Auttoinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Auttoisten kylää.

Auttoinen on Padasjoen suurin sivukylä. Kylä sijaitsee Rautjärven, Ison Hankajärven, Jamoinjärven ja Kauttisjärven ympäröimänä.

Auttoisilla toimii Aarnon Puu Oy, joka on Padasjoen suurimpia työllistäjiä sekä tekee yhteistyötä Suomen suurimman keinutuolivalmistajan, Eimi Kalusteen, kanssa.

Arnon eli Jukasenkosken sahan varatuomari A. G. A. Palmfelt perusti 14. lokakuuta 1852 myönnetyllä privilegiolla, jota alettiin verottaa 21. maaliskuuta 1853. Tuolloin Jukasenkosken sahalla oli kaksi raamisahaa sekä oikeus 5 100 tukin sahaamiseen vuodessa. Myöhemmin Arnon saha siirtyi Johannes Askolinille. 1880 sahan vuotuinen tuotanto oli 80 standardia. 1898 sahan omistivat maanviljelijät J. Leikas ja J. Kotka. [1]

Kuuluisin Auttoisilta kotoisin oleva henkilö on rallikuski Juuso Pykälistö. Auttoisilla on ollut oma kansakoulu, neljä kyläkauppaa, kirkko ja hautausmaa joka on yhä käytössä. Kylässä vaikutti 1900-luvun alussa vahvasti Vapaakirkko.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylä on peräisin keskiajalta ja se mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1464.[2]

Kylän historiasta on kirjoitettu kuusi kirjaa:

  • Pentti Vuorisen, Leevi Leinon ja Sirkka Tuoreniemen 1987 julkaisema Auttoinen - kylämme joka kertoo kylästä esihistoriasta lähtien aina 1940-luvulle saakka
  • Pentti Vuorisen 1992 julkaisema Auttoinen elää joka kertoo kylän historiasta 1940-luvulta 1990-luvulle saakka
  • Pentti Vuorisen, Leevi Leinon ja Sirkka Tuoreniemen 1988 julkaisema Auttoisten tarinat joka on Auttoinen kylämme -kirjan tarinoita, runoja ja murrejuttuja sisältävä täydennysosa.
  • Aarnon Puusta kertova Jukasenkosken partaalla, Aarnon Sahan ja Aarnon Puun historia
  • Sukukirjat Adam Sahlbergin ja Joonas Helenin suvut Auttoisilta ja Auttoisten Kempin suku.

Kulttuuriympäristö ja maisema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto on määritellyt Auttoisten kylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3] Yhdessä läheisen Vesijaon kylän kanssa Auttoinen muodostaa myös valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen.[2]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidenäyttely Ars Auttoinen järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 2009. Paikkana toimi Auttoisten entinen kansakoulu. Näyttelyssä oli esillä suomalaista nykytaidetta, taidekäsitöitä ja muotoilua.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Etelä-Suomen Sanomat, 24. elokuuta 1941
  2. a b Ympäristö.fi, Auttoinen ja Vesijako Viitattu 12.7.2008.
  3. Auttoisten kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  4. Ars Auttoinen: Ars Auttoinen 09, kesänäyttely Viitattu 1.4.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuorinen, Pentti ym. (toim.): Auttoinen - kylämme. Omakustanne, Pentti Vuorinen 1987.
  • Vuorinen, Pentti ym. (toim.): Auttoisten tarinat. Omakustanne, Pentti Vuorinen 1988.
  • Vuorinen, Pentti ym. (toim.): Auttoinen elää. Omakustanne, Pentti Vuorinen 1992.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.