asutuksen yleisluetteloa. Sitä voi lukea internetistä[2] . Sen vanhimmat tiedot alkavat vuodesta 1539.

Aluksi Maakesken kylän nimi on kirjoitettu Suomen asutuksen yleisluetteloon monella tavalla: Makeskus, Maakeske, Makesku, Makesko ja jopa Makeschu. Vuonna 1561 alun vokaali on pitkä ja sanan loppuun ilmestyy i: Maakeskij. Vuonna 1593 on asiakirjoissa Makeskis ja 1597 Makeski. Vuonna 1607 ilmeisesti hyvin ruotsinkielinen kirjuri on ajatellut kylän nimen olevan Makoskog. Noin 1630-luvulta lähtien Maakesken kylän ruotsinkieliseksi nimeksi näyttää vakiintuvan Makeskis, joka voitiin kirjoittaa myös Makäskis: suomeksi sanottuna Maakeski. Myös Padasjoen seurakunnan kirjoissa Maakeski on aluksi joko Makeskis tai Makäskis ja 1800-luvulta lähtien Maakeskis.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Maakesken kylän nimi on harvinainen, vaikkei ihan ainutlaatuinen. Sysmässä Maakeski on ollut torpan nimenä. Hämeenkoskella on Maakeskenkulmaksi kutsuttu kylänseutu. Maakeskinen on järvi Petäjävedellä. Jallin mukaan nimet voisivat kuitenkin olla padasjokelaista vientitavaraa. Maakesken kanssa samanlaisia keski-päätteisiä paikannimiä ovat taas esimerkiksi Hauhon Metsäkeski, Vammalan Kivikeski ja Oriveden Kuuskeski. Suomalaisessa paikannimikirjassa sarjaan liitetään myös Koskikeskinen Jämsänkoskelta.

Luontevalta tuntuu taivuttaa keski-sanaa ulkopaikallissijoissa: ollaan keskellä ja mennään keskelle. Mutta Maakesken lopussa keski taipuu sisäpaikallissijoissa: Maakeskessä jne. Ei tarvitse olla paikkakuntalainen, jotta taitaisi nämä taivutukset, vaikka on siitä etua. Esimerkiksi Maakeskinen ei kuulosta kovin maakeskeläiseltä.

(Muokattu Leo Suomaan lehtikirjoituksesta)

Miltä Maakeski näytti Kuninkaan kartastossa?

Niin kuin koulun opetuksista muistamme, Ruotsin historiassa vuosi 1772 oli ratkaisujen vuosi. Kuningas Kustaa III kaappasi itselleen vallan. Suomen ylipäällikkö Augustin Ehrensvärd kuoli vähän sen jälkeen ja Bernt Otto Stackelberg nimitettiin hänen seuraajakseen. Stackelberg teki tärkeän havainnon: ”Mikäli minä tiedän, ei tähän asti liene mitään sotilaallista karttaa Suomesta laadittu.” Kun uhka Venäjän-sodasta näytti kuitenkin hälvenneen, toimiin ei heti ryhdytty. Asia tuli uudestaan ajankohtaiseksi, kun Kustaa III kävi Suomessa ja mm. Asikkalan Anianpellossa. Kartan tekeminen aloitettiin 1770-luvun lopulla. Vuonna 1805 Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf luovutti Ruotsin sota-arkistoon kokonaisuudessaan Kuninkaallisen karttakokoelman aineksen.

Timo Alanen ja Saulo Kepsu ovat laatineet näiden karttojen pohjalta teoksen Kuninkaan kartasto Suomesta 1776 – 1805 (SKS:n toimituksia 505, Tampere 1989). Kirjan sivulla 267 on esitetty Auttoinen ja sivulla 268 Maakeski, Nyystölä, Jokioinen, Pappila ja Syrjäntaka, sivulla 269 Hinttola ja eräitä muita Päijänteen saaria. Sivulla 252 näkyy Munkull Lax (joka lienee antanut nimen nykyiselle Mukulille), ja karttaan merkistystä joesta päätellen se on nykyinen Maakesken Isonjoenlahti. Maakesken ja Joenniemen välinen alue on kartassa valkoisena läiskänä.

Miltä Maakeski näytti parisataa vuotta sitten piirretyssä kartassa? Karttalehden länsilaidassa on Ödemarck eli erämaa. Sen laidasta löytyy tuttuja paikannimiä: Palitas jvi (nykyinen Iso-Pallitta), sen eteläpuolelta Härva jvi (nykyinen Vähä-Hervo) sekä Iso Tarus jvi samoin kuin Wähä Tarus. Tarusten eteläpuolella on Calijärvi (nykyinen Kaalijärvi). Niin piirtyi kartalle erämaan laita.

Heinjokea ei ole nimeltä mainittu, mutta sen ja vanhan maantien risteykseen on merkitty torppa – jokseenkin sille paikalle, missä Heinjoki on nykyisinkin. Jokea alaspäin mentäessä vastaan tulee kaksi torppaa sekä merkinnät ”såg” ja ”qvarn” eli saha ja mylly. Myllykoski ja Sahuri ovat nykyisin sillä paikalla. Nykyisen Konnun kohdalla on ”Qv” ja kaksi myllyn merkkiä.

Karttaan on piirretty polku, joka kulkee Myllykoskelta pohjoiseen maantielle jonnekin Ilolanmäen paikkeille ja toisaalta etelään, Maakeskeen nykyiselle Muurahaismäentielle. Etelään tuleva polku ylittää kaksi nimeämätöntä puroa, joista toinen lienee Maakesken ja Nyystölän rajoilla Rajalan luona edelleen soliseva Palvaanoja ja toinen on Maaksoja, joka virtaa Maaksojanmäeltä Vinnilän- ja Tulppalanmäkien editse yhtyäkseen sitten ennen Haajaista nykyiseen Kylänjokeen. Kylänjokeakaan ei ole Kuninkaan kartassa nimetty.

Karttaan piirretty Kylänjoki laskee Päijänteeseen Kunnun lahteen (suomen kielen o-kirjaimet ovat olleet vaikeita ruotsinkielisille kirjureille!), tarkemmin Lihman Pohjan lahteen (nykyinen Liimanpohja) Paranuxen Randa -nimisen torpan luona; torppa on joen itäpuolella. Nykyisesssä kartassa lukee Rausa sen niemen kärjessä, jonka länsipuolella on Kylänjoen suisto.

Maantie on Kuninkaan kartastossa piirretty sivuuttamaan Maakesken taajama sen länsipuolelta. Kylän omat tiet ovat – suunnilleen – nykyinen Muurahaismäentie, Häntämäentie ja Mukulintie. Vaikka kartan tiet eivät välttämättä olleet aivan nykyisen tielinjan kohdalla, käytetään tässä niiden nykyisiä nimiä.

Muurhaismäentietä päästiin Nyystölän Myllykoskelle. Mukulintie näyttäisi menneen Päijänteen rantaan ehkä nykyisen Hörhän paikkeilta; sitä ei siis ole merkitty jatkumaan Joenniemen suuntaan.

Häntämäentie meni Anttilaan, mutta se jatkui sen ohitse (ilmeisesti Möysälänkallion länsipuolitse, nykyisen Alpakan eli Leppävaaran ohitse) Hirt Niemen (nykyisen Hirtniemen) länsirantaa pitkin Taipalen Njemen editse Kirjois njemi -nimiseen paikkaan (nykyinen Kirjosniemi). Polku lienee haarautunut jostain nykyisen Leppäkorven kohdalta ja mennyt siitä ehkä nykyisen Anttilanvuoren pohjoispuolitse Hirtniemen itäpuolelle. Häntämäentie näyttäisi yhtyneen nykyiseen Harilantiehen kenties jossain Alpakan ja Saarikon luona; karttaan merkitty polku kulki sieltä Parannusrannan kautta Konnuun ja edelleen Nyystölään jokseenkin nykyistä reittiään.

Maakesken edustalla olevista Päijänteen saarista kartassa on nimetty mm. Hovari Sari (eli nykyinen Huovari) ja Lammas Sari.

Maakesken kylä on merkitty karttaan joen, nykyisen Kylänjoen, varteen. Kylän rakennuksista on merkitty nykyiselle paikalleen majurin puustelli (eli nykyinen Anttila). Maantieteellisenä paikannimenä on kartassa kuitenkin Häpiämäki, nykyisen Häntämäen kohdalla, mikä voi olla kirjoitusvirhe. Muut Maakesken talojen rakennukset ovat jokseenkin nykyisten Muurahaismäentien, Mukulintien ja Häntämäentien risteyksen ympärillä. Pitkä rakennusrivi on piirretty karttaan risteyksen koillispuolelle Häntämäentien molemmin puolin, mutta enimmäkseen tien itäpuolelle – nykyisen Punaisen tuvan kohdalle ja siitä Anttilaan päin. Iso-Häkkä lienee yhä karttaan merkityllä paikallaan. Vanha maantie eli nykyinen Maakesken lenkki on kartassa sillä paikalla missä se on nytkin. Mitään rakennuksia ei kartassa ole Kylänjoen ja tienristeyksen etelä- eikä länsipuolella (nykyisellä Sallanmäellä ja Vakkilassa). Torppia tai mäkitupia ei Maakesken karttaan ole merkitty. Kartassa ei ole myöskään merkintöjä Maakesken myllyistä tai sahoista. Linnamäki on piirretty sinne, missä se nykyisinkin on.

Muista asiakirjoista tiedämme, että Kuninkaan kartaston tekoaikana Maakeskessä oli noin 350 asukasta. Taloja olivat Maakesken säteri (eli sotilaskartano eli karttaan erilleen merkitty majurin puustelli, nykyinen Anttila), Varis, Kallio-Kipaila, Kylä-Kipaila, Kangas-Paavo, Kylä-Paavo, Rekola, Teppinen, Lohtari, Rasvala, Salvila, Uotila, Sisto, Nikula, Häkkä ja Kekkala eli kappalaisen puustelli eli -kartano (jotka on kaikki piirretty ryhmäkylään). Anttilalla oli ainakin kuusi torppaa, Rekolalla yksi torppa samoin Rasvalalla ja Kekkalalla. Lisäksi kylässä lienee ollut ainakin kutojan, sepän, räätälin ja karvarin torpat samoin kuin useita sotilas- ja reserviläistorppia. Itsellisillä lienee ollut omia mäkitupiansa.

(Muokattu Leo Suomaan lehtikirjoituksesta)

Kulttuuriympäristö

Vanhan maantien ja kylän halki kulkevan Kylänjoen varteen keskittynyttä historiallista taajamaa ympäröi laajahko, metsiin rajautuva avoin peltomaisema [3], [4]. Sen laidalla sijaitseva seuratalo Rientola [5] on Maakesken nuorisoseuran perustamisajalta 1920-luvun alusta. Kyläkeskuksen ulkopuolella, Lahti-Jämsä maantien varrella sijaitsee Maakesken 1905 perustetun työväenyhdistyksen talo.

Alho on kirjoittanut [6]: "Oma maailman napani löytyy Päijänteen alueelta. Padasjoella, jossa sukuni on asunut niin kauan kuin kirkonkirjat tietävät kertoa, on kylä nimeltä Maakeski. Nimi on tiettävästi tarkoittanut joko keskimmäistä maata tai maan keskipistettä. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudelta alkaen. Pitkästä historiasta ja pyhyyden läsnäolosta kertovat seudun kalliomaalaukset, linnavuoret ja entinen pakanallinen uhrilehto. Siellä Järvi-Suomen metsissä on eräs mäki, jolta näkee kauas. Mäellä on ikivanha taivaisiin kurkottava kelohonka. Sen lasken maailmani keskipisteeksi. Siellä maisema, mieli ja jumalat kohtaavat ja maailma jatkuu taivaanrantaan."

Maakesken sankarivainajat 1939-45

Maakesken Rientolan seinällä on - aikaisemmin koulun seinällä ollut - sankarien muistolaatta, mistä ilmenevät sodassa kaatuneiden miesten nimet sekä syntymä- ja kuolinajat. Kaikilla taulussa mainituilla sankarivainajilla on jokin yhteys Maakeskeen, mutta siinä eivät ole esimerkiksi kaikkien Maakeskessä syntyneiden tai Maakesken koulua käyneiden sankarivainajien nimet. Arkistolaitoksen kotisivulla [7] on puolestaan tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä suomalaisista. Alla olevaan luetteloon on koottu arkistolaitoksen tiedoston tietoja muistolaatassa olevista sankarivainajista, sikäli kuin näitä tietoja on tiedostossa. Suomen sodissa 1939-1945 tiedosto ei siis ole arkistolähde, vaan suurimmaksi osaksi arkistolähteisiin perustuva tutkimustulos, jota edelleen täydennetään ja tarvittaessa korjataan. Tiedoissa siis saattaa olla puutteita ja virheitä. Esimerkiksi kaikki Rientolan seinällä olevan muistolaatan etunimet, syntymä- tai kuolinajat eivät tarkasti täsmää Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedostossa olevien tietojen kanssa.

Aalto Martti 23.11.1911 - 08.02.1940 naimaton työmies korpraali joukko-osasto 3./JR 6 synnyinkunta Asikkala kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Sarkola

Aaltonen Sulo Edvard 05.05.1925 - 24.06.1944 naimaton maatyömies sotamies joukko-osasto 1./Täyd.P 4 synnyinkunta kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki haavoittumisaika 23.06.1944 haavoittumispaikka Tuulos kuolinpaikka 14. KS

Anttila Reino Aaretti 16.07.1921 - 12.08.1944 naimaton sekatyömies sotamies joukko-osasto 1./Rj.P 3 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Ilomantsin suunta

Häkkä Onni Sadrak 05.04.1903 - 19.02.1940 naimisissa, 5 lasta maanviljelijä alikersantti joukko-osasto 5./JR 63 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki kuolinpaikka Taipale, Terenttilä

Jokinen Toimi Omar 18.12.1907 - 02.03.1940 naimaton talollisen poika sotamies joukko-osasto 3./JR 6 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Kyläpaakkola Äyräpää

Ketunmäki Martti Olavi 26.03.1914 - 30.11.1941 naimaton autonapumies sotamies joukko-osasto II/JR 4 synnyinkunta kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Maaselkä

Koivula Erkki Feliks 14.01.1915 - 21.07.1941 naimisissa, 1 lapsi sekatyömies sotamies joukko-osasto 7./JR 44 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki haavoittumisaika 20.07.1941 haavoittumiskunta Salmi kuolinpaikka 26.KS

Leppänen Martti Johannes 23.07.1918 - 01.03.1940 naimaton nuohooja sotamies joukko-osasto Tyk.K/JP 3 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Hollola asuinkunta Hollola kuolinpaikka Karhusuo Viipurin mlk

Liukkonen Kauko Kalervo 05.06.1921 - 15.08.1944 naimaton työmies sotamies joukko-osasto 1./20.Pr. synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki haavoittumisaika 11.08.1944 haavoittumispaikka Tolvajärvi Korpiselkä

Mäkinen Eino Kalervo 05.05.1921 - 16.01.1943 naimaton verhoilija sotamies joukko-osasto 5./3.Pr. synnyinkunta Padasjoki kotikunta Helsinki asuinkunta Helsinki kuolinpaikka Krivi

Nikula Kaino Kalervo 02.06.1920 - 30.07.1941 naimaton rajavartija sotamies joukko-osasto 11.RajaK synnyinkunta Maaria kotikunta Kaarina asuinkunta Kaarina kuolinkunta Bromarv

Norman Bruno Evert 09.09.1916 - 29.01.1940 naimaton maatyömies sotamies joukko-osasto 3./JR 6 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Pasuri Valkjärvi

Norman Heino Oskari 01.12.1921 - 01.03.1942 naimaton sekatyömies sotamies joukko-osasto Rj.P 3 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Laatokka

Ojaranta Antti Arvo 02.07.1920 - 06.07.1944 naimaton työmies korpraali joukko-osasto 3./JR 35 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Ihantala Viipurin mlk

Raekallio Jorma Aimo 19.11.1907 - 14.02.1940 naimisissa, 3 lasta kalastusneuvoja vänrikki joukko-osasto Komp.Timonen/Vii.Skp. synnyinkunta Helsinki kotikunta Viipuri asuinkunta Viipuri kuolinpaikka Summa Kuolemajärvi

Saksinen Onni Armas 19.07.1915 - 19.07.1941 naimisissa, 1 lapsi konepuuseppä sotamies joukko-osasto 3./Pion.P 27 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Helsinki asuinkunta Helsinki kuolinpaikka Suokumaa Joutseno

Salminen Yrjö Bernhard 18.03.1910 - 22.04.1940 naimaton työmies sotamies joukko-osasto Kol./JR 6 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Asikkala asuinkunta Asikkala kuolinpaikka 10.SotaS

Suojala Oiva Ilmari 04.05.1918 - 17.07.1941 naimaton maanviljelijä sotamies joukko-osasto 7./JR 44 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Pitkäranta Impilahti

Suppula Yrjö Väinö 03.10.1914 - 09.09.1941 naimisissa, 1 lapsi metsätyönjohtaja luutnantti joukko-osasto 5./JR 22 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Heinola asuinkunta Heinola kuolinpaikka Aunus, Hoilampi

Syrjänen Eino Albinus 16.02.1901 - 12.03.1940 naimisissa, 8 lasta työmies sotamies joukko-osasto A.kol./2.D synnyinkunta Padasjoki kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki haavoittumisaika 11.03.1940 haavoittumispaikka Kuparsaari Antrea kuolinpaikka 2.KS

Teppinen Aarne Johannes 06.03.1912 - 07.03.1940 naimisissa, 2 lasta maanviljelijä alikersantti joukko-osasto JR 69 synnyinkunta Padasjoki kotikunta Kärkölä asuinkunta Kärkölä kuolinpaikka Kollaa

Tähkänen Lauri Olavi 25.12.1920 - 10.06.1944 naimaton maanviljelijän poika korpraali joukko-osasto 3./JP 1 synnyinkunta kotikunta Padasjoki asuinkunta Padasjoki kuolinpaikka Mainila

Maakesken talojen suvuista

Virmailan suku – Maakesken suku [8]

Maakeski tänään

Maakesken kylän kotisivu [9]

Maakesken Metsästäjät ry [10]

Pirttimäen ratsutila [11]

Punainen tupa [12]

Piilostenniemi [13]

Kosla Oy [14]

Tunnettuja maakeskeläisiä

Kirjailija Timo Hännikäinen [15] on syntyisin Maakeskestä. Kirjailija Toivo Jalli [16], jonka teoksen Muista musta valkea Helsingin Sanomat on nimennyt kunnalliskirjastoon [17] yhdeksi Padasjoen teokseksi, on niin ikään syntyjään maakeskeläinen.

Viitteet

Padasjoen kylät

• Ala-Porasa
• Alho
• Arrakoski
• Auttoinen
• Hirtniemi
• Ilmoila
• Jokioisten Saksala
• Kailankulma
• Kasiniemi
• Kaukela
• Kaurate
• Kellosalmi
• Keskusta
• Koiravuori
• Laivaranta
• Maakeski
• Mainiemi
• Neroskulma
• Nyystölä
• Pappila
• Palsa
• Porasa
• Purola
• Savikko
• Syrjäntaka
• Romonkulma
• Tarus
• Taulu
• Torittu
• Vesijako
• Virmaila
• Vähäsalo